Tietosanakirja
Tietosanakirja eli ensyklopedia on aakkostettujen hakusanojen mukaan järjestetty kokoelma lyhyehköjä kirjoituksia tietyiltä tiedonaloilta.[1][2]
Tietosanakirja voi olla yleinen ja sisältää tietoa useista eri aiheista, tai se voi keskittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten taiteeseen tai tekniikkaan. Tietosanakirja-artikkeleiden pituus voi vaihdella teoksesta riippuen muutamasta lauseesta useiden sivujen mittaisiin esseisiin.
Internetin suosion myötä maailman suosituimmaksi tietosanakirjaksi on noussut avoin tietosanakirja Wikipedia.[3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sana ensyklopedia johtuu kreikan sanoista enkyklios (”kehämäinen”) ja paideia (”opetus”). Ensyklopedian oli määrä kattaa vapaalle miehelle tarpeellinen yleissivistys.
Tietosanakirjalla oli rooli Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Niin sanotut ensyklopedistit muokkasivat suuren ranskalaisen tietosanakirjan Encyclopédien avulla mielialoja kuningasvaltaa vastaan. Teoksen toimittajat Denis Diderot ja Jean le Rond d’Alembert antoivat artikkelien kirjoittajien julkaista siinä piilotetusti poliittisia ja uskonnonvastaisia kannanottoja. Kannanotot oli piilotettava, koska erityisesti uskonnolliset piirit vastustivat kirjasarjan julkaisua ja vaativat sen takavarikointia.[5]
Suomessa painettujen tietosanakirjojen julkaisu on tyrehtynyt internetin ilmaisen aineiston vuoksi.[6][7]
Vuonna 2023 englanninkielisen maailman ainoa painetussa muodossa julkaistava tietosanakirja on chicagolainen The World Book Encyclopedia. Se saattaa olla koko maailman viimeinen paperinen tietosanakirja. Vuoden 2023 versiossa on 17 000 artikkelia 14 000 sivulla 22 niteessä. [8]
Tiedon kokonaisesityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aristoteleen teokset[9]
- Plinius vanhempi: Naturalis historia, 77 jaa.[9]
- Suda, bysanttilainen ensyklopedia 900-luvun lopulta
- Encyclopaedia synoptica, ensimmäinen suomalainen ensyklopedia vuodelta 1672
- Yrjö Karilas: Pikku jättiläinen, 1924[9]
- Tiedon portaat, 8 osaa, 1966–1970[9]
Tunnettuja tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Encyclopédie, ou dictionnaire raisonné des sciences, des arts et des métiers; 28-osainen ranskalainen klassikko vuosilta 1751–1772
- Encyclopædia Britannica, alettiin julkaista 1768. Julkaisu painetussa muodossa päättyi 2012. Julkaistaan edelleen verkossa[6][10].
- Brockhaus Enzyklopädie
- Nordisk familjebok[11]
- Meyers Konversationslexikon[12]
- Catholic Encyclopedia
- Entsiklopeditšeski slovar, Brockhaus–Jefron
- Encyclopedia Americana
- Nationalencyklopedin (NE), ruotsalainen ensyklopedia 1989–1996
- Encarta
- Wikipedia[13]
Suomalaisia tietosanakirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomenkielisiä
- Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten, 12 vihkoa, 12 000 hakusanaa, 1883–1890 toimittanut Agathon Meurman
- Tietosanakirja, 10 osaa, 1909–1919, täydennysosa 1922, Tietosanakirja Oy (myös verkossa[14])
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1925–1928. 3 000 sivua, Otava (myös verkossa[15])
- Uusi tietosanakirja, 2 osaa, 1929–1932, Karisto
- Iso tietosanakirja, 15 osaa 1931–1939, 2 täydennysosaa 1957–1958. 14 000 sivua, Otava
- Kodin tietokirja, 1-osainen, 1935, Otava
- Jokamiehan tietosanakirja, 1-osainen, 1947
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1949–1952, 3 000 sivua, Otava
- Oma maa, 12 osaa, 1958, WSOY
- Pieni tietosanakirja, 4 osaa, 1958–1959, 3 200 sivua, Otava
- Otavan yksiosainen tietosanakirja, 1 osa, 1960, Otava
- Uusi tietosanakirja, 24 osaa, 1960–1966, 2 täydennysosaa 1972, Tietosanakirja Oy
- Otavan iso tietosanakirja. Encyclopaedia Fennica, 10 osaa, 1963–1967, Otava
- Fokus, 4 osaa + 1 täydennys-, taulukko- ja hakemisto-osa, 1963−1966, Otava
