Tel Megiddo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tel Megiddo ilmakuvassa.

Tel Megiddo (hepreaksi ‏מגידו‎) on kukkula Israelissa nykyisen Megiddon lähellä. Paikka on tunnettu teologisista, historiallisista ja maantieteellisistä syistä.

Tel Megiddo sijaitsee hedelmällisen Jisreelin tasangon laidalla, ja se oli 3000-luvulta eaa. 600-luvulle eaa. Kanaaninmaan voimakkaimpia kaupunkeja. Megiddo hallitsi Via Marista, joka oli merkittävin tie Egyptistä, Syyriaan, Anatoliaan ja Mesopotamiaan. Monia suuria taisteluita on käyty aivan kaupungin läheisyydessä ja Raamatun mukaan se liittyy viimeiseen Harmageddonin taisteluun.[1]

Tel Megiddo muodostaa kahden muun tellin eli rauniokummun, Tel Hazorin ja Tel Be'er Shevan, kanssa Unescon maailmanperintöluettelon kohteen.[1] Lisäksi Tel Megiddo muodostaa kansallispuiston.[2]

Sijainti ja maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tel Megiddo sijaitsee noin 29 kilometriä Haifasta kaakkoon Jisreelin tasangon laidalla.[3] Kukkulan lähellä on sola, joka oli merkittävin kulkureitti Karmelvuoren läpi Jisreelin tasangolle. Sitä pitkin kulki muinainen kauppareitti, Via Maris Egyptistä Mesopotamiaan.[4] Toinen Megiddon läheltä kulkenut tie oli luode-kaakko-suuntainenn kauppareitti foinikialaisista kaupungeista Jerusalemiin.[3]

Nykyään kukkulan kaakkoispuolella on Megiddon kibbutz,[4] ja vanhaa Via Marisin kauppareittiä seuraa nykyään moderni valtatie.[5] Kukkulan päällä sijaitse arkeologinen kaivausalue on noin kuuden hehtaarin laajuinen.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thutmosis III:nnen steela, jossa kuvataan mm. hänelle voittoisaa Megiddon taistelua. Steelaa säilytetään nykyään Bostonin Museum of Fine Artsissa.

Megiddo oli asuttu jo todennäköisesti kalkoliittisellä kaudella.[4] Se nousi merkittävään asemaan jo 3000-luvulla eaa. Megiddo oli huomattava kaupunki Kanaaninmaassa muutaman vuosituhannen ajan. Yhdessä muun Kanaanin kanssa Megiddo kuului Egyptiin 1400-luvulla eaa. Uuden valtakunnan faarao Thutmosis III:nnen aikana.[1] Thutmosis kukisti kaananilaiset kapinat Megiddon edustalla käydyssä taistelussa. Taistelun piiritysvaihe kesti seitsemän kuukautta, ja se on ensimmäisiä suuria taisteluita, joista on olemassa selostusta.[7] Megiddo oli muutaman vuosisadan ajan Egyptin alaisuudessa, ja kaupunki oli merkittävä hallintokeskus ja tukikohta pohjoiseen johtavan tien varrella. Megiddo mainitaan useasti egyptiläisissä kirjoituksissa 1400-luvulta 1200-luvulle eaa. Lisäksi tuolta ajalta on löytynyt Megiddon kuninkaan Biridiyan kirjeitä Egyptin kuninkaille.[8]

