Kupoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kupolin poikkileikkaus.

Kupoli eli kupuholvi (latinan sanasta cupa ’tynnyri, sammio’) on pyöreiden, monikulmaisten tai neliömäisten tilojen kaarevarakenteinen holvikatto. Kupolin laella on toisinaan avoin tai ikkunallinen torni, lanterni. Kupolin lieriömäistä tai monikulmaista kantaa kutsutaan rummuksi tai tampuuriksi.

Esihistorialliselta ajalta tunnetaan Välimeren alueen kupolihaudat, joissa muoto oli saatu aikaan muuria ulontamalla ja rakentamisen edetessä kivikehää kaventamalla. Tunnetuimpia niistä ovat Mykenen kupolihaudat. Varsinaisen holvikupolien rakennustaidon on määritelty kehittyneen Etu-Aasian alueella. Roomalaisilla kupoleiden rakentaminen oli jo teknisesti korkealle kehittynyttä, mistä esimerkkinä muun muassa Pantheonin temppeli Roomassa. Bysantin kulttuurissa kupoliholvilla oli huomattava asema rakennustaiteessa, mestarinäytteenä Justinianus I:n vuonna 537 rakennuttama Hagia Sofia. Bysantin vaikutus oli sittemmin nähtävissä muun muassa islamilaista arkkitehtuuria edustavissa moskeijoissa ja Italian renessanssiajan arkkitehtuurissa (muun muassa Rooman Pietarinkirkko).

Ortodoksisen rakennusperinteen erityispiirteenä ovat kirkkojen liekkikupolit[1] eli sipulinmuotoiset kupolit, tunnetuimpana esimerkkinä 1500-luvun puolivälissä rakennettu Pyhän Vasilin katedraali Moskovassa. Sipulimuotoa on käytetty myös Etelä-Aasian ja Kaukoidän kulttuureissa, muun muassa Taj Mahalissa Intian Agrassa on sipulikupolit.

Nykyaikaisten urheiluareenojen kattorakenteena käytetään usein kupolia. Siitä on katsottu olevan etua varsinkin alueilla, joissa eri vuodenaikojen lämpötilanvaihtelu on suuri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.