Lentokoneiden varalaskupaikka
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lentokoneiden varalaskupaikka on usein maantielle tehty noin 2,5–4 kilometrin pituinen levennetty ja mahdollisesti vahvistettu osuus.
Suomessa niitä käyttävät pääasiassa Suomen Ilmavoimat. Vuosittain osaa niistä käytetään lentosotaharjoituksissa, jolloin tie on suljettu. Joillain näistä on myös suojapaikkoja lentokoneille.
Varalaskupaikkojen verkosto luotiin vuodesta 1965 alkaen osana Puolustusvoimien uudelleenvarustamisprojektia melko nopeassa tahdissa. Samaan aikaan Suomessa siirryttiin matkustajasuihkukoneiden aikakauteen, jolloin monet vanhat lentokentät, esimerkiksi Tampereen Härmälän lentokenttä, jäivät lyhyiksi. Varalaskupaikkojen rakentamista perusteltiin julkisuudessa siviililentoliikenteen tarpeilla, mikä teki niistä poliittisesti hyväksyttävämpiä. Syynä varalaskupaikkojen rakentamiselle olivat kuitenkin sotilaalliset tarpeet: ilmavoimien kenttien tuhoutuminen ohjusiskujen vuoksi edellytti, että sotilaslentoasemien ja siviililentokenttien lisäksi rakennettiin varalaskupaikat.
Varalaskupaikkoja [muokkaa]
Nykyään varalaskupaikat ovat Suomessa joko maantietukikohtia tai nousuteitä. Maantietukikohdassa on yksi tai useampia varalaskupaikkoja toistensa lähellä sekä mahdollisesti linnoitettuja lentokoneitten seisontapaikkoja. Maantietukikohdista on vilkkaimmin liikennöidyllä reitillä Lusin varalaskupaikka valtatie 5:n varrella, Heinolan kaupungista kymmenen kilometriä pohjoiseen. Nousutie puolestaan on varalaskupaikka rullausetäisyydellä kiinteästä tukikohdasta. Tällainen tienosa on yleensä eri suunnassa kuin tukikohdan pääkiitotie, mikä tekee niiden yhtäaikaisesta tuhoamisesta hankalampaa. Esimerkkinä tämäntapaisesta varalaskupaikasta toimii varalaskupaikka Rovaniemen lentokentän liepeillä Lapin Ilmatorjuntarykmentin portin lähettyviltä, sekä Pirkkalan nousutie Varuskunnantiellä aivan Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja Satakunnan lennoston itäpuolella.
| Varalaskupaikkoja Suomessa | |||
|---|---|---|---|
| Nimi | Paikkakunta | Paikka, tie | Sijainti |
| Lusin varalaskupaikka | Heinola | valtatie 5, Lusin suora | |
| Vuojärven varalaskupaikka | Valtatie 4 Sodankylästä n. 20 km Rovaniemelle | ||
| Hiirolan varalaskupaikka | Mikkeli | kantatie 72, Mikkeli–Pieksämäki | |
| Tervon varalaskupaikka | Tervo | Seututie 551, Tervo–Karttula | |
| varalaskupaikka | kantatie 88, Vieremä–Pyhäntä |
|
|
| Nivalan varalaskupaikka | Nivala | valtatie 27 | |
| Kauhavan varalaskupaikka | kantatie 63 | ||
| Joutsan varalaskupaikka | valtatie 4 | ||
| Virttaan varalaskupaikka | Loimaa | kantatie 41, Alastaron moottoriradan läheisyydessä | |
| Niinisalon varalaskupaikka | Kankaanpää | valtatie 23, Kankaanpää–Parkano | |
| Alavuden varalaskupaikka | Alavus, Kuortane | kantatie 66 | |
| Jokioisten varalaskupaikka | Jokioinen | valtatie 2 | |
| Ranuan varalaskupaikka | Ranua | seututie 924 | |
| Helsinki-Vantaan varalaskupaikka | Vantaa | Katriinantie[1] | |
| Pudasjärven varalaskupaikka | Pudasjärvi | kantatie 78 | |
| Kestilän varalaskupaikka | Siikalatva | seututie 822 | |
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Asemakaavamuutoksen nro 002033 selostus (pdf) (s. 3: Liikenne) 2009. Vantaa: Vantaan kaupunki. Viitattu 18.1.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lentokoneiden varalaskupaikka Wikimedia Commonsissa
Sivulta puuttuu