Drinkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia drinkkejä.

Drinkki (tunnetaan myös cocktailina eli kimarana) on alkoholipohjainen juomasekoitus.[1] Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina. Alkoholien lisäksi käytetään drinkkeihin yleensä alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia ja mehuja. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

Cocktailien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pacific Standard owner preparing Santorum cocktail drink 06.JPG

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Erään tarinan mukaan cocktailit keksittiin Yhdysvaltojen kieltolain aikaan Los Angelesin salakapakoissa, joissa kehittyi tarve maustamalla ja koristelemalla viedä huomio kotipolttoisen viinan pahasta mausta. Kerrotaan myös, että täällä joku asiakkaista olisi todennut juoman olevan ”korea kuin kukon pyrstö”, ja näin olisi cocktail saanut nimensä.lähde?

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drinkkien perusraaka-aineet:

Lasit ja niiden vetoisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja:

Valmistustapoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drinkkejä voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai kaatuessa siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman ”esipesemään” muun muassa mittavälineet.

Ravistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna cocktailravistinta eli shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksen on myös määrä viilentää drinkkiä.

Sekoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti, etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, vodkamartini, toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita. James Bond elokuvissa Bond halusi kuitenkin aina vodkamartininsa ”ravistettuna, ei sekoitettuna”.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Biggs, David: Cocktailklassikot. (Legendary cocktails, 2003). Suom. Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2003. ISBN 951-23-4416-5.
  • Biggs, David: Liekehtivä lehmä: 75 sähäkkää shottia. (Sharp shooters, 2004). Suom. Samuli Knuuti. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29538-8.
  • Biggs, David: Sekoita omat cocktailisi. (Make your own cocktails, 1995). Suom. Ilona Sevelius. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1996. ISBN 951-873-654-5.
  • Cross, Robert: 1000 cocktailia. (1000 cocktails, 1996). Suom. Sinikka Pellinen. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997 (7. painos 2007). ISBN 978-951-20-5032-1.
  • Marcialis, Gino: 1000 cocktailia ja drinkkiä. (1000 cocktails, 1989). Suom. Leena Niukkanen, Sanna Penttilä, Laila Rauhamaa. Sipoo: Kolibri, 1990 (4. painos 1999). ISBN 951-576-037-2.
  • Marcialis, Gino & Querini, Dario G. C.: Suuri cocktail- ja drinkkikirja. (Cocktails, Drinks & Longdrinks, 1989). Suom. Käännöstoimisto Kirsti Mäkinen Ky. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15479-2.
  • Reed, Ben: Cocktail-aika!. (Cool cocktails, 2000). Suom. Vuokko Tarpila. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26064-9.
  • Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja: Juomasekoituksia jokaiseen makuun. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-415-1.
  • Salminen, Samu: Uusia drinkkejä janoisille. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-343-0.
  • Suuri baarikirja: Alkoholin ja cocktailien maailma. (The ultimate bar book: Die Welt der Spirituosen und Coctails, 2008.) Teksti: André Dominé, Barbara E. Euler, Wolfgang Faßbender, Matthias Stelzig. Toimitus: Martina Schlagenhaufer. Suomennos englannin kielestä: Mirka Mustonen. Königswinter: Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-4808-8.
  • Siikarla, Pertti J.: Suuri drinkkikirja. Helsinki: Factatieto, 1993. ISBN 952-90-5010-0.
  • Sweetser, Wendy: 500 cocktailia. (500 cocktails: The only cocktail compendium you'll ever need, 2008). Suom. Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5115-2.
  • Taintor, Anne: Tästä ei selviä ilman toista drinkkiä: Joka naisen opas cocktaileihin ja kuplivaan elämään. (I'm So Happy it's Happy Hour: Sinfully Delicious Cocktails for Any Occasion, 2011). Suom. Laura Niemi-Pynttäri. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 951-796-827-2.
  • Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Drinkki.