Rovaniemen hirvenpää
Rovaniemen Lehtojärvellä tehtiin järven tuntumasta suolöytönä 37 cm:n mäntyinen hirvenpääveistos. Se on edelleen hyvässä kunnossa, vaikka puu onkin halkeillut ja alaleuasta puuttuu palanen [1], ja se antaa eloisan kuvan muinaisen metsästäjän kyvystä hahmottaa tärkeimmän metsästyseläimensä. Veistos lunastettiin museovirastolle 1957 (KM14189). Se on varhaisimpiin kuuluva puinen esine, joka ajoitetaan mesoliittiselle kivikaudelle [2][3].
Arkeologinen viitekehys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puuveistoksia tai –esineitä on kivikaudelta säilynyt vain muutama. Orgaanisten esineiden säilyttävänä tekijänä on vetinen ja hapeton suoympäristö, joka pysäyttää lahoamisen tehokkaasti tuhansiksi vuosiksi. Myös puun käsittely on edesauttanut säilymistä. Veistoksen pinnasta löytyy jäämiä punamullasta, joka on ilmeisesti ollut sekoitettuna vettä hylkivään rasvaan [4].
Veistoksen kalibroitu ajoitus on 5790 eaa. [5], mikä sijoittaa sen myöhäiseen mesoliittiseen kauteen, mikä tarkoittanee Suomusjärven kulttuuria. Rovaniemi sijaitsee selvästi sen kulttuurialueen sisällä [6]. Veistoksen kulttuurisidonnaisuudesta ei kuitenkaan ole muita viitteitä kuin sen ajoitus ja sijainti, sillä löydöksen mukana ei tullut muuta materiaalia [3].
On otaksuttu, että veistos oli veneen keulakuvana. Tähän viittaa kaulaan tehty suuri lovi, jolla pää voidaan kiinnittää pystypuuhun. Kaulan sivuilla on lisäksi porattu reiät kiinnitystä varten. Kivikauden kalliokuvissa Vienan Uikujoessa, Kuolan Kanozerossa, Ruotsin Nämforsenissa ja Norjan Altassa on esitetty kookkaita valaanpyyntiveneitä, joissa on hirvenpääkoristeet keulassa. Samoissa kuvissa esiintyy myös hirvenpääsauvoja, joita kuvissa kannetaan joko yksittäin tai veneiden kannella. Myös suomalaisissa kalliomaalauksissa venekuvissa on eläimenpäitä muistuttavat ulokkeet [5]. Veistoksen yläosassa on vielä kolot vaikkapa sarvien kiinnitystä varten [1].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Huurre, Matti: 9000 vuotta Suomen esihistoriaa, s. 62. Rovaniemen hirvenpää. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-13753-0.
- Huurre, Matti: Kivikauden Suomi, s. 247-253. Vesiteillä. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15186-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Huurre, Matti, v. 1998, s. 252
- ↑ Suomen taiteen historia (Kivikausi) nikkemedia.fi. Arkistoitu 11.11.2007. Viitattu 21.11.2011.
- ↑ a b Museovirasto: Muinaisjäännösrekisteri (Puinen hirvenpää) kulttuuriymparisto.nba.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 21.11.2011.
- ↑ Museovirasto: Suomen kivikauden esineistö (Puuveistokset) helsinki.fi. Viitattu 21.11.2011.
- ↑ a b Museovirasto: Elävä Kivikausi (Hirvenpääkoristeiset veneet) extras.csc.fi. Viitattu 21.11.2011.
- ↑ Suomusjärven kulttuurin kartta
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marius Iršėnas: Antrophomorphic and zoomorphic Stone Age Art in Lithuania, and its archaeological Cultural Context. Archaeologia Baltica, 2010, nro 13, s. 175-190. Klaipėda, Liettua: Klaipėda University. ISSN 1392-5520. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.10.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rekisteriportaali: Lehtojärven hirvenpää (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kolmiulotteinen kuva hirvenpäästä: Hirvenpääkoristeiset veneet
- Sivukuva puisesta hirvenpäästä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen taiteen historia: Kivikausi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Grönhagen, Juhani – kommentti hirvenpäästä: Suomen kalliomaalaukset (Arkistoitu – Internet Archive)
- Selässä sinisen hirven – Kalevalainen runo Väinämöisestä hirviveneessä: 6. runo