Karvio
Karvio on kylä pohjoisella Heinävedellä, Valtatie 23:n ja Heinäveden reitin varrella.[1][2]
Karvio on Heinäveden kirkonkylän jälkeen Heinäveden toiseksi suurin taajama. Kylässä toimii luokka-asteiden 0-6 alakoulu, Karvion koulu.[3] Valtatien vierellä on Nesteen huoltoasema, päivittäistavarakauppa asiamiesposteineen, seurakuntakoti ja muutamia muita palveluja. Karvionkosken eteläpuoli on rakennettua aluetta sen pohjoispuolen ollessa rakentamatonta. Kosken länsipuolella sijaitsee Lomakeskus Karvio, jossa on mahdollista yöpyä mökeissä, caravan- tai camping-alueella sekä vierasvenesatamassa.
Kylä valittiin Mikkelin läänin vuoden kyläksi 1993.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinäveden reitti laivaväylineen kulkee Karvion kohdalla Karvionkoskena, joka yhdistää Varisveden Kermajärveen.[1] Koski kuuluu luokkaan 2 ja sen korkeus on 1,21 metriä. Se ja Kermankoski ovat Heinäveden reitin suosituimmat kalastuskosket. Karvionkoskeen istutetaan kalaa syksyisin ja se on oivallinen myös melontaan. Kosken yli kulkee 11 metriä korkea betonirakenteinen silta. Karvionkosken kiertää itäpuolelta vesiliikenteen mahdollistava Karvion kanava, joka on Heinäveden reitin vanhin kanava, rakennettu 1895–1896.[1] Kanavassa on yksi sulku ja sitä ympäröi rakennusajan tyylin mukaisesti kaunis kanavapuisto. Kanavan äärellä on kanavanvartiotorni, joka ei kuitenkaan enää ole säännöllisessä käytössä. Kanava on automatisoitu ja on itsepalvelukäyttöinen.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
-
-
-
Neste Karvionkanava.
Tunnettuja karviolaisia ja Karviossa vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Sivonen, Digian hallituksen puheenjohtaja
- Henrik Gustaf Kyander (1811–1867), maanviljelysneuvos, Karvion kartanon omistaja
- Olli Kymäläinen (1790–1855), kansanrunoilija
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Karvio (s. 141) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Karvio Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 14.7.2021.
- ↑ Karvion koulu Heinäveden kunta via peda.net, heinavesi.fi. Viitattu 14.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karvio–Lepikkomäki perinnettä : Karvion Hovista kasvaneet kylät. Karvio–Lepikkomäki perinnepiiri, 1993. 330 sivua. ISBN 952-90-5205-7.
- Sääennuste: Karvio, Heinävesi (ilmatieteenlaitos.fi)
- Kelikamera ja tiesääasema Karvio/ vt23 (liikennetilanne.fi)
- Karvion Hovilan kartano (eräs Etelä-Savon kartanoista)
| Pyhäkoski 1989 • Hauhala 1990 • Tiemassaari 1991 • Putikko 1992 • Karvio-Lepikkomäki 1993 • Koikkala 1994 • Harjuranta 1995 • Kalho 1996 • Nojanmaa 1997 • Väisälä 1998 • Kutemajärvi 1999 • Tuusmäki 2000 • Venetmäki 2001 • Osikonmäki 2002 • Simanala 2003 • Varistaipale 2004 • Hurissalo 2005 • Hiukkajoki 2006 • Ruokomäki 2007 • Siikamäki-Peiposjärvi 2008 • Rahula 2009 • Rönkönvaara-Lapinlahti 2010 • Hokka 2011 • Anttola 2012 • Ihastjärvi 2013 |