Matias Keskinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Matias Keskinen (22. tammikuuta 1922 Petäjävesi3. elokuuta 1997 Vuolijoki) oli suomalainen kansantaiteilija, valokuvaaja, elokuvantekijä ja kuvanveistäjä. Hänen tunnetuin teoksensa oli presidentti Urho Kekkosen päätä esittänyt 20 tonnin painoinen ja kolme metriä korkea betonipatsas joka rikkontui vuonna 1989 kun sitä oltiin siirtämässä pois Oulun Rotuaarilla pidetystä näyttelystä. Keskinen valmisti myös useita Kekkosta esittäviä pienoispatsaita.

Keskinen harrasti 1950-luvun alussa nyrkkeilyä ja hän voitti useita valtakunnantason hopeamitaleita. Urheiluharrastuksen sivussa Keskinen alkoi valmistaa palkintopatsaina käytettyjä miniaatyyrimaisia urheiljahahmoja. Hankkiakseen kuvanveistossa tarvittavaa tietämystä Keskinen oli opissa valimossa ja hän myös opiskeli Vapaassa taidekoulussa Helsingissä.

Keskinen kuvasi 1950-luvulla myös 8 mm kaitafilmejä ja valokuvasi elokuvastillejä. 1960-luvun alussa hän perusti yhdistyksen joka vuokrasi Ateneumin läheltä elokuvateatterin mainoskaapin jossa esiteltiin sitten usean vuoden ajan Ajanfilmi-nimisen kuvitteellisen elokuvateatterin ohjelmistoa still-kuvien avulla joissa Keskinen itse esiintyi eri elokuvarooleissa. Ajanfilmi "esitti" muun muassa keisari- ja Tarzan-aiheisia elokuvia. Keskinen toimi myös parturina Helsingin yömajoissa stepaten ja laulaen parturoinnin lomassa. Hiusten leikkuun jälkeen hän puki asiakkaan keisarin vaatteisiin ja otti hänestä sitten valokuvan.

Vuonna 1975 Keskinen valmisti sarjan presidentti Kekkosta esittäviä pienoisrintakuvia joita jaettiin Helsingin Etyk-kokoukseen osallituneille valtionpäämiehille. Keskinen alkoi 1970-luvulla rakentaa betonista suurta presidentti Urho Kekkosen päätä asuessaan Pielavedellä. Vuonna 1982 Keskinen muutti Vuolijoelle ja siirsi 20 tonnia painaneen patsaan sinne. Patsas valmistui 1984 js se oli esillä yksityisellä maa-alueella Vuolijoella. Kesällä 1989 Oulun Rotuaarilla oli veistosnäyttely jossa myös Kekkospää oli esillä. Lokakuussa 1989 Oulun kaupunki päätti siirtää Kekkospatsaan pois ennen Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin vierailua Oulussa. Siirtopäätöstä perusteltiin sillä että patsas olisi herättänyt kiusallista huomiota vierailua seuranneessa kansainvälisessä lehdistössä. Patsas hajosi kuitenkin 25. lokakuuta 1989 kuljetuksen aikana ja sen jäännökset vietiin Oritkarin satama-alueelle täytemaana käytettäväksi. Vaikka patsas oli vakuutettu Keskinen ei saanut korvausta sen hajoamisesta vakuutusyhtiöltä tai Oulun kaupungilta sillä rikkoontumisen syyksi selitettiin patsaan tekovika. Toisen käsityksen mukaan patsasta nostettaessa oli nostoköydet kiinnitetty väärin. Kekkospatsaan tuhoa pidettiin yhden aikakauden päättymisenä sillä pari viikkoa myöhemmin murtui Berliinin muuri ja kylmän sodan kausi päättyi.

Oululaiset Kari Blomster ja Matti Ollikainen ovat 2000-luvun alussa esittäneet 1989 valmistunutta Oulun Urho -trubaduurishowta, joka kertoo Keskisen kekkospatsaan tuhoutumisesta Oulussa.

Vuonna 1991 Veli Granö teki Keskisestä tunnin mittaisen dokumenttielokuvan nimeltä Matias Keskisen kuviteltu elämä. Elokuvassa oli mukana Keskisen kuvaamia 8 mm kaitafilmejä ja kotivideoita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kekkonen saapui Ouluun [Urho Kekkosen patsas Oulussa; haastateltavana kuvanveistäjä Matias Keskinen] / Jukka Ukkola. - Suomen kuvalehti 40/1989: s. 68-71.
  • "Jokaisen miehen repussa on marsalkan sauva" [Monitaiteilija Matias Keskisen henkilökuva] - Nuori voima 4/1990: s. 12-15.
  • Ylitse muiden, ainoa persoona, ainoa elämä [Elokuva-arvostelu: Matias Keskisen kuviteltu elämä / Veli Granö] / Tiina Pystynen. - Nuori voima 2/1992: s. 44-45.
  • Matias Keskisen vakava nauru / Ari Kakkinen. - Valokuva 6/1993: s. 26-31.
  • En levnadskonstnärs många roller / Carl Lindberg. - Folktidningen Ny tid 36/2001: s. 9.