Sisustus

Oleskelunurkkaus, jossa on jalkalamppu.

Sisustuksella tarkoitetaan (asuin)rakennuksen huoneen varustamista asumiskelpoiseksi ja lisäämään viihtyvyyttä. Se voidaan jakaa viiteen osaan:

• pintamateriaalien valinta seiniin ja lattioihin
• kalustus eli huonekalujen valinta
• tekstiilien eli verhojen ja mattojen valinta
• valaistus
• kodinkoneet

Sisustuksen tavoitteita

Vaikka sisustuksen tulee miellyttää silmää, estetiikka ei ole ainoa sisustusta määräävä tekijä.

Sisustuksen pääasiallinen tarkoitus on luoda kotiin viihtyisä ja mukava ympäristö. Sisustuksen tulisi mahdollistaa rentoutuminen kotona.

Sisustuksen tulee olla myös käytännöllinen huoneen tai tilan käyttötarkoituksen kannalta ja maksajan taloudelliseen tilanteeseen nähden hinnaltaan optimaalinen. Sisustuksen kestävyydellä on merkitystä varsinkin silloin kun kulutus on kova (esimerkiksi lastenhuone). Materiaalien ja rakenteiden valintaan vaikuttavat myös terveydelliset seikat kuten allergiat ja tapaturmariskit, sekä akustiikka. Joissain tiloissa tulee materiaalien kestää vettä, toistuvaa puhdistusta tai öljyjä.

Pintamateriaalit

Seinässä käytetään yleensä joko tapettia tai maalia; keittiössä ja kosteissa tiloissa myös kaakelia ja muita helposti puhdistettavia materiaaleja. Seinissä käytetään usein myös puista puolipaneelia tai puolipeilejä.

Lattian pinnoitteena kokolattiamattoa käytetään nykyisin Pohjoismaissa lähinnä julkisissa tiloissa. Kotitalouksissa suositaan kovempia ja helpommin puhdistettavia materiaaleja, kuten laminaattia, puulankkuja, parkettia, muovimattoa, korkkilevyjä, linoleumia tai erilaisia keraamisia laattoja.

Pintamateriaalilla voidaan luoda huoneeseen helposti tunnelmaa. Esimerkiksi laatat mielletään usein kovaksi ja kylmäksi pinnaksi kun taasen puu lämpimäksi ja pehmeäksi.

• Massiivipuuta käytetään yleensä tasoissa ja kalusteissa. Pintäkäsittelyksi käy lakkaus, vahaus, öljyäminen tai maalaus. Öljyttynä vaatii usein vuosittaista huoltoa etenkin keittiön tasoina.
• Korkeapainelaminaattia käytetään tasoissa ja kalusteissa. Pinta on kulutusta kestävä, levyn sisus yleensä lastulevyä.
• Harjattua terästä käytetään pintana yleensä altaissa ja tiskipöydissä. Nykyään tehdään myös kodinkoneita, joissa on pintana harjattu teräs. Voidaan käyttää myös kaikkina tasoina. Materiaali vaatii omat puhdistusaineensa, jotta voidaan pitää puhtaana. Sormenjäljet näkyvät helposti harjatussa pinnassa.
• Melamiinipinnoitettua levyä käytetään yleensä kaappien rungoissa ja kalusteissa. Melamiinipinnoite on huomattavasti pehmeämpää kuin korkeapainelaminaatti, mutta hinnaltaan halvempaa.
• Muovia käytetään sisustuksessa lähinnä pinnoitteissa ja pienesineistössä. Muovi on yleensä helppo pitää puhtaana. Viime vuosina markkinoille on tullut useita muovivaluna valmistettuja käsienpesu- ja keittiöallasmerkkejä.

Värit sisustuksessa

Tilojen värit ovat tärkeä osa sisustusta. Väreillä voidaan myös vaikuttaa jonkin verran ihmisen tunnetilaan. Kaikki värit muodostuvat päävareistä yhdistelemällä. Sävyjä voidaan valita esimerkiksi valmiista värikartoista.

