K. J. Ståhlbergin patsas
| K. J. Ståhlbergin patsas | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | K. J. Ståhlbergin patsas |
| Tekijä | Wäinö Aaltonen |
| Valmistumisvuosi | 1959 |
| Taiteenlaji | kuvanveisto |
| Korkeus | 2,8 |
| Sijainti | Eduskuntatalo |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | 60°10'23.016"N, 24°56'2.058"E |
K. J. Ståhlbergin patsas on Helsingissä Eduskuntatalon edustalla sijaitseva, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen toteuttama Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin näköispatsas. Patsas on vuodelta 1959, ja se oli ensimmäinen Helsinkiin pystytetyistä Suomen presidenttien muistomerkeistä. Aaltosen veistämät Ståhlbergin ja P. E. Svinhufvudin patsaat on sijoitettu Eduskuntatalon edessä Mannerheimintien varressa olevan pihanurmikon vastakkaisille laidoille, Ståhlberg pohjois- ja Svinhufvud eteläpäähän.
Patsas on pronssia ja sen jalusta punaista graniittia. Ståhlberg on kuvattu ryhdikkäänä ja pitelemässä oikealla kädellään lakikirjaa pientä pöytää vasten, mikä viittaa hänen rooliinsa laintuntijana ja tasavaltaisen hallitusmuodon isänä. Taiteellisesti teos edustaa Aaltosen tuotannolle tyypillistä, klassisen muistomerkkiperinteen mukaista pelkistettyä realismia.[1] Patsaan korkeus ilman jalustaa on 2,8 metriä.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kilpailu presidentti Ståhlbergin patsaasta julistettiin vuonna 1955, mutta palkintolautakunta ei ollut tyytyväinen saapuneisiin ehdotuksiin ja jätti ensimmäisen palkinnon jakamatta. Toisen palkinnon sai kuvanveistäjä Olli Waittinen ja kaksi kolmatta palkintoa jaettiin Viljo Savikurjelle ja Armas Tirroselle. Tammikuussa 1956 järjestettiin kutsukilpailu näiden kolmen kuvanveistäjän kesken, mutta Teuvo Auran johtama patsastoimikunta päätti kutsua vielä neljänneksi mukaan Wäinö Aaltosen, joka ei ollut osallistunut lainkaan alkuperäiseen avoimeen kilpailuun. Aaltonen voitti toisen kilpailun ja patsas tilattiin häneltä saman vuoden marraskuussa.[3][1] Aaltonen valmisti sen vuosina 1957–1958.[2]
Patsaan paljasti presidentti Urho Kekkonen 22. syyskuuta 1959, Ståhlbergin kuoleman 7-vuotispäivänä.[1] Se ehti siten valmiiksi vuotta aiemmin kuin läheinen marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, jonka kilpailun Aaltonen oli harmikseen hävinnyt. Helsingin presidenttipatsaista Mannerheimin patsas pantiin vireille ensimmäisenä, mutta Ståhlbergin patsas valmistui ensimmäisenä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c K. J. Ståhlberg (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ a b Heidi Pfäffli & Heikki Ahvenjärvi: ”Teosluettelo”, s. 234 teoksessa Wäinö Aaltonen 1894–1966 (toim. Heidi Pfäffli). Wäinö Aaltosen museon julkaisuja nro 10. Wäinö Aaltosen museo, Turku 1994.
- ↑ a b Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 70, 73–74. Schildts, Helsinki 2000.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ståhlbergille patsas eduskuntatalon eteen Ylen Elävä arkisto 8.9.2006.