Amarnasta löydetty kirje Megiddon kuninkaalta Biridiyalta Egyptin kuninkaalle

Kaivauksista on löytynyt mm. kaiverrettuja norsunluuesineitä todisteina Megiddon vauraudesta, mikä kuitenkin tuli väliaikaisesti päätökseensä 1100-luvulla eaa., jolloin merikansa tuhosi sen.[1] Israelin kuningas Daavid valloitti Megiddon seuraavaksi ja teki kaupungista paikallisen keskuksen. Salomon aikana 900-luvulla eaa. kaupunki nousi jälleen uuteen vaurauden aikaa kuninkaallisena kaupunkina ja valtakunnan pohjoisosien hallintokeskuksena.[8] Egyptiläiset valloittivat Megiddon kuitenkin uudelleen 925 eaa.[1] Faarao Shoshenk I tuhosikin kaupungin. Omri tai Ahab rakennutti Megiddon uudelleen 800-luvun eaa. puolivälissä.[4] Israelin kuningaskunnan keskeisimpiä kaupunkeja Megiddo oli 800- ja 700-luvuilla eaa., jolloin kaupunki oli myös kukoistuksensa huipulla.[1] Ahabin aikana kaupunkiin rakennettiin mm. uusi 3,5 metriä paksu kaupunginmuuri ja suuret tallit, joita pidettiin aiemmin Salomon aikaisina. Talleissa on todennäköisesti voitu majoittaa noin 450 hevosta. Merkittävä rakennusurakka oli myös vedenottojärjestelmän rakentaminen. Tunnelijärjestelmän ansiosta päästiin jatkossa kukkulan juurella sijainneille lähteille ilman, että vihollinen olisi voinut tätä havaita.[8]

Megiddo säilyi kuninkaallisena hallintokaupunkina ainakin Jerobeam II:n ajalle asti 700-luvulle eaa.[8]. Assyria valloitti kuningas Tiglatpileser III:n johdolla osan Israelin kuningaskunnasta vuonna 732 eaa. Tämän jälkeen Tel Megiddo toimi vuosia assyrialaisen provinssin pääkaupunkina.[7] Noin vuonna 609 eaa. faarao Nekho II:n joukot kohtasivat Juudan kuningas Josian johtaman armeijan Megiddon taistelussa, jossa Josia sai surmansa. Josia yritti pysäyttää egyptiläisten ja hiipuvan Assyrian valtakunnan liiton voimistuvaa Babyloniaa vastaan.[4] Tämän jälkeen alue joutui jälleen egyptiläisten alaisuuteen ja edelleen babylonialaisille ja persialaisille. Tel Megiddo hylättiin lopullisesti varhain 300-luvulla eaa.[1]

Modernillakin ajalla Tel Megiddon läheisyydessä ollaan käyty isoja taisteluja. Ensimmäisessä maailmansodassa brittiläisen sotamarsalkka Edmund Allenbyn johtamat joukot kukistivat Megiddon taistelussa turkkilais-saksaiset joukot, jotka olivat Osmanien valtakunnan viimeisiä jäänteitä. Tel Megiddo valittiin myös uskonnollisen merkityksensä takia paikaksi historialliselle kohtaamiselle, jossa Paavali VI tapasi Israelin presidentin Zalman Shazarin ja pääministerin Levi Eshkolin ollen ensimmäinen paavi Pyhällä maalla.[7]

Kaivaushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset Tel Megiddossa suoritettiin 19031905 Gottlieb Schumacherin johdolla.[9] Schumacher keskittyi kaivamaan syvää ojaa, joka ulottuisi kukkulan läpi pohjoisesta etelään. Eräässä kaivannon osassa hän ylettyi peruskallioon asti. Suurin osa Schumacherin löydöistä vietiin Berliinin arkeologiseen museoon.[10] Vuonna 1925 Chicagon yliopiston tutkijat aloittivat laajamittaiset kaivaukset, joita jatkettiin toisen maailmansodan alkuun vuoteen 1939 asti. Näissä kaivauksissa käytiin läpi koko kaupungin historia kerrostumittain.[9] Tarkoituksena oli kaivaa koko tellin alueella, mutta vain pieni osa kerrostumista saatiin kaivettua. Megiddon itäisessä osassa on suurehko alue, jossa Chicagon yliopiston arkeologit pääsivät peruskallioon.[10]

