Nicola Pisano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nicola Pisano
Henkilötiedot
Syntynytn. 1206
Kuollutn. 1278
Pisa
Taiteilija
Taidesuuntaus Gotiikan taide, esi-renessanssi ja Duecento

Nicola Pisano (tai Niccola, Nicolò) (n. 1206 – 1278 Pisa) oli italialainen kuvanveistäjä ja arkkitehti, jota pidetään renessanssin italialaisen taiteen edelläkävijänä.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisano työskenteli Keski-Italiassa ja pääasiallisesti Pisassa. Vaikka hän kutsui itseään Pisanukseksi, hän ei ollut syntyperältään pisalainen, vaan mahdollisesti oli kotoisin Etelä-Italiassa sijaitsevasta Apulian maakunnasta. Hänen elämästään tiedetään hänen teoksiaan lukuun ottamatta vain vähän.[1][2]

Pisanoa, joka on Italian uudesti elpyvän taiteen ensimmäinen huomattava tienraivaaja, on sanottu renessanssin edelläkävijäksi siksi, että hän käyttää esikuvinaan antiikkisia veistoksia, muun muassa Pisassa säilytettyjä sarkofagi- ja maljakkokuvia. Tämä antiikinvoittoisuus ilmenee hänen kauneimmassa teoksessaan, Pisan baptisteriumin kastekappelin marmorisessa saarnastuolissa (1260), jonka viidestä korkokuvasta esimerkiksi Kuninkaiden kumarrus osoittaa levollista yksinkertaisuutta sommittelussa ja varmaa plastillisuutta käsittelyssä. Hänen toinen, oppilaiden avulla suoritettu pääteoksensa, Sienan tuomiokirkon saarnastuoli (1268), on runsaskoristeinen ja poikkeaa edellisestä siten, että sen kuvaesitykset ovat enemmän italialais-kansalliseen naturalismiin ja goottilaisuuteen viittaavia. Pisanon muita veistoksia ovat korkokuvat Luccan San Martino kirkossa, pyhän Dominicuksen hautamerkki (1267, Bolognan San Domenicossa) ja Perugian tuomiokirkon edustaa koristava kaivo, joka oli hänen poikansa Giovanni Pisanon loppuunsuorittama.[1][2]

Pisano ei ollut vain kuvanveistäjä, vaan myös vuosisatansa suurin italialainen arkkitehti. Hän suunnitteli useita erittäin merkittäviä rakennuksia. Nykyisin olemassa olevista rakennuksista mainittakoon Pistoian katedraalin pääosa, Cortonan San Margheritan kirkko ja luostari sekä Firenzen Santa Trinita. Hänen monia arkkitehtonisia töitään on jälkikäteen muutettu ja modernisoitu paljon.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Nicola Pisano Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 18.10.2022.
  2. a b c d Nicola Pisano Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]