Madame de Pompadour

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Madame de Pompadour. François Boucherin maalaama muotokuva vuodelta 1756.

Jeanne-Antoinette Poisson, markiisitar de Pompadour (29. joulukuuta 1721 Pariisi15. huhtikuuta 1764 Versailles) oli Ranskan kuninkaan Ludvix XV:n rakastajatar.

Hän oli maineensa tahranneen ja maanpakoon vuonna 1725 joutuneen pankkiirin tytär. Vuonna 1741 hän meni naimisiin Charles-Guillaume Le Normant d’Étiolles’n kanssa.

Kuningas järjesti poikansa naimisiinmenon kunniaksi juhlat, jossa Jeanne Antoinette esitti paimentolaistyttöä. Hän saikin kiinnitettyä kuninkaan huomion, jota oli tavoitellut jo monta vuotta. Ludvig XV hämmästyi hänen kauneudestaan ja otti hänet Versailles’hin asumaan.

Jeanne Antoinette Poisson ei ollut aatelinen, minkä vuoksi koko muu hovi halveksi häntä eikä hyväksynyt häntä kuninkaan rakastajattareksi. Etenkin Versailles’n naisväki inhosi häntä ja yritti tehdä hänet naurunalaiseksi. Kuningas kuitenkin rakasti häntä ja halusi tehdä hänestä virallisen rakastajattarensa. Ludvig XV tekikin hänestä markiisittaren ja hankki hänelle kamarineidon viran.

Pompadourilla oli suuri vaikutusvalta kuninkaaseen, ja kuningas pyrki täyttämään kaikki hänen toiveensa. Lopulta Pompadour halusi myös poliittista valtaa, ja hänestä tuli kuninkaan neuvonantaja. Pompadourin unelmana oli tulla yhtä vaikutusvaltaiseksi hovielämässä ja politiikassa kuin Ludvig XIV:n rakastajatar Maintenonin markiisitar. Pompadour käyttäytyi hyvin töykeästi kaikkia ministereitä kohtaan.

Ludvig XV oli hyvin laiska tekemään työtä, joten Pompadour hoiti hänen työasioitaan. Vaikka Pompadour ei ollutkaan enää vuoden 1750 jälkeen kuninkaan rakastajatar, hänellä oli silti suuri vaikutusvalta kuninkaaseen. Lopulta hän sai aina tahtonsa läpi. Hän aloitti seitsenvuotisen sodan, jolla oli kohtalokkaat seuraukset Ranskalle. Tappioista suuttuneena hän erotti monia väenjohtajia ja korvasi heidät vielä huonommilla. Sodan ja huonojen olojen suututtamana kansa syytti Pompadouria kaikesta.

Pompadour väsyi lopulta itsekin politiikkaan ja kuoli vuonna 1764 kansan vihaamana. Hänellä oli miehensä kanssa tytär Alexandrine (1744–1754), joka kasvatettiin hovissa prinsessana ja aateloitiin mademoiselle de Crécyksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.