Yigael Yadin teki muutamia kaivauksia 1960- ja 1970-luvulla Jerusalemin heprealaisen yliopiston alaisuudessa. Hän mm. kaivoi esille Palatsi 6000 -rakennuksen, joka lienee kuningas Salomon aikainen. Kaivaukset Tel Megiddossa ovat luoneet pohjan raamatulliselle arkeologialle.[9] Vuodesta 1994 lähtien Tel Avivin yliopiston tutkijat ovat tehneet kaivauksia vuorovuosina. Tuoreimpien tutkimusten tavoitteena on täsmentää stratigafisia aika-ajoituksia.[11]

Megiddo Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Tel Megiddolta Jisreelin tasangolle, jossa on käyty useita taisteluita, ja johon Johanneksen ilmestyksen mukaan Saatana kokoaa joukkonsa viimeistä taistelua varten

Megiddo mainitaan Raamatussa yhteensä 12 kertaa, joista yksi maininta on Uudessa ja loput Vanhassa testamentissa.[1] Ensimmäisen kerran Megiddo tulee esille Joosuan kirjassa, jossa se mainitaan muutamia kertoja.[4] Ensin sen kerrotaan olleen yksi niistä kaupungeista, jotka Israelin kuningas Joosua valloitti,[12] ja myöhemmin sen sanotaan olevan Manassen heimon asuinpaikkana.[13][14] Tuomarien kirjassa Debora ja Barak löivät kanaanilaisten armeijan "Megiddon vesillä".[15]

Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa Megiddo mainitaan Salomon maaherran Baanan hallintoalueeseen kuuluvana[16] ja yhtenä rakennuskohteena, johon työverosta saatuja rahoja käytettiin.[17] Toisessa kuninkaiden kirjassa ja Toisessa aikakirjassa kerrotaan faarao Nekho II:n sotaretkestä, jossa Juudan kuningas Josia sai surmansa. Toisessa aikakirjassa on pidempi selonteko taistelusta. Josia haavoittui taistelussa egyptiläisistä ampujista ja pyysi palvelijoitaan, että hänet vietäisiin pois. Josia siirrettiin Jerusalemiin, jonne hän kuoli ja haudattiin isiensä hautaan.[18]

Sana Harmageddon tulee heprealaisesta paikannimestä Har Megiddo, jossa 'Har' merkitsee vuorta tai kukkulaa.[4] Johanneksen ilmestyksen mukaan Saatana kokoaa paikkaan joukkonsa Harmageddonin taistelua varten.[19]

»Ne ovat pahoja henkiä, jotka tekevät ihmeitä, ja ne lähtivät kokoamaan maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun, joka käydään Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä. "Minä tulen kuin varas. Autuas se, joka valvoo ja pitää huolen vaatteistaan, ettei joutuisi häpeään, kulkemaan alasti kaikkien nähden." Henget kokosivat kuninkaat paikkaan, jonka nimi on hepreaksi Harmageddon.»
(Ilm. 16:14–16[19])

Arkeologiset jäänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin jäänteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tel Megiddoon johtava kaupunginportti

Tel Megiddo on yksi Israelin suurimmista kaupunkikukkuloista ja arkeologiselta kannalta erittäin merkittävä. Se on mielenkiintoinen tutkimuskohde raamatullisen ajan kulttuurista ja historiasta. Yli 5 000 vuoden aikana paikalle rakennettiin useita kaupunkeja.[6] Paikalta on kaivettu rakennelmia 27 kerroksesta.[20]

Tel Megiddoon kuljetaan nykyään myöhäispronssikautisen portin läpi. Yhteensä kaupungilla on ollut viisi porttia, jotka on rakennettu edellisen päälle tai viereen. Portin lähellä on keski- ja myöhäispronssikautisten palatsien jäänteet, jotka ovat kaivettu esille lähes kokonaan.[21]

