Tequila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erilaisia tequila-merkkejä.

Tequila [teˈkila] on väkevä alkoholijuoma, jota valmistetaan Meksikossa tequila-agaave-kasvista. Tequilan valmistus on hyvin rajoitettua ja valvottua, ja tuotantoalue rajoittuu viiteen Meksikon osavaltioon, jotka ovat Jalisco, Guanajuato, Michoacán, Nayarit ja Tamaulipas.[1]

Tequilassa täytyy olla vähintään 51 % agaavea ennen kuin sitä saa kutsua tequilaksi; aito premium-tequila on aina 100-prosenttisesti agaavesta.[1] Kokonaan agaavesta tehtyä tequilaa ja muista agaavelajikkeista kokonaan valmistettuja viinoja kutsutaan yhteisnimityksellä mezcal.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tequilan keksivät espanjalaiset, jotka valloittivat Tenochtitlánin asteekkikaupungin vuonna 1521. Asteekit olivat valmistaneet eri agaavelajikkeista 5-prosenttista pulque-juomaa, jota espanjalaiset ryhtyivät tislaamaan vahvemmaksi. Parhaaksi osoittautui tequila-agaave, joka sai nimensä sitä käyttäneistä ticuila-intiaaneista.[4]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tequila-agaaven hedelmiä uunissa odottamassa kypsytystä.

Tequila valmistetaan tequila-agaaven (Agave tequilana) ytimestä, joka jää jäljelle, kun kasvin miekkamaiset lehdet leikataan pois. Agaave ei ole kaktus, vaan se kuuluu liljakasveihin.[1] Agaaven suuri hedelmä painaa 60–100 kilogrammaa, ja hedelmää tarvitaan noin 7 kilogrammaa yhden tequilalitran valmistamiseen. Hedelmät viedään tislaamoon ja halkaistaan samankokoisiin paloihin kypsymään uunissa. Kypsymisen aikana hedelmän tärkkelys muuttuu sokereiksi, lähinnä fruktoosiksi, ja sen sokerit samalla karamellisoituvat. Kypsyttäminen kestää laitteista riippuen puolesta kahteen vuorokautta. Kypsyttämisen ja jäähdyttämisen jälkeen hedelmät murskataan, ja murskaan sekoitetaan kylmää vettä keräämään kaiken sokerin mukaansa. Hedelmämehun annetaan käydä, minkä jälkeen mehu tislataan kahdesti. Toisen tislauksen jälkeen tequilan alkoholipitoisuus voi nousta 55 prosenttiin. Lopuksi tequila vanhennetaan tammitynnyreissä, mistä se saa aromeja, makua ja väriä. Kypsyttämisen aikana tapahtuneen haihtumisen jälkeen tequilassa on alkoholia 38–55 prosenttia.[5]

Laatuluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tequilalla on viisi eri laatuluokkaa:

  • Oro (suom. kulta, myös gold unmatured, "joven y abocado" suom. "nuori ja pilattu”), jolla viitataan kinuskilla tai muilla muilla lisäaineilla värjättyyn tequilaan[1]. Oroon voidaan lisätä glyseriiniä ja/tai tammiuutetta, jotta tuote muistuttaisi vanhennettua tequilaa. Tästä joukosta ei löydy täysin tequila-agaavesta tehtyjä versioita, vaan laatuluokka sisältää vain mixtoja, joiden sokerista vähintään 51 % on tequila-agaavesta[1].
  • Silver (suom. hopea, myös plata, blanco, suom. väritön, valkoinen), jota ei ole kypsytetty lainkaan[1] eikä värjätty. Silveriin ei ole lisätty muuta maustetta kuin korkeintaan sokeria, mutta premium-laadut pyritään käyttämään täysin agaaven omalla sokerilla.
  • Reposado (suom. levännyt). Ei lisättyjä mausteita, ikääntynyt tammitynnyrissä 2–12 kuukautta. Reposadot ovat väriltään vaalean kultaisia. Niiden maussa erottuat yleensä paistettu agaave, kuivatut hedelmät, paistettu omena, hunaja ja paahdetut pähkinät sekä kinuski, vanilja, kaneli tai pippuri. Harvoin maussa tuntuvat myös juusto tai hiki. Jälkimaku on kuiva, mausteinen ja intensiivinen.[1]
  • Añejo (suom. vanhennettu tai vuosikerta). Kypsytetty enintään 600-litraisissa tammitynnyrissä vähintään 1–3 vuotta. Añejo on väriltään syvempi kuin reposado. Sen maku on tasapainoisempi ja siinä maistuu monimuotoisia aromeja, vaniljaa ja mausteita. Aromit ovat paahteisia ja niistä tulee mieleen suklaa, mokka tai toffee ananaksen tai kuivattujen hedelmien kera. Myös kypsä juusto, nahka ja oliiviöljy maistuvat.[1]
  • Extra Añejo. Kypsytetty tammitynnyrissä vähintään kolme vuotta. Luokitus on lisätty maaliskuussa 2006. Tumma ja monimuotoinen.[1]

Nauttiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silver-tequila nautitaan yleensä shottina. Ulkomaalaisille se tarjotaan useimmiten suolan ja limetin tai sitruunan kanssa, mutta perinteisesti se juodaan kuten snapsi. Silveriä ja reposadoa käytetään myös juomasekoituksissa, mutta reposado maistuu myös "on the rocks", tai aromilasista, ja añejo pääasiassa aromilasista eli snifteristä, jossa juoman mausta saa eniten irti. Gold-tequila taas nautitaan kaikilla edellä mainituilla tavoilla unohtaen, että se on mixto eikä koskaan puhtaasti agaavesta valmistettu juoma.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Dominé, André, Euler, Barbara E., Fassbender, Wolfgang & Stelzig, Matthias: Suuri baarikirja: alkoholin ja cocktailien maailma, s. 473–488. Suom. Mustonen, Mirka. Königswinter: Ullmann, cop., 2009. ISBN 978-3-8331-4808-8.
  2. Tequila & Mezcal Basics 2000. Alcohol Reviews. Viitattu 23.5.2013.
  3. ScorpionMezcal: tequila vs mezcal? 4.3.2008. Chowhound. Viitattu 23.5.2013.
  4. Karlsten 2007, s. 157–158
  5. Karlsten 2007, s. 163–169

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tequila.