Tämä on lupaava artikkeli.

Hedelmäviini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karpaloviiniä.

Hedelmäviini on käymisteitse valmistettu alkoholijuoma, jota tehdään hedelmistä tai marjoista, mutta ei viinirypäleistä.[1] Marjoista tehtyjä viinejä kutsutaan myös marjaviineiksi. Hedelmäviinejä on niin kuivia kuin makeitakin, ja niiden alkoholipitoisuus on keskimäärin 11 prosenttia, ylimmillään 16 prosenttia. Hedelmäviinien valmistusprosessi on samankaltainen kuin viinirypäleviinilläkin. Kotiviinit tehdään yleensä hedelmistä tai marjoista[2].

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedelmäviinejä on kuivasta makeaan. Niiden alkoholipitoisuus on keskimäärin 11 prosenttia ja ylimmillään 16 prosenttia.[3] Marjaviinit ovat noin kaksinverroin hapokkaampia kuin rypäleviinit, mutta selvästi vähemmän makeita.[1][4] Niistä ei myöskään yleensä löydy samanlaista pitkää makua kuin hyvistä rypäleviineistä.[4]

Raaka-aineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hedelmäviinejä tehdään muun muassa viinimarjasta, karviaisesta, mustikasta, mansikasta, variksenmarjasta, mesimarjasta, lakasta, pihlajanmarjasta, ruusunmarjasta ja vadelmasta, tai omenasta, päärynästä, luumusta ja kirsikasta.[4][2] Yhteen viiniin voi käyttää myös useita eri raaka-aineita.[2] Viinin maku ei juurikaan muistuta raaka-aineensa makua.[3] Suomessa marjaviinien raaka-aineena käytetään pääasiassa viljeltyjä marjoja, sillä luonnonmarjojen happokoostumus ei ole yhtä soveltuva viinin valmistukseen.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiniin käytettävät marjat laitetaan keruun jälkein usein pakkaseen, jolloin niistä tulee mehukkaampia. Pakastaminen sallii myös viinin tuottamisen tasaisemmin pidemmän ajan kuluessa.[4]

Marjoista tai hedelmistä tehtävien viinien valmistusprosessi on hyvin samanlainen kuin rypäleviinienkin.[1] Raaka-aine puristetaan aluksi mehuksi ja siihen lisätään vesi, sokeri ja hiivaravinne. Hiivan käyminen alkaa ja muodostuu alkoholia sekä hiilidioksidia, joka poistetaan. Käyminen kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Sen jälkeen viini kirkastetaan kirkastusaineilla ja suodatetaan levysuodattimilla. Viini kypsytetään, jolloin sakka laskeutuu pohjalle. Kypsytys voi kestää jopa puoli vuotta. Kypsytyksen jälkeen viini suodatetaan taas. Viini voidaan myös jälkimakeuttaa. Lopuksi viini pullotetaan ja varastoidaan vaaka-asentoon 12–16 asteessa.[4][1]

Käyttö ja suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjaviinit juodaan yleensä nuorena, sillä niiden maku on parhaimmillaan kaksi tai kolme vuotta pullotushetkestä.[4] Marjaviinejä valmistetaan etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa[4] sekä Yhdysvalloissa.[3] Marjaviinejä on maailman viineistä alle yksi prosentti − 99 prosenttia on rypäleviinejä.[4] Vuonna 2010 marjaviinien kulutus Suomessa oli koko viininkulutuksesta alle yhden prosentin.[5] Tilaviinin nimellä myytäviä hedelmäviinejä myytiin Suomessa vuoden 2013 kesällä 27 viinitilalta.[4]

Suomen määräykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen lainsäädäntö käyttää hedelmä- ja marjaviineistä yhteisnimitystä hedelmäviini.[6] Suomessa myytävän hedelmäviinin nimen etuliitteenä tulee olla sen hedelmän tai marjan nimi, joka on juoman pääasiallinen raaka-aine. Jos mikään raaka-aine ei ole hallitseva, voidaan nimessä käyttää sanaa ”hedelmä” tai ”marja”.[1] Suomessa viinitiloilta myytäviä viinejä eli tilaviinejä saa myydä vain valmistuspaikan välittömässä läheisyydessä, ja tuotannon on täytettävä sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemät valmistusehdot.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Matilainen, Marko: Elintarvikeprosessit, s. 218–226. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.
  2. a b c Jussila, Rauno: Kotiviinien valmistamisesta 1998. Viitattu 10.8.2014.
  3. a b c Spiegel, Jan Ellen: Fruit Wines Move Into a Sophisticated Realm 8.10.2011. New York Times. Viitattu 10.8.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i Suomalainen viinitila tekee juoman marjoista – Näin eroaa rypäleviinistä 18.06.2013. MTV3.fi: Studio55. Viitattu 10.8.2014.
  5. Kotimaiset viinitilat ahtaalla 18.11.2010. Yle uutiset. Viitattu 10.8.2014.
  6. 1802/2009: Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen muuttamisesta: 2 a §, Finlex. Viitattu.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]