Galilea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Antiikin Galilea.
Sitruunaviljelmä Ylä-Galileassa

Galilea (lat. Galileia, hepreaksi hagalil הגליל, arabiaksi al-Jaleel الجليل) on alue pohjoisessa Israelissa Jordan-joen länsipuolella. Galileaan kuuluu suuri osa Pohjoisesta hallintoalueesta ja Haifan hallintoalueesta. Perinteisesti Galilea on jaettu Ylä-Galileaan (hepr. גליל עליון‎ Galil Elyon), Ala-Galileaan (hepr. גליל תחתון‎ Galil Tahton), ja Länsi-Galileaan (hepr. גליל מערבי‎ Galil Ma'aravi).

Alueen asukkaita galilealaisia halveksittiin aiemmin heidän sekarotuisuutensa ja kielimurteensa takia. Jeesus tunnetaan galilealaisena.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Galileasta on kivistä maastoa, 500 - 700 metrin korkeudessa. Alueella on useita korkeita vuoria, mukaan lukien Taaborin vuori ja Har Meron, joiden lämpötilat ovat suhteellisen matalia ja sademäärät suuria. Tämän ilmaston seurauksena kasvillisuus ja eläimistö kukoistavat ja monet linnut muuttavat vuosittain viileämmästä ilmastosta Afrikkaan ja takaisin Hula-Jordanin käytävää pitkin. Virrat ja vesiputoukset, jälkimmäiset erityisesti Ylä-Galileassa, yhdessä laajojen vihreiden kenttien, värikkäiden villikukkien ja monien raamatullisesti tärkeiden kaupunkien kanssa tekevät alueesta suositun turistikohteen.

Johtuen suurista sademääristä (900 - 1200 mm), leudosta ilmastosta ja korkeista vuorista (Har Meronin vuori 1 000 - 1 208 metriä merenpinnasta), Ylä-Galilean alueella on erityistä kasvillisuutta ja eläimistöä: piikkikataja (Juniperus oxycedrus), Libanonin seetri (Cedrus libani), joka kasvaa pienessä metsikössä Har Meronin vuorella, syklaamit, pionit ja Rhododendron ponticum joka joskus esiintyy Har Meronilla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.