Ville Lastikka
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten salibandy | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Praha 2018 | Salibandy | |
 Hopeaa |
Helsinki 2021 | Salibandy | |
Ville Lastikka (s. 19. huhtikuuta 1996 Loppi) on suomalainen salibandyn pelaaja.[1] Hän edustaa seuratasolla Tampereen Classicia.[2] Hän kuului Suomen maajoukkueeseen miesten MM-kisoissa 2018, joissa Suomi voitti kultaa.[3][4] hän edusti myös suomea 2020 ja 2022 kisoissa. hän voitti 2020 kisoissa turnauksen MVP palkinnon. Hän kuului poikien maailmanmestaruuden voittaneeseen joukkueeseen vuonna 2015.[4] Lastikka on LFT:n (Lopen Floorball Team) kasvatti, jonka riveissä hän voitti C-junioreiden Suomen mestaruuden kaudella 2011–2012.[5]
Lastikka edusti kaudella 2016–2017 sveitsiläistä Wiler-Ersigeniä. Hän voitti Sveitsin mestaruuden ja oli pudotuspelien pistepörssin ykkönen.[6] Kaudella 2017–2018 hän teki Hämeenlinnan Steelersin joukkueessa 26 Salibandyliigan runkosarjaottelussa 34 maalia ja keräsi 14 syöttöpistettä. Seuraavalla kaudella hän pelasi 22 runkosarjaottelua ja teki niissä 29 maalia sekä antoi kahdeksan maalisyöttöä.[7] Kaudeksi 2019–2020 hän siirtyi tamperelaiseen Classiciin.[2]
Lastikan puoliso on lentopallon maajoukkuepelaaja Emmi Riikilä.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ville Lastikka Nhlfinns.net. 8.12.2018. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ a b MM-sankari Ville Lastikka siirtyy mestari Classicin paitaan 9.5.2019. Salibandyliitto. Viitattu 26.9.2019.
- ↑ Strozyk, Matias: Salibandyn maailmanmestaruus Suomeen! Kolmannen erän tykitys upotti Ruotsin 9.12.2018. Yle. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ a b Pitkänen, Henri: Suomen nuori hyökkääjätähti on valloittanut MM-areenan heti ensimmäisissä kisoissaan: "Ei tällaista olisi voinut kuvitella hurjimmissa unelmissakaan" 8.12.2018. Yle. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Ujosti hymyilevä sniper – Ville Lastikka on kovakuntoinen absolutisti: ”Siitä ei ole minulle mitään hyötyä” Pääkallo.fi. Viitattu 20.4.2022.
- ↑ Superlupauksen paluu – Ville Lastikka kirjoittaa Steelersin kanssa uutta tarinaa 11.9.2017. Salibandyliitto. Viitattu 9.12.2018.
- ↑ Runkosarjan tilastot: La–Leh 30.4.2019. Salibandyliitto. Arkistoitu 24.4.2019. Viitattu 26.9.2019.
- ↑ Perkiö, Jari: Onnellinen pari aloittaa mestaruusjahdin Helsingin Sanomat. 18.3.2022. Viitattu 28.4.2022.
5 Hautaniemi | 8 Kivilehto | 9 Salin | 10 Heikkilä | 12 Sikkinen | 17 Lamminen | 19 Pylsy | 20 Salo | 21 Väänänen | 27 Junkkarinen | 30 Stenfors | 35 Toriseva | 36 Lastikka | 41 Kaltiainen | 61 Kotilainen | 66 Leikkanen | 73 J. Kainulainen | 76 R. Kainulainen | 77 Johansson | 81 Lehkosuo | 87 Kailiala | Valmentaja Nykky