Orthex
| Orthex Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö[1] |
| Osake | OMXH: ORTHEX |
| Perustettu | 1956[2] |
| Perustaja | Aulis Kallonen ja Einari Kallonen[2] |
| Toimitusjohtaja | Alexander Rosenlew[1] |
| Puheenjohtaja | Sanna Suvanto-Harsaae[3] |
| Kotipaikka | Espoo[1] |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen[4] |
| Toimiala | muoviteollisuus |
| Tuotteet | kotitalousmuovit |
| Liikevaihto | 75,9 milj. € (2020)[5] |
| Liikevoitto | 12,3 milj. € (2020) [5] |
| Henkilöstö | noin 300 (2020)[5] |
| Tytäryhtiöt | Oy Orthex Finland Ab, Orthex Sweden AB, Orthex Kitchen AB, Orthex Norway AS, Orthex Denmark A/S, Orthex Germany GmbH, Orthex France SARL ja GastroMax Limited. [6] |
| Kotisivu | https://www.orthexgroup.fi/ |
Orthex Oyj on suomalainen, kodin muovituotteita valmistava ja markkinoiva yrityskonserni. Orthexin tuotteita ovat muun muassa pakasterasiat, ämpärit ja säilytyslaatikot.[7] Vuonna 2018 Orthex ja Stora Enso julkistivat kehittämänsä elintarvikekelpoisen biokomposiitin. Orthex listautui Helsingin pörssiin maaliskuussa 2021.[8]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1950-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idea Orthexin muovitehtaan perustamiseen saatiin alun perin lohjalaiselta kansakoulunopettaja Jaska Palomäeltä, joka kertoi poikansa uraa miettivälle Einari Kalloselle guttaperkan olevan tulevaisuuden materiaali.[2] Einari lähetti poikansa tutustumaan alaan Ruotsiin, jossa lohjalaislähtöisellä Birger Bergqvistillä oli muovitehdas.[2] Suomeen palattuaan Aulis Kallonen osti ensimmäisen muovikoneensa Halosen veljesten konepajalta Helsingistä. Perheensä rintamamiestalon kellarissa hän alkoi valmistaa paitaklemmareita, joita tarvittiin Suomesta Neuvostoliittoon vietyjen tuhansien paitojen pakkaamisessa.[2]
1956–1979 Orth-Plast[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanskalainen Orth-Plast perusti Suomeen tytäryhtiö Orth-Exportin, jonka alihankkijaksi Aulis Kallosen toiminimi Ruisku-Muovi ryhtyi.[2] [9] Alkuvaiheessa yritys toimi tanskalaisyhtiön alihankkijana ja käytti tuotannossaan enimmäkseen muualta ostettuja muotteja.[10] Orth-Export ajautui konkurssin partaalle ja vuonna 1956 Kalloset ostivat sen itselleen saaden samalla paljon arvokkaita muotteja omaan muovikoneeseensa.[2] Orth-Exportin muovimuotteihin oli merkitty yrityksen nimen lyhenne, Orthex, joka vakiintui myöhemmin Kallosten yrityksen nimeksi.[11] Yhtiö muutti Helsingistä Lohjan Immulaan vuonna 1958.[9] Yrityksen päätavoite oli työllistää omaa perhettä.[10]
1960-luvulla yritys alkoi valmistaa muovisia ämpäreitä ja pesuvateja. Sinkkiämpäreistä siirryttiin muoviämpäreihin ja Orthex myi miljoona ämpäriä vuodessa. Kallonen hankki uusia muovikoneita ja laajensi Lohjalla kotinsa ympärillä olevaa tehdasta useita kertoja.[2]
1960-luvun puolivälissä Orthexin muotoilijana toimi arkkitehti Väinö A. Valve.[10]
1970-luvulla Orthex valmisti myös muovikalvoa ja siitä muovisäkkejä ja -kasseja.[10]
1980–2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvun alusta Orthex päätti keskittyä taloustavaroihin, joiden muotoilijaksi palkattiin Laura Huhtela-Bremer.[12]
Aulis Kallonen toimi yrityksen toimitusjohtajana vuoteen 1995 asti, jolloin hän siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi hänen poikansa Kari Kallosen ryhdyttyä uudeksi toimitusjohtajaksi.[2][13]
Vuonna 1999 Orthexin liikevaihto oli 60 miljoonaa markkaa ja se työllisti 91 henkeä. Vuonna 2000 yrityksellä oli 200 tuotetta, joissa oli erilaisia myyntinimikkeitä 1760.[9]
Vuonna 2006 yritys täytti 50 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi teetettiin uusi tuote, Löylyx-saunasetti. Sisäkkäin pinottavaan settiin kuului sanko, kiulu ja kauha ja tuotteissa hyödynnettiin muun muassa muovin läpikuultavuutta. Setin suunnitteli Pentagon Design.[14]
2009–2014 Orthex ja Intera Partners[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2009 Kari Kallonen ja hänen vaimonsa Tiina Kallonen myivät enemmistön yhtiöstä suomalaiselle sijoitusyhtiö Intera Partnersille. Kari Kallonen jätti toimitusjohtajan tehtävät, sillä hänellä ei ollut osaamista kansainvälisestä liiketoiminnasta. Hänen seuraajakseen nimitettiin Alexander Rosenlew, joka oli vetänyt Suomessa Colgate-Palmoliveä.[15] Yhtiön liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa.[11]