Yleensä sisustuksessa käytetään yhtä pääväriä ja muutamaa tehosteväriä. Pääväriksi valitaan useimmiten joku rauhallinen värisävy. Tehosteväreissä yleensä yksi on kirkkaampi tai muuten selvästi erottuva väri, jota kutsutaan piristeväriksi. Yksittäisen huoneen värimaailmaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota jo olemassa oleviin esineisiin ja muun asunnon värisävyihin. Erilaiset väriyhdistelmät saattavat näyttää jossain paikassa hohdokkaalta, mutta toisaalla aivan toiselta.

Punainen

Punainen väri lisää tilassa kodikkuutta ja intiimiyttä. Punainen pienentää tilaa voimakkaasti ja aivan kirkas punainen saattaa muuttua liiallisesti käytettynä levottomaksi ja ehdottomaksi. Tummat punaisen sävyt kuten karmiini, on omiaan lisäämään tunnelmaa ja kodikkuutta. Punainen on valotasapainoltaan hyvä väri, se ei ole liian pimeä, muttei myöskään liian valoisa.

Sininen

Sininen väri tuo tilaan avaruutta ja tilantuntua. Erityisesti tummansininen on juhlallinen ja tunnelmallinen väri. Vaaleansininen ja erityisesti siniharmaa rentouttavat, mutta liiallisesti käytettynä tekevät tilasta liian avaran ja kolkon. Aivan kirkas sininen saattaa piristää tilaa.

Keltainen

Keltainen väri tuo tilaan valoa ja eloa. Se luo eloisan ja pirteän tunnelman. Aivan kirkas keltainen ja kellanvihreä tekevät kuitenkin tilasta rasittavan. Murrettuna keltaiset sävyt ovat hyviä valontuojia ja tehostevärejä. Keltainen ei kuitenkaan pärjää yksin tunnelmanluontivärinä yksipuolisuutensa vuoksi.

Vihreä

Vihreät sävyt luovat tilaan tasapainoisuutta ja pitävät mittasuhteet oikeina. Vihreä ei ole erityisen mahtipontinen väri, mutta se on neutraali eikä muutu aggressiivisen tuntuiseksi. Vaaleanvihreä tuo tilaan raikkautta. Tummanvihreä taas on hyvä perusväri luomaan rauhallisuutta. Kellanvihreä on tehostevärinä hyvä.

Turkoosi

Turkoosi on hyvä välisävy luomaan tilaan seesteisyyttä. Se tekee tilavan ja avaran tuntuiseksi, muttei liian kolkoksi. Turkoosi ei muutu aggressiiviseksi ja on neutraali. Turkoosi on tehostevärinä erittäin hyvä, mutta saattaa yleisvärinä olla liian hallitseva. Turkoosi on hillitysti käytettynä erittäin koristeellinen.

Oranssi

Oranssi on värinä erittäin lämmin ja hyvä tehosteväri. Se saattaa kuitenkin liiallisesti käytettynä muuttua aggressiiviseksi ja käy hallitsevana rasittavan tuntuiseksi. Lämmin punertavanoranssi on hyvä tunnelman luoja ja tuo sopivasti valoa. Räikeä oranssi on sisustevärinä melko haastava.

Violetti

Violetti on erittäin tunnelmallinen ja harmoninen väri. Se tuo tilaan arvokkuutta ja seesteisyyttä. Violetti ei muutu rasittavaksi, mutta on liiallisesti toistettuna ehdoton ja sinertävä violetti kylmä. Violetti on hyvä sekä tehostevärinä, että päävärinä. Vaalea violetti tuo tilaan avaruutta ja valoa.

Purppura

Purppura on värinä melko räikeä ja hallitseva. Tehoste- ja trendivärinä purppura on arvostettu, mutta perusvärinä se tekee tunnelman erittäin levottomaksi. Purppura on kuitenkin oikein käytettynä valoisa ja piristävä lisä sisustuksessa. Purppura estää sisustuksen liiallisen konservatiivisuuden.

Ruskea

Ruskea on sisustuksessa varma ja luotettava perusväri. Se on melko neutraali eikä muutu niin helposti hallitsevaksi. Ruskean eri värisävyt ovat hyviä tunnelmanluojia. Beige on raikas ja kotoisa sävy. Ruskea saattaa kuitenkin tuoda paljon käytettynä tunkkaisen kuvan ja tuntua liian konservatiiviselta.

