Avolouhos

Wikipedia

Avolouhos on kaivos, josta louhinta tapahtuu maan pinnalla. Avolouhoksessa louhitaan malmia eli metalleja tai arvomineraaleja, mutta myös sivukiviä. Sivukiveä joudutaan yleensä louhimaan enemmän kuin malmia. Sivukivilouhinnan määrän määrää kaivossuunnittelu: mitä syvemmältä malmia aiotaan hakea, sen isommaksi kasvaa sivukiven louhintamäärä. Avolouhoksen maksimisyvyyden määrää toiminnan kannattavuus: tietyn rajan jälkeen on edullisempaa louhia malmi maanalaisesti kuin avolouhintana.

[muokkaa] Avolouhoksia

• Chilen Atacamassa sijaitseva Chuquicamatan kuparikaivos on maailman suurin avolouhos
• Kostamuksen avolouhos, (katso kuvia [1])

• Mätäsvaaran avolouhoksessa Lieksassa on nykyisin muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen konserttipaikka
• Elijärven kaivos on esimerkki avolouhoksesta, jonka toiminta on siirtymässä pääsosin maanalaiseksi. Vastaava siirtymä on tapahtunut useimmilla suomen maanalaisilla kaivoksilla: toiminta on yleensä alkanut avolouhoksena.
• Siilinjärven kaivos on louhintamäärältään Suomen suurin kaivos. Se tuottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuuden tarpeisiin.
• Lahnaslammen kaivos Sotkamossa tuottaa talkkia paperi-, maali- ja muoviteollisuuden tarpeisiin.

[muokkaa] Katso myös

• Avolouhinta

[muokkaa] Lähteet