Portin itäpuolella on hyvin säilynyt suuri hallintorakennus myöhäispronssikaudelta ja rautakautiset (ns. rautakausi II:lta) hevostallit sekä Salomon palatsi. Tallit on laaja kompleksi, josta on säilynyt vain muutama osasto. Jokainen osasto on jaettu kolmeen osaan, joista keskimmäinen on luultavasti ollut avoin työskentelytila ja reunimmaiset pilttuita. Palatsista on jäljellä perustukset ja koillinen asuinsiipi.[22]

Juottokaukalo Megiddon talleilta

Tellin koilliskulmassa on rautakausi II:sen ajalta jäännökset kaupunginmuurista, jotka assyrikuningas Tiglatpileser III tuhosi valloittaessaan kaupungin. Aivan alueen itäisellä reunalla on kaksi tähystyspaikkaa, joista pohjoisemmalta näkee pyhän alueen, josta on kaivettu viisi temppeliä. Tämän alueen etelälaidalla on 15 metriä syvä arkeologinen leikkaus, josta pystyy näkemään koko Tel Megiddon stratigrafisen profiilin. Tästä on muodostunut myös Megiddon maamerkki, ja leikkaus on ainutlaatuinen koko Levantissa. Myös kukkulan keskiosassa on iso kaivaus. Schumacherin tekemä pitkä ja kapea oja on paljastanut useita rakennuksia, kuten palatseja.[22]

Kaakkois- ja lounaisosassa aluetta on assyrialaisia ja persialaisia asuintaloja, jotka on järjestetty suorakulmaisen pohjapiirustuksen mukaan. Lähellä tellin kaakkoisreunaa on Palatsi 338, jota on ainakin osittain käytetty uskonnollisiin menoihin, sillä yhdestä palatsin huoneesta on löydetty useita kulttiesineitä.[23]

Tel Megiddon läntisessä osassa on rautakausi II:sen aikainen asuinalue ja kaupungin suurin palatsi tuolta ajalta. Palatsin edessä on ollut kalkkipäällysteinen laaja piha. Rakennuksen vieressä on iso julkinen viljasiilo. Näiden länsipuolella ovat eteläiset tallit ja assyrialais-persialaisia asuinalueita. Talleilla on iso alue, jossa sotavaunut harjoittelivat. Aivan alueen länsiosassa on sisäänkäynti vedenjohtojärjestelmään.[23] Israelin kuningas Ahab rakennutti 800-luvulla eaa. valtaisen järjestelmän, jossa on 30 metriä syvä kuilu ja 70 metriä pitkä tunneli.[5]

Ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamatuntutkijat ja arkeologit eivät ole löytäneet kunnollisia todisteita Israelin ja Juudan yhdistetyn kuningaskunnan historiasta, sillä alueelta ei ole löytynyt ainoatakaan kronologista ankkuria, joka voisi yhdistää maakerroksen tiettyyn aikaan. Rautakautisten kerrostumien tutkimisessa Tel Megiddo on merkittävässä asemassa sen stratografisen profiilin ja historiallisen merkityksensä ansiosta.[24]

Israelilainen arkeologi Yigael Yadin sijoitti Tel Megiddon kerrostumat Va ja IVb kuningas Salomon ajalle yhdistetyn kuningaskunnan ajalle ja kerrostuman IVa Israelin ensimmäiseen kulta-aikaan Omrin kuningashuoneen ajalle.[24]

Uusimmat tutkimukset ehdottavat, että vuosien 1000–800 eaa. välisiä kerrostumia tulisi siirtää 50–100 vuotta myöhempään ajankohtaan. Tätä tukevat kaksi erillistä havaintoja. Kaivauksissa Tel Jezreelissä löydettiin ruukkuja, jotka voitiin varmuudella ajoittaa Omrin kuningashuoneen aikaan. Tel Megiddossa on löytynyt samanlaisia esineitä kerrostumista Va ja IVb, jotka ovat aiemmin sijoitettu Salomon hallintokaudelle. Lisäksi Samariasta löydetty palatsissa, joka on 800-luvulta eaa., on käytetty samaa tyyliä ja siinä on samoja muurareitten merkkejä kuin Tel Megiddon palatsissa, joka on aiemmin pidetty Salomon rakennuttamana 900-luvulta eaa. Todennäköisesti palatseissa on käytetty samaa muurariryhmää, ja myös Megiddon palatsi on myös Omrin kuningashuoneen kaudelta.[24]

Läheisiä arkeologisia kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tel Megiddon läheisyydessä on monia muitakin kohteita, joilla on arkeologista kiinnostusta. Tellin eteläpuolella ovat juutalaisen kylän, roomalaisen legioonan leirin ja bysanttilaisen kaupungin jäänteet. Roomalainen leiri on tunnistettu kuudennelle legioonalle, ja alueella oli aktiivisuutta ensimmäiseltä vuosisadalta 300-luvulle. Maximianopoliksen roomalais-bysanttilainen kaupunki perustettiin 300-luvun alussa, ja se tuhoutui arabivalloituksen yhteydessä 600-luvulla eaa.[25] Aivan kukkulan itäpuolelta on löydetty todisteita asutuksesta 50 hehtaarin alueelta. Yhdessä kukkulan kanssa Megiddo oli varhaispronssikaudella koko Levantin suurin kaupunki.[26]

Tel Megiddon lähellä sijaitsevan nykyaikaisen vankilan alta on löytynyt 2000-luvun kaivauksissa varhaisen kristillisen kirkon jäänteet. Lattiamosaiikit on koristeltu geometrisin kuvioin ja iktys-kuvalla. Lisäksi lattiassa on kolme kaiverrusta, joissa muistetaan Rooman armeijan upseeria, joka osallistui mosaiikin valmistumiseen, neljää naista ja viidettä naista, joka lahjoitti alttarin. Löydössä on merkittävää se, että kirkko on 200-luvulta, jolloin kristinuskoa ei ollut vielä hyväksytty Rooman valtakunnan uskonnoksi. Silti roomalainen upseeri on ollut mukana kirkon rakennustöissä.[27]

Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tel Megiddon kansallispuisto
Sijainti Pohjoinen hallintoalue, Israel
Koordinaatit 32°35′N, 35°11′E
Pinta-ala 18,6 ha
Perustettu 27. tammikuuta 1966
Kävijämäärä 24 000 (vuonna 2002[28])
Hallinto Israel Nature and Parks Authority[11]

Tel Megiddo on suojeltu Israelin lain alaisuudessa, sillä alue kuuluu Tel Megiddon kansallispuistoon, joka perustettiin 27. tammikuuta 1966. Se on laajuudeltaan 18,6 hehtaaria.[2] Tel Megiddon kansallispuisto oli perustusaikanaan yksi Israelin ensimmäisiä.[29]

Suurimmat konservointityöt ovat olleet tähän mennessä rautakautisen portin vahvistaminen, siilon yläosan restaurointi ja vesijärjestelmän seinien vahvistaminen.[29] Vuonna 2003 alueella tehtiin laajamittainen tutkimus suojelua varten. Tutkimuksessa listattiin suurimmat kohteet, jotka tarvitsivat huolenpitoa. Ongelmakohteita olivat viemäriverkon riittävyys tulvatilanteissa, maan vakaus (etenkin stratigrafisissa tutkimusalueilla ja rinteessä), muurien vakaus (etenkin kahden ensimmäisen ryhmän kaivamat), kasvillisuuden aiheuttamat ongelmat, eläimet (etenkin jyrsijöiden tekemät kolot) ja vierailijoiden mahdollisesti harjoittama vandalismi.[30]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malli Megiddon alueesta

