Pusta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyypillinen pustan kaivo

Pusta (unk. puszta) on nimitys Unkarin aroseuduille. Pustalla vallitsee mannerilmasto, ja kasvillisuus on niukkaa. Pusta oli alun perin melko autiota seutua, joka soveltui ainoastaan karjan laiduntamiseen. Nykyään suuri osa pustasta on kastelulla muokattu maanviljelylle sopivaksi, ja alkuperäistä pustamaisemaa voi nähdä enää harvoissa paikoissa, esimerkiksi Hortobágyin kansallispuistossa. Maaperä koostuu mustastamullasta. Pohjaveden pinta on korkealla, minkä ansiosta puut ja pensaat saavat ravintoa koko vuoden ajan.

Pustan muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Unkarin pusta oli merenpohjaa, johon Tonava on kasannut lietettä. Myös tuuli on tuonut pölymaata mukanaan ja näin Unkarin pusta on saanut alkunsa.

Viljelyskasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin pustalla kasvatetaan paljon paprikaa, sillä se on Unkarin kansallisherkku.[1]

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puszta on unkarin kielessä paitsi aroseudun nimitys myös adjektiivi, jonka merkitys on tyhjä, autio, lakea, tai paljas.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KM Eurooppa (maantiedon oppikirja)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]