VOC-päästöt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

VOC (lyhenne sanoista Volatile organic compound) tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Niiden kiehumispiste on alle 250 °C,[1] osa on kaasuja jo huoneenlämmössä. Ne liukenevat helposti veteen. VOC-aineita tulee ympäristöön sekä luonnollisista lähteistä että ihmisen toimien seurauksena.[2]

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat osasyy savusumuun muodostamalla alailmakehän otsonia reagoidessaan auringonvalon läsnä ollessa typen oksideihin. Alailmakehässä otsoni on haitallista ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle. Vesiliukoisuutensa takia VOC-aineet ovat myös uhka pohjaveden laadulle.[2] Joidenkin VOC-yhditeiden on havaittu tai epäilty aiheuttavan syöpää.[3]

Suuri osa VOC-päästöistä tulee liikenteen palamattomista polttoainejäämistä. Toinen suuri lähde ovat kemialliset liuottimet.[2]

Joidenkin yritysten, kuten maalitehtaiden ja huoltoasemien ympäristöluvissa on velvollisuus vuosittaisten VOC-päästöjen raportointiin. Raportoitavia VOC-kemikaaleja ovat muun muassa:


Euroopan unioni säätelee VOC-päästöjen enimmäismääriä direktiivillä.[4]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VOC-päästöjen pienentämiseksi VOC-yhdisteiden enimmäispitoisuutta eräissä maaleissa ja lakoissa on rajoitettu asetuksella.[1]

Suomi ei ole pystynyt vähentämään VOC-päästöjään riittävästi kansainvälisistä kaukokulkeutumissopimuksista huolimatta. Näillä sopimuksilla Suomen olisi pitänyt vähentää VOC-päästöjään vähintään 30 prosenttia vuodesta 1988 vuoteen 1999 mennessä. Keväällä 2001 Suomen VOC-päästöt näyttivät vähentyneen vuoteen 1999 mennessä vain 9 prosenttia vuoden 1988 määrästä, joten maa tiedotti asiasta pöytäkirjojen täytäntöönpanoa valvovalle komitealle. Tarkennettu päästölaskelma osoitti sittemmin saasteitten laskun vähentyneen 24 prosenttia.

Kemianteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsäädäntö on tiukentanut kemianalan tuotteiden aiheuttamaa VOC-päästöjen määrää: Esimerkiksi maalien päästöjä on vähennetty siirtymällä liuotinohenteisista vesiohenteisiin laatuihin. Toinen tapa päästöjen vähentämiseen on ollut siirtyminen käyttämään UV-kovettuvia maaleja, joissa voi kuiva-ainepitoisuus olla jopa 100%, jolloin päästöjä ei synny.

Maalien valmistuksessa syntyviä päästöjä eliminoidaan ottamalla haihtuvat aineet talteen prosessissa ja polttamalla ne katalyyttisesti.[5]

Merkittäviä VOC-päästölähteitä on myös metalliteollisuuden pinnoitteet kuten korroosionestoaineet. Suurien metallikappaleiden pinnoituksessa työntekijöillä on suuri riski altistua haitallisille yhdisteille. Yksi syy on se että mahdollisesti varsinainen työn tekijä käyttää suojaimia mutta samoissa tehdastiloissa muilla suojaimia ei ole. Suomessa ollaan pisimmällä VOC-vapaiden korroosionestoaineiden kehityksessä. Näistä uusista nanopinnoitteista odotetaan uutta cleantech-vientituotetta Suomelle. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta Finlex. Viitattu 5.8.2013.
  2. a b c Volatile Organic Compounds (VOCs) Toxic Substances Hydrology Program. USGS U.S. Geological Survey. Viitattu 5.8.2013.
  3. Volatile Organic Compounds (VOCs) UNEP. Viitattu 5.8.2013.
  4. Direktiivi 31999L0013 (Neuvoston direktiivi 1999/13/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 1999, orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta) EU. Viitattu 5.8.2013.
  5. Tikkurila on poistanut maalinvalmistuksen VOC-päästöt menestyksekkäästi katalyyttisellä polttolaitoksella jo vuosikausia Formia. Viitattu 5.8.2013.
  6. Fineko on poistanut korroosiosuojauksen VOC-päästöt menestyksekkäästi