- Koululaisen tietosanakirja 5 osaa, 1966–1969, WSOY
- Combi tietosanakirja, 5 osaa + 2 hakusanaosaa, 1969–1970, Tammi
- Facta, 10 osaa + hakemisto-osa, 1969–1971, WSOY
- Otavan iso Fokus, 8 osaa, 1971–1975
- Koululaisen uusi tietosanakirja 7 osaa 1972–1975
- Apollo, peruskoululaisen tietosanakirja 4 osaa 1972–1974, Weilin+Göös
- Kodin suuri tietosanakirja, 15 osaa, 3 täydennysosaa. 1975–1983, Weilin+Göös
- Otavan Suuri Ensyklopedia, 10 osaa + 2 osaa käsitetietosanakirja ja hakemisto, 1976–1982, Otava
- Spectrum Tietokeskus, 17 osaa, 1976–1987, WSOY[16]
- TOP koululaisen tietokeskus, 8 osaa + lisäosa. 1979–1983, WSOY
- Facta 2001 18 osaa + 2 hakemisto-osaa 1981–1987 + täydennysosat, WSOY, myös cd ja verkossa, päivitys päättyi 2011 lopussa[6]
- Suomalainen tietosanakirja, 11 osaa, 1983–1993, Weilin+Göös
- Gummeruksen uusi tietosanakirja, 4 osaa, 1987 (vuoden 1993 painoksessa 5. osana Suomen kielen sanakirja), Gummerus
- Suuri Suomalainen Tietosanakirja, 2 osaa, 1988, Otava
- WSOY iso tietosanakirja 1-10, 1995–1997, WSOY ISBN 951-0-20153-7
- Studia junior, 2001, Weilin+Göös
- Factum, 8 osaa, 2003–2005, Weilin+Göös
- Tietojätti, yksiosainen Gummeruksen julkaisema tietosanakirja (useita painoksia). Samaan aineistoon pohjautuu Tietosanakirja : A-Ö, Gummerus, 1997 – 10. p. 2004
- Ruotsinkielisiä
- Uppslagsverket Finland, viimeinen osa 2007, julkaistu verkossa ilmaiseksi[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ tietosanakirja. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ ensyklopedia. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Olavi Koistinen HS: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ wikipedia.org Traffic Analytics & Market Share Similarweb. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
- ↑ ”Kannanoton piilottaminen tehtiin esimerkiksi niin, että artikkeli oli teeskennellyn naiivi, liioitteleva tai siinä oli viittaus artikkeliin, jossa oli täysin vastakkainen näkemys asiaan. Niinpä lapsen kuolemasta todettiin, että aidon kristityn on iloittava lapsensa kuolemasta, koska kuolema suo lapselle ikuisen autuuden.” Otavan suuri maailmanhistoria 12. Valistuksen aika, s. 206. Erling Bjøl (päätoimittaja). Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08415-1.
- ↑ a b c d Tiikkaja, Samuli: Internet tappoi suomalaiset tietosanakirjat – myös netissä. Helsingin Sanomat, 26.3.2012, s. C 1. Artikkelin verkkoversio. (Internet Archive)
- ↑ Muukkonen, Henrik: Internet tappoi tietosanakirjan. Talouselämä 1.12.2009. Viitattu 5.3.2016.
- ↑ Benj Edwards: I just bought the only physical encyclopedia still in print, and I regret nothing Ars Technica. 9.6.2023. Viitattu 10.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Hakusana tietosanakirja teoksessa Spectrum. 12. osa, Tal–Uzb. Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-07251-6.
- ↑ Encyclopedia Britannica ends print, goes digital Reuters. 14.3.2012. Viitattu 10.6.2023. (englanniksi)
- ↑ https://runeberg.org/nf/ Projekt Runebergissa
- ↑ Meyers Konversationslexikon (Arkistoitu – Internet Archive). 4. ed. 1885–1892.
- ↑ Shiels, Maggie: Wikipedia takes business approach 15.4.2008. BBC. Viitattu 2.5.2008. (englanniksi)
- ↑ Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos
- ↑ Pieni Tietosanakirja, Runeberg-projektin digitaalinen näköispainos.
- ↑ Spektrum Tietokeskus 2. painos, osa 12, s. 200, WSOY 1980, ISBN 951-0-07251-6 (osa 12)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Häkli, Esko: Tiedon taika. Ensyklopedioista ennen ja nyt. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06681-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tietosanakirja Wikimedia Commonsissa
- Tietosanakirjoista, Suomen Kuvalehti, 21.11.1925, nro 47, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot