Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Hilda Sjöström syntyi Lapinjärven Käkikosken myllyllä 1864. Hänen isänsä Johannes Matinpoika Sjöström oli ammatiltaan seppä ja mylläri. Äidin nimi oli Liisa Johanneksentytär Muikkula. Isä kuoli tyttären ollessa vasta kaksivuotias, ja äiti meni uudelleen naimisiin pari vuotta myöhemmin.
Hilda Sjöström kävi ensin kyläkoulua ja sitten ruotsinkielistä koulua. Kun Porlammin kylään perustettiin 1877 suomenkielinen koulu, hän siirtyi sinne. Sjöström jatkoi opintoja Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa ja sen jälkeen Helsingin Suomalaisessa jatko-opistossa. Niihin aikoihin hän vaihtoi ruotsinkielisen sukunimensä kotipaikkakuntansa nimeen suomenmielisyytensä osoituksena. Käkikoski liittyi myös Suomen Naisyhdistykseen, koska oli kiinnostunut naisasiasta, joka oli vahvasti jatko-opistossa esillä.
Vuonna 1888 Käkikoski valmistui suomen kielen ja historian opettajaksi. Hän toimi opettajana Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa ja osallistui aktiivisesti Suomen Naisyhdistyksen toimintaan pitämällä luentoja sekä kirjoittamalla ja suomentamalla naisasiaa käsittelevää kirjallisuutta. Käkikoski suomensi useita Maria Furuhjelmin kaunokirjallisuuden muotoon kirjoitettuja pieniä valistuskirjasia.
Poliittisesti Käkikoski kuului vanhasuomalaisiin ja korosti naisten sivistämistä äänioikeuden vaatimisen sijaan. Sosialismiin hän suhtautui voimakkaan kielteisesti ja moitti luokkavastakohtien korostamista. Käkikoski oli myös vahvasti uskonnollinen, mikä näkyy hänen teoksissaan ja suomennoksissaan. Käkikosken päiväkirjat ja kirjeet kertovat myös hänen lukuisista rakastumisistaan naispuolisiin ystäviinsä.[1]
Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Käkikoski oli Suomalaisen puolueen ehdokkaana, ja hänet valittiinkin Suomen ensimmäiseen eduskuntaan. Käkikosken eduskuntatyössä korostuivat naisten aseman parantaminen ja kouluasiat. Hän teki aloitteen kouluruokailun järjestämisestä, ja vuonna 1908 tavoite toteutui. Käkikoski joutui jättämään eduskuntatyön 1910 pahenevan sydän- ja munuaissairauden vuoksi. Käkikoski asui poliittisen uransa ajan Karjalohjalla ystävänsä Hildi Ennolan ja tämän miehen luona ja kuoli sairauteen Helsingissä syksyllä 1912.[1]
Ahtisaari, Eeva: ”Käkikoski, Hilda (1864–1912)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 622–624. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla. 1896. Suomen Naisyhdistys, Helsinki.
Juvonen, Tuula: ”Hilda Käkikoski”, Sateenkaari-Suomi: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa. Toimittaneet Kati Mustola ja Johanna Pakkanen. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-942-1.
