Votka

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee alkoholijuomaa. Votka on myös Votkinskin kaupungin udmurtinkielinen nimi.
Votka yhdistetään yleensä Venäjään, josta tämän kuvan votka on kotoisin

Votka tai vodka (ven. во́дка, vodka) on kirkas ja tyypillisesti vahva väritön viina. Venäjän kielen sana vodka (lausutaan "votka") on diminutiivimuoto sanasta voda, vesi, siis vetinen eli kirkas.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Valmistus

Votkaa on valmistettu satoja vuosia Venäjällä ja Puolassa. Ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen jälkeen Smirnoff lähti Venäjältä ja aloitti votkan valmistuksen Yhdysvalloissa kieltolain päättymisen jälkeen. Britanniassa votkaa alettiin valmistaa vuonna 1952. Pohjoismaissa ensimmäiset vodkaksi brändätyt viinat tulivat myyntiin 1970-luvulla.

Votkan historian ehkä merkittävin tapahtuma oli kun Venäjän tsaari antoi 1800-luvun loppupuolella Dimitri Mendelejeville, muun muassa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kehittäjälle, tehtäväksi selvittää, minkä vahvuinen votka on maukkainta juotavaksi. Vuosikausia kestäneet tutkimukset osoittivat Mendelejevin mukaan, että yhden litran votkaa tulisi painaa täsmälleen 953 g huoneen lämmössä, ja sen alkoholipitoisuuden olisi oltava 40 %.

Votkan valmistus aloitetaan liottamalla vilja veteen ja antamalla sen käydä. Näin saatu rankki tislataan ensin kolonnissa väkiviinan vahvuuteen, ja tämän jälkeen laimentamalla se nautintavahvuuteen. Toisin kuin esimerkiksi konjakkia tai viskiä, votkaa ei kypsytetä tislauksen jälkeen vaan se on valmista nautittavaksi. Tislaus erottaa aineesta epätoivotut epäpuhtaudet, kuten metanolin ja sikuna-alkoholit. Tislauksen jälkeen tisle laimennetaan veteen, jolloin saadaan 32–47 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää nestettä. Lopuksi neste suodatetaan aktivoidun puuhiilisuodattimen läpi. Tuloksena syntyy votkaa.

EU:n määräysten mukaan vodkan minimivahvuus on 37,5 %. Lukuun ottamatta muutamia maustettuja versioita, votka sisältää ainoastaan vettä ja etanolia.

Votkaa valmistetaan nykyään yleensä viljasta, mutta sitä voidaan tislata muistakin tärkkelystä sisältävistä aineksista. Euroopan unionin määräysten mukaan (vuodelta 1989) votkaksi saa kutsua mistä tahansa maataloustuotteesta valmistettua alkoholia. Sen sijaan Suomi, Ruotsi ja Puola ovat ajaneet tiukempaa linjaa, jonka mukaan votkan sallitut valmistusaineet olisivat ainoastaan vilja ja peruna. Monissa muissa maissa votkaa valmistetaan myös esimerkiksi sokerijuurikkaan jalostuksesta jääneistä jätteistä, viinirypäleistä tai muista hedelmistä. Historiallisesti vodkaa on tehty Puolassa myös kivihiilestä ja Ruotsissa puuteollisuuden jätteistä. Sen sijaan Puolassa tehdyt kokeilut kanojen teurasjätteillä epäonnistuivat.[1]

19. kesäkuuta 2007 Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen, jonka mukaan votkan raaka-aineita ei jatkossakaan rajoiteta. Jos votka valmistetaan muusta ainesosista kuin viljasta tai perunoista, tästä on oltava maininta pullon etiketissä.

Yleisimmät valmistusmaat ovat Venäjä, Puola, Suomi, Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi.[2]

Varsinkin Venäjällä votkamarkkinoilla on käytetty aggressiivisia markkinointikeinoja, kuten Vineksin valmistama, 4,4 % markkinaosuuden saavuttanut Vladimir Putinin kolmannen presidenttivuoden aikana lanseerattu Putinka-votkamerkki, tai seuraavan presidentin mukaan varatut tuotemerkit Medvedevka, Medvedka, Tsaari-Medved sekä ja "Volodja i Medvedi"[3] tai menestyville, koulutetuilla, naimisissa oleville ja rahakkaille naisille suunnattu Damskaja[4].

[muokkaa] Votka suomalaisessa lainsäädännössä

Nimityksiä "Suomalainen Vodka", "Finsk Vodka" tai "Vodka of Finland" voidaan Suomessa käyttää vain sellaisesta alkoholijuomasta, joka on valmistettu viljasta tai perunasta ja joka on kokonaan valmistettu ja pullotettu Suomessa.[5] "Asetus Euroopan talousyhteisön kanssa eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta" mukaan votka on "Suomesta peräisin oleva yksinomaan käymistietä saadusta viljamäskistä tislaamalla valmistettu votka, jonka alkoholipitoisuus on enintään 60 prosenttia tilavuudesta ja joka vastaa Yhteisössä ja sen jäsenvaltioissa voimassa olevia määräyksiä".[6]

Esimerkiksi Koskenkorvan viina ei ole votka, koska siihen on lisätty maun pehmentämiseksi pieni määrä sokeria.kenen mukaan? Euroopan unionin määräysten mukaan kuitenkin yli 37,5 prosenttia alkoholia sisältävä maustamaton viina on votkaa, joten etiketissä pitää mainita, että tuote on votkaa.[7]

[muokkaa] Käyttö

Votkaa voidaan nauttia joko raakana, jolloin se usein jäähdytetään kylmäksi, tai vastaavasti juomasekoituksina.

Perinteiseen venäläiseen ruokapöytään kuuluu votkakarahvi, ja edelleen venäläisissä ravintoloissa votka tilataan usein karahvi kerrallaan, tai ainakin paino-, ei tilavuusmitoissa.

[muokkaa] Vodkamerkkejä

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Kerr, W. Park: Vodka: Sekoita coctaileja, joissa on potkua. (Viva vodka, 2006.) Kääntäjät: Marko Niemi ja Tapani Lahtinen. Helsinki: Readme.fi, 2007. ISBN 978-952-5655-26-1.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Q&A: EU vodka arguments BBC. Viitattu 30.01.2007.
  2. ↑ Vodkan raaka-aineita ei rajata EU:ssa Helsingin Sanomat. Viitattu 19. kesäkuuta 2007.
  3. ↑ Myös Venäjän seuraavalle presidentille luvassa oma nimikkovodka Moskova.info. Viitattu 19.4.2009.
  4. ↑ http://www.reuters.com/article/newsOne/idUSKUA76164020080317
  5. ↑ Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta 22.12.1994/1344
  6. ↑ Asetus Euroopan talousyhteisön kanssa eräiden viinien ja väkevien alkoholijuomien kaupasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
  7. ↑ Koskenkorva muuttuu viinasta vodkaksi 4.12.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 19.4.2009.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Votka
Henkilökohtaiset työkalut