Kultaryntäys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kullankaivajat odottavat päästäkseen rekisteröimään valtauksensa Klondiken kultaryntäyksen aikana.

Kultaryntäys eli kultakuume on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle, josta on löydetty merkittäviä määriä kultaa. Kanadan ja Yhdysvaltojen historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Australiassa ja Etelä-Afrikassa havaittiin samaan aikaan kultakuumetta,[1] samoin pienimuotoisempana Suomen Lapissa.

Kerrotaan, että kultakuumeista rikastuivat enemmän tarvikkeiden tuottajat kuin itse kaivajat. Tästä on hyvänä esimerkkinä Levi Strauss, joka teki työhousuja.

Lapin kultakuume[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tieto Suomessa esiintyvästä kullasta on Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539. Tiettävästi ensimmäinen löytö tehtiin kuitenkin vasta vuonna 1836, jolloin nimismies Boucht löysi kultahiukkasen dolomiitista Kemijoen suulta. Tämä aiheutti silloisen valtiovallan toimesta etsintää Etelä-Lapissa ja Kuusamossa, mutta tulokset olivat huonot kaivostoiminnan aloittamiseksi.

Lapissa löytyi lupaavasti kultaa Ivalojoelta syyskesällä 1868.[2] Koko kesän jatkuneen etsintäretken päätteeksi löysi rahapajanjohtaja Johan Konrad Lihr Ivalojoen Nulkkamukasta hyvän esiintymän, ja sen perusteella syntyi Suomen ensimmäinen kultaryntäys. Senaatti antoi asetuksen kullanhuuhdonnasta, ja kaivajat ryntäsivät etenkin Ivalojoen varteen, jossa keskuspaikkana toimi Porttikosken törmällä sijaitseva Ivalojoen Kultala. Kullankaivajia saapui kaikkialta Suomesta ja jopa maan rajojen ulkopuolelta. Suurimmillaan kaivajien määrä oli vuonna 1871, noin 500 miestä. Vähitellen huuhtojat siirtyivät Laanilaan. Kultaa saatiin aluksi 55 kg vuodessa, myöhemmin noin 20 kg vuodessa. Oy Ivalojoki Ab ja Lapin Kulta Oy yrittivät aloittaa koneellista kullanhuuhdontatoimintaa, mutta tulokset jäivät lopulta laihoiksi ja yhtiöt tekivät nopeasti konkursseja.

Lemmenjoen kultakuume koettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun sodasta palanneet nuoret miehet lähtivät kokeilemaan onneaan Lapin kultamaille. Monet näistä uhkarohkeistakin seikkailijoista jäivät Lappiin koko iäkseen ja heistä syntyivät kuuluisimmat kultalegendat. Näitä Lapin elinkautisia olivat mm. Yrjö "Karhu" Korhonen, Niilo "Nipa" Raumala, Heikki "Kultasilmä" Kokko, Kullervo "Kone" Korhonen, Jalmari Hepo-oja, Jukka Pellinen ja Jaakko Isola.

Kullankaivaja Eevert Kiviniemi on löytänyt Suomen suurimman kultahipun vuonna 1935 kertomansa mukaan Luttojoelta. Hipun paino on 392,9 grammaa. Aleks Kiviniemen vuonna 1910 Hangasojalta löytämä hippu lienee kuitenkin Eevert-hippua suurempi. Aleksi-hipun todellinen paino on jäänyt kuitenkin virallisesti todistamatta, sillä siitä ehdittiin irrottaa sormuksen verran kultaa ennen virallista punnitusta. Punnittaessa Aleksi painoi 385,36 grammaa. Geologian tutkimuskeskus ylläpitää listaa Suomesta löydetyistä kultahipuista.[3]

Åke Lindman ohjasi vuonna 1999 elokuvan Lapin kullan kimallus Lapin kultaryntäyksestä.

Pienkaivoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullanhuuhdontaa mittakaavassaan suurempi tapa jalostaa malmia kullaksi on pienkaivostoiminta, jossa rikastamoprosessit räätälöidään verrattain pieniäkin malmioita varten siten, että myös vähemmän tuottoisat sivumalmit voidaan hyödyntää.

Suomessa kullan pienkaivoksia on mm. Orivedellä, Huittisten Jokisivulla, minkä rikastamo sijaitsee Vammalassa. Jokisivun kaivos on uusi, kun taas Polar Mining osti Oriveden kaivoksen Outokummulta 2003. Polar Mining on australialaisen Dragon Miningin Suomalainen tytäryhtiö.

Jokisivun kaivos on valituksen alaisena. Sodankylän Pahtavaaran kaivos avattiin 2004 ja esiintymiä on myös Kittilän Suurikuusikossa.

Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100–150 miljoonaa kilogrammaa kiveä.

Huomattavia kultakuumeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klondiken kultaryntäyksen kullankaivajia Alaskassa noin vuonna 1900.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gold Rush Encyclopedia Britannica
  2. Lappi - kulta Geologian tutkimuskeskus
  3. Kuinka isoja ovat suurimmat kultahiput? Geologian tutkimuskeskus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kultaryntäys.