Tarmo Uusivirta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tarmo Uusivirta
Tiedot
Oikea nimi Tarmo Tapani Uusivirta
Lempinimi Tare
Painoluokka ylempi keskisarja
Maa Suomi
Syntymäaika 5. helmikuuta 1957
Syntymäpaikka Säynätsalo
Kuolinaika 13. joulukuuta 1999
Kuolinpaikka Jyväskylä
Otteluasento oikeakätinen
Ammattilaistilastot
Ottelut 31
Voitot 24
Tyrmäysvoitot 16
Tappiot 4
Ratkaisemattomat 3
Ei tuomiota/
mitätöity
0
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Miesten nyrkkeily
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Belgrad 1978 75 kg
Hopeaa Hopeaa München 1982 75 kg
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Köln 1979 75 kg

Tarmo Tapani Uusivirta (5. helmikuuta 1957 Säynätsalo13. joulukuuta 1999 Jyväskylä) oli suomalainen nyrkkeilijä. [1]

Amatööriurallaan Uusivirta saavutti kaksi MM-hopeaa keskisarjassa (75 kg) vuosina 1978 ja 1982. Vuonna 1979 hän voitti EM-kultaa. Suomen mestaruuden hän voitti viidesti (19771979, 1981, 1982). Hän osallistui myös Moskovan olympialaisiin 1980, mutta karsiutui silmäkulmavamman seurauksena toisella kierroksella. Yhteensä hän otteli amatööriuransa aikana 171 ottelua, joista voitti 150. [1]

Uusivirta aloitti ammattilaisuransa vuonna 1982. Ammattilaisura alkoi hyvin Uusivirran voittaessa neljä ensimmäistä otteluaan. Vuosina 19831984 hän kärsi kolme tappiota, mutta tämän jälkeen ura kääntyi parempaan suuntaan. [2] 23. maaliskuuta 1986 hän taisteli tasapelin alankomaalaista hallitsevaa Euroopan mestaria Alex Blanchardia vastaan. [3] Uusivirta jatkoi hyviä otteita voittaen tulevan Euroopan mestarin James Cookin ja taisteli jälleen tasapelin 12. joulukuuta 1988 Euroopan mestaria Alex Blachardia vastaan, mutta maaliskuussa 1989 hän ei astunut kehään ottelussa Yhdysvaltojen Vincent Boulwarea vastaan. Uusivirta lopetti nyrkkeilyn tähän puoleksitoista vuodeksi. [1] Uusivirta sanoikin parissakin haastattelussa, että nyt sai riittää - hän sammuttaisi tulipaloja lopun ikäänsä eli aikoi vakavissaan palata alkuperäiseen siviiliammattiinsa palomieheksi.

Uusi manageri Simo Rantalainen sai palautettua Uusivirran motivaation. Ensimmäisessä ottelussaan 20. elokuuta 1990 hän tyrmäsi Yhdysvaltojen William Claytonin ensimmäisessä erässä. Vuonna 1991 järjestettiin EM-ottelu Uusivirran ja hänen kerran voittamansa James Cookin välillä. Uusivirta joutui luovuttamaan ottelun seitsemännessä erässä. Tämän jälkeen hän otteli enää kerran, kunnes lopetti uransa vuonna 1992. Hänen ammattilaisuransa saldo oli 31 ottelua, joista hän voitti 24 ja kolme päättyi ratkaisemattomaan. [1]

Uransa jälkeen Uusivirta pysytteli nyrkkeilyn parissa. Hän oli kuitenkin katkeroitunut ja mainitsi haastattelussa, että jos saisi päättää uudelleen, ei hän ryhtyisi enää ammattinyrkkeilijäksi. Hän teki itsemurhan 42-vuotiaana. [3]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arto Halosen elokuva Ringside (1992) on dramatisoitu dokumentti nyrkkeilijä Tarmo Uusivirrasta. Hänen erittäin tunnettu lempinimensä oli Tare.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kilpakenttien sankarit, Tammi 1992, s. 50–54
  2. Uusivirran tilastot boxrec.comissa
  3. a b Uusivirta boxing.fi:ssä