Musta, valkoinen ja harmaa

Mustan lisääminen on hyvä tunnelman luontikeino, mutta perusvärinä käytettynä saattaa tehdä tilasta elottoman ja ehdottoman. Harmaa on neutraali ja se sopii hillitysti käytettynä täsmentämään muita sävyjä. Valkoinen on hyvä avartamaan tilaa ja luomaan valoisuutta, mutta sen nurjana puolena on myös ehdottomuus ja kolkkous. Kermanvalkoinen on valkoisen sävyistä varmin ja kodikkain.

Sisustuksessa värit jaetaan lämpimiin ja viileisiin väreihin. Punainen, purppura, keltainen ja oranssi ovat kaikista lämpimimmät värit. Viileimpiä taas ovat sininen, turkoosi, vihreä ja violetti. Vastavärejä voi käyttää sekaisin hyvänä neutraalisuuden tuojana ja yhdistellä kylmiä ja lämpimiä värejä toisiinsa. Ruskea on hyvä perusväri, jonka rinnalle voi laittaa melko paljon muita värejä. Lisäksi tulee miettiä tilan tarkoitusta ja suunnitella värimaailma sen mukaisesti, jotta tila olisi kodikas ja viihtyisä.

Valaistus

Kuusihaarainen kattovalo ruokailutilassa.

Valaistus muodostuu yleisvalosta ja kohdevaloista. Esimerkiksi kattolamppu antaa huoneeseen yleisvaloa, ja kohdevaloja suunnataan pisteisiin joissa on nähtävä tarkasti, kuten työpöydille. Lattialla seisova jalkalamppu voi valaista nojatuolin ympäristön antaen lukuvaloa. Kohdevaloja voi käyttää myös korostamaan sisustuksen yksityiskohtia, kuten kukkia tai tauluja.

Valaistus voi olla suoraa tai epäsuoraa. Epäsuora valo heijastuu kohteeseeen jonkin pinnan kautta. Valaistuksen suunnittelussa on huomioitava riittävä valaistustaso esimerkiksi keittiön työpöydillä, mutta samalla vältettävä häikäisyä. Valaistus on viihtyvyyden lisäksi myös turvallisuustekijä kotitaloustiloissakin. Oikein toteutettu valaistus korostaa tärkeitä asioita ja valaisee tilaa riittävästi toiminnan kannalta.

Valaistuksen toteuttamiseen voi käyttää erityyppisiä polttimoia: hehkulamppuja, loisteputkia, pienoisloisteputkia eli energialamppuja, halogeenilamppuja tai LEDejä. Lamppuja voidaan himmentää tunnelman luomiseksi – himmennys säästää myös sähkönkulutusta. Vähän sähköä kuluttavat LEDit eli valodiodit tulevat ehkä syrjäyttämään muut lampputyypit seuraavien vuosikymmenten aikana.

Erilaisia valaisintyyppejä:

• Kattokruunu
• Laavalamppu

Huonekalut

Olohuoneessa on tavallisesti oleskeluun sopivina pöytä ja sen ympärillä sohva ja tuoleja. Tuoleja voi olla myös yksittäin. Olohuoneessa on tavallisesti kirjahylly. Kirjahyllyssä voi olla avohyllyt tai lasivitriini, ja hyllyssä voi olla valoja. Erillinen kirjastohuone on Suomessa varsin harvinainen.

Makuuhuoneessa on sänky ja mahdollisesti tuoleja tai yöpöytiä.

Keittiössä varustuksena on tyypillisesti astianpesupöytä, liesi, jääkaappi ja mahdollisesti astianpesukone. Keittiön kaapistojen ovia voi vaihtaa sisustuksen ulkonäköä muuttamaan.

Eteisessä on yleensä vaatenaulakko tai muuta säilytystilaa ja mahdollisesti istuimia.

Matto

Huoneen lattialla matto lisää huoneen kodikkuutta ja suojaa lattiapintaa ja vaimentaa esimerkiksi huonekalujen jalkojen ääniä. Matto vaimentaa myös askelääniä. Mattotyyppejä ovat muun muassa plyyshimatto, itämainen matto ja räsymatto. Eteisessä voi olla on kynnysmatto ja/tai kuramatto. Niiden tarkoitus on kerätä kengistä irtoavat hiekanjyvät ja muut epäpuhtaudet, jotta muu huoneisto säilyisi puhtaampana.