Tel Megiddo on erittäin suosittu matkailukohde. Vuosittain alueella käy keskimäärin noin 170 000 ihmistä. Vierailijoiden määrä on kuitenkin 2000-luvulla laskenut merkittävästi Israelin epävakaan turvallisuustilanteen takia. Vuonna 2001 kävijöitä oli 59 000 ja seuraavana vuonna vain 24 000. Suurin osa turisteista on hartaita kristittyjä, jotka tulevat Megiddoon sen uskonnollisen merkityksen takia. Israelilaisia kävijöistä on noin 20 %, ja niistä suurin osa on koululaisia tai loma-aikana perheitä.[28]

Turistit saapuvat Tel Megiddoon Chicagon yliopiston arkeologien kivirakennuksista, joita he käyttivät 1900-luvun alun kaivauksissaan. Rakennuksissa on nykyään kansallispuiston sisäänkäynti ja lipunmyynti. Lisäksi rakennuksissa on sali, jossa esitetään 10 minuuttia kestävää videota alueen historiasta, ja näyttelysali, jossa on alueesta tehty interaktiivinen malli, valokuvia, iso Lähi-idän kartta sekä kirjoitustauluja Tel Megiddon historista.[31]

Matkailijoille on Tel Megiddossa tarjolla myös ravintola, jalokivikauppa ja matkamuistomyymälä. Yöpymismahdollisuutta ei kuitenkaan ole, mutta läheisten Megiddon ja Ramat HaShofetin kibbutzien kanssa Israel Nature and Parks Authority on sopinut maalaismaisen majoituksen mahdollisuudesta. Kibbutzit saavat vastineeksi 25 % lipputuloista.[31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Icomos, s. 2
  2. a b WHC Nomination Documentation, s. 133
  3. a b Megiddo Encyclopædia Britannica. 2010. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 3. elokuuta 2010. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Megiddo bibarch.com. Viitattu 3. elokuuta 2010. (englanniksi)
  5. a b Megiddo bibleplaces.com. Viitattu 3. elokuuta 2010. (englanniksi)
  6. a b Megiddo - The Solomonic "Chariot City" 20. marraskuuta 2000. Israel Ministry of Foreign Affairs. Viitattu 3. elokuuta 2010. (englanniksi)
  7. a b c History of Megiddo The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  8. a b c d Megiddo - The Solomonic Chariot City 20. marraskuuta 2000. Israel Ministry of Foreign Affairs. Viitattu 3. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  9. a b c Past Excavations The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 30. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  10. a b Ussishkin, David: Tel Megiddo Centennial – Year 2002 Season antiquities.org.il. Israel Antiquities Authority. Viitattu 7. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  11. a b Icomos, s. 4
  12. Joos. 12
  13. Joos. 17:11
  14. 1. Aik. 7:29
  15. Tuom. 5
  16. 1. Kun. 4:12
  17. 1. Kun. 9:15
  18. 2. Aik. 35:20–24
  19. a b Ilm. 16:14–16
  20. Aisenberg, Lydia: Mad dogs and Englishmen out in the sun JPost.com. 16. heinäkuuta 2010. The Jerusalem Post. Viitattu 30. heinäkuuta 2010. (englanniksi)
  21. WHC Nomination Documentation, s. 91
  22. a b WHC Nomination Documentation, s. 92
  23. a b WHC Nomination Documentation, s. 93
  24. a b c Iron Age Chronology The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 2. marraskuuta 2007. (englanniksi)
  25. Survey of the Legio (Lajjun) Area The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 3. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  26. Magnetometer Study The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 3. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  27. An Early Christian Prayer Hall near Megiddo (Legio) The Megiddo Expedition. The Institute of Archaeology, Tel Aviv University. Viitattu 3. joulukuuta 2007. (englanniksi)
  28. a b WHC Nomination Documentation, s. 141
  29. a b WHC Nomination Documentation, s. 267
  30. WHC Nomination Documentation, s. 270
  31. a b WHC Nomination Documentation, s. 142

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 32°35′N, 35°11′E