Genesaretinjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Genesaretinjärvi
Sea of Galilee 2008.JPG
Sijainti 32°50′N, 35°35′EKoordinaatit: 32°50′N, 35°35′E
Pinta-ala 166 km²
Keskisyvyys 48 m
Genesaretinjärven (Lake Tiberias kartan yläosassa) sijainti Israelissa

Genesaretinjärvi (myös Galileanjärvi, Galileanmeri tai Tiberiaanmeri) sijaitsee Pohjois-Israelissa Golanin ja Galilean kukkuloiden välissä. Lähes kaikki järven vesi tulee Libanonin vuoristosta pitkin Jordanjokea, joka myös jatkaa matkaansa Genesaretinjärven läpi virrattuaan kohti etelää ja Kuolluttamerta. Se on Israelin suurin makeavetinen järvi (Kuollutmeri on sitä suurempi suolapitoinen järvi). Sen ympärysmitta on arviolta 53 kilometriä, pituus 21 kilometriä ja leveys 13 kilometriä, pinta-ala on 166 neliökilometriä ja suurin arvioitu syvyys on 48 metriä.

Genesaretinjärvi on maailman alhaisin makeavetinen järvi, noin 200 metriä merenpinnan alapuolella. Järven ympärillä on kukkuloita, ja se on altis yllättäville ja voimakkaille myrskyille. Joka kesä monentyyppiset jokimutut siirtyvät Genesaretinjärveen ympärillä olevista joista ja pienemmistä järvistä. Mutujen kalastus on merkittävä tulonlähde useille rannikolla asuville ihmisille.

Genesaretinjärvi on Israelin päävesivarasto, jonka vettä johdatetaan rannikkotasangon ja Negevin autiomaan alueiden kasteluun.

Genesaretinjärvi Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Genesaretinjärven ympäristössä on asuttu tuhansia vuosia, ja myös useat Raamatun kertomukset sijoittuvat järvelle. Suuri osa Jeesuksen toiminnasta tapahtui Genesaretinjärven rannalla Galileassa. Tuohon aikaan oli järven rannoilla lukuisia taajamia ja kyliä ja käytiin runsaasti kauppaa sekä kuljetettiin tavaraa ja ihmisiä veneillä. Synoptisissa Markuksen (1:14-20), Matteuksen (4:18-22), ja Luukkaan (5:1-11) evankeliumeissa kuvataan, miten Jeesus valitsi neljä opetuslapsistaan Genesaretin rannoilta: kalastajat Simon ja hänen veljensä Andreas sekä veljekset Johannes ja Jaakob. Eräs Jeesuksen kuuluisimmista opetuksista, Vuorisaarna, oletetaan pidetyn järven rannalla olevalla mäellä. Monien hänen tekemiensä ihmeiden sanotaan tapahtuneen Genesaretinjärvellä: vetten päällä kävely, myrskyn rauhoittaminen, opetuslasten kalansaalisihme, ja viiden tuhannen ihmisen ruokkiminen.

Pohjan kivirakennelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajia Genesaretinjärvellä. Väritetty mustavalkovalokuva vuosilta 1890-1905

Genesaretinjärven pohjasta on löydetty halkaisijaltaan noin 70-metrinen kivistä muodostettu rakennelma, jonka on arvioitu painavan noin 60 000 tonnia. Tutkijoiden mukaan tämä Stonehengen kivikehää huomattavasti suurempi rakennelma on tehty ihmiskäsin vuosien 3 000 eaa. ja 4 000 eaa. välillä. Rakennelman tekijät ja käyttötarkoitus eivät kuitenkaan ole selvillä. Yhden teorian mukaan kyseessä on menneisyydessä kalankasvatukseen käytetty laitos. Rakennelmaa on arveltu myös alun perin kuivalle maalle rakennetuksi mutta aikojen saatossa veden alle jääneeksi uskonnollisten juhlien pitopaikaksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toivola, Teemu: Genesaretinjärven pohjasta paljastui Stonehengeä suurempi kivirakennelma Yle.fi. 13.4.2013. Yle. Viitattu 13.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]