Koriste-esineet

Huoneelle antavat erityistä ilmettä seinillä olevat taulut ja maalaukset. Taulut tuovat estetiikkaa huoneisiin ja erityisesti aidot maalaukset ovat monipuolisuutensa ja kestävyytensä ansiosta säilyttäneet suosionsa sisutuksessa vuosisatoja. Taulut kuvaavat erilaisia asioita. Niillä on ihmisen ajatuksia suuntaavia merkityksiä. Nykyään kohtuuhintaiset sisustusmaalaukset ovat suosittuja sisustuksellisia tunnelman luojia. Seinillä voi olla muitakin koristeita: ryijyjä, riipuksia.

Vanhan ajan tupaan kuuluu kaappikello. Nykyisissä asunnoissa on tavallinen seinäkello tai pöytäkello. Kellon tarkoitus on sisustuksellisten näkökohtien lisäksi näyttää senhetkinen aika.

Huonetta koristaa usein myös pienet esineet hyllyillä tai pöydillä. Näillä esineillä ei usein ole muuta funktiota kuin koristaa huonetta ja luoda tunnelmaa. Pien esineistö kertoo usein myös asujasta jotain.

Mediakeskus

Sisustukseen kuuluvat monet eri medialaitteet, kuten esimerkiksi televisio, videoprojektori, valkokangas, kotiteatterikeskus, sekä ääntä ja kuvaa välittävät erilaiset laitteet kuten dvd-soitin , videot, radio, stereot ja tietokone.

Stereoiden kaiuttimilla voi olla sisustuksellista merkitystä. Pieniä kokoja varten on olemassa erityisiä pöytiä ja isot kaiuttimet ovat usein lattiamallisia. Myös itse kaiuttimet ovat nykyään usein sisustuksellisia ja saatavissa erilaisilla pintavaihtoehdoilla.

Televisio voidaan sijoittaa huoneessa pöydälle tai vaikkapa kaappiin. Nykyisiä litteitä televisioita voidaan asentaa myös seinälle tai jopa kattoon. Videonauhuri, digisovitin ja vastaavat laitteet sijoitetaan usein television välittömään läheisyyteen, mikä helpottaa johtojen asettamista siten etteivät ne näy.

Vahvistimet ja muut stereolaitteet sijoitetaan usein kaappiin. Sisustukseen sopivia stereokaappeja ("räkkejä") on useita erilaisia. Stereolaitteet toimivat joskus myös sisustuselementtinä, mikäli ne ulkonäkönsä tai kokonsa puolesta sopivat muuhun sisustukseen.

Lankapuhelinta varten huoneessa voi olla oma puhelinpöytä. 2000-luvun alussa lankapuhelimet ovat vähenemässä käytöstä ja tilalle ovat tulleet kännykät. Kännykälle voi olla oma telineensä, jossa on tavallisesti myös latauslaite.

Tyylejä ja selostuksia

Sisustus edustaa yleensä jotain tiettyä tyyliä tai tyylisuuntaa.

• Sekatyyli yhdistelee esineitä eri ajoista ja paikoista.
• Rustiikki on tyyli johon kuuluu vanhat / vanhankaltaiset huonekalut, joissa on usein kulumaa.
• Klassinen tyyli yhdistää antiikkia ja nykyistä estetiikkaa toisiinsa.
• High tech on tyylisuuntana erittäin moderni tyyli, jossa käytetään usein teollisuudesta tuttuja materiaaleja / sisustuselementtejä.
• Funktionalismi (Funkis) suosii selkeitä linjoja ja kalusteiden tulee vastata niiden toimintoa.
• Japanilainen sisustustyyli on rauhallinen tyyli, jossa käytetään usein pitkiä matalia muotoja ja tilaa sisustuselementtinä.
• Uusrokokoohon kuuluvat kaarevalinjaiset huonekalut sekä kukkakuvioiset tekstiilit.

Katso myös

TV-ohjelmia

• Sillä silmällä
• Inno
• T.i.l.a.

Lehtiä

• Avotakka
• Deko
• Divaani
• Glorian koti
• Glorian antiikki
• Meidän Talo
• Meidän Mökki
• Plaza Koti

Kirjallisuutta

• Josh Amatore Hughes: Punkshui, Ajatus Kirjat 2007, ISBN 978-951-20-7355-9

Aiheesta muualla

• Suomalaisen kodin ja sisustuksen historiaa YLEn Elävässä arkistossa