Intera Partnersin myötä yritys alkoi kasvaa yritysostoin. Vuonna 2010 se osti ruotsalaisen keittiön työvälineitä valmistavan Sveicon, mikä kaksinkertaisti sen liikevaihdon. Sveico valmisti metallisia ja muovisia keittiövälineitä kuten kauhoja ja vispilöitä.[15] Orthex puristi muottiin yli kymmenen miljoonaa yksittäistä muovista kotitaloustavaraa. Runsaan lumen vuoksi Orthexin valmistamien lumikolien määrä tuplattiin normaalivuosiin verrattuna.[16] Se myi myös paljon lumentyöntimiä, joilla tyhjennetään kattoja lumesta.[17]
Vuonna 2011 Orthex osti ruotsalaisen Hammarplast Consumer AB:n ja sai samalla käyttöönsä tuotemerkit Hammarplast, Sarvis ja SmartStore[18]. Tämäkin yrityskauppa yli kaksinkertaisti Orthexin liikevaihdon ja nosti henkilöstömäärän noin kolmeensataan.[19] [20] Yhtiön liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa.[21]
2015– Orthex ja Sponsor Capital[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 suomalainen pääomasijoittaja Sponsor Capital ja yrityksen toimiva johto ostivat Orthexin.[22] Orthexin toimitusjohtaja Rosenlew jatkoi tehtävässään kaupan jälkeenkin. Syy yrityskauppaan oli se, että Orthex halusi keskittyä yrityksen kansainvälistymiseen, johon liittyvää kokemusta Sponsor Capitalilta löytyi. Orthex vei tuotteitaan 40 maahan.[4]
Vuosien 2016 ja 2017 aikana Keski-Eurooppaan perustettiin myyntiorganisaatiot Saksaan, Ranskaan ja Britanniaan.[11]
Vuonna 2018 Orthex ja Stora Enso julkistivat kehittämänsä elintarvikekelpoisen biokomposiitin.[23] Biokomposiittikeittiövälineitä alettiin myydä ensin S-ryhmän kaupoissa, ennen kuin jakelua laajennettiin.[24]
Orthex listautui Helsingin pörssiin maaliskuussa 2021.[8] Anti ylimerkittiin moninkertaisesti.[25] Yhtiön ankkurisijoittajia olivat Conficap, Ilmarinen ja Thomasset.[26]
Kesäkuussa 2021 Orthex myi heinolalaiselle Wiittalle lumileluliiketoimintansa, johon kuului muun muassa pulkat, liukurit ja lumilapiot, muttei niihin liittyviä brändejä.[27] Vuonna 2005 Helsingin Sanomat kertoi, että Orthexin perusahkio on ollut pitkään Suomen suosituin lasten pulkka.[28]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orthexilla on tehtaat Ruotsissa Gnosjössä ja Tingsrydissä ja Lohjalla Suomessa.[29]
Orthex-konserniin kuuluvat[6]:
- Oy Orthex Finland Ab,
- Orthex Sweden AB,
- Orthex Kitchen AB,
- Orthex Norway AS,
- Orthex Denmark A/S,
- Orthex Germany GmbH,
- Orthex France SARL ja
- GastroMax Limited.
Lohjan ABC:lla on Orthexilla oma outlet-myymälä.[30]. Myös Tingsrydissä on tehtaanmyymälä.[31]
Vuonna 2021 yrityksellä oli noin 300 työntekijää, joista 70 työskenteli Lohjan tehtaalla. Sen kolme tehdasta olivat pitkälle automatisoituja. Yhtiöllä oli seitsemän myyntikonttoria Euroopassa, Suomen lisäksi Britanniassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Sillä oli myös varasto Saksassa.[24][11] [32]
Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2020 Orthexin tuotteita myytiin noin 40 maassa. Yhtiön liikevaihto oli 76 miljoonaa euroa ja siitä noin 80 prosenttia tuli Pohjoismaista, joissa yhtiö on myös markkinajohtaja. Keski-Euroopassa sen tuotteita myytiin esimerkiksi Carrefour-, Metro- ja Bauhaus-ketjuissa.[11]
Yhtiö on keskittynyt kotitalousasiakkaisiin, mikä tuo sille tasaista tuloa. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa sen ei tarvinnut turvautua lomautuksiin, kun ihmiset lisäsivät ruuanlaittoa, leipomista ja pakastamista. Myöskään raaka-aineiden kovat hinnannousut eivät rasita sitä niin paljon kuin suurille asiakkaille tuotteitaan valmistavia - hinnannousut on voitu siirtää suoraan hintoihin.[33]
Tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2020 Orthexin valikoimiin kuului noin tuhat erilaista muovituotetta.[11] Yhtiön tuotteet on jaoteltu neljään tuoteryhmään:
- Koti ja piha -tuotteisiin kuuluu esimerkiksi Orthex-brändillä myytyjä ämpäreitä ja postilaatikoita.[34] [27]
- Kasvien hoito -tuotteita ovat muun muassa kukkaruukut ja kastelukannut[34]
- Säilytystuoteryhmässä myydään SmartStore-säilytyslaatikoita ja -rasioita [11] [34]
- Keittiötuoteryhmässä myydään GastroMax-tuotteita.[11] [34]
Vuonna 2020 yli 60 prosenttia liikevaihdosta tuli säilytyslaatikoista ja -rasioista ja noin 24 prosenttia GastroMax-keittiötuotteista.[11] [34]
Orthex on valmistanut kaksi Suomen levinneintä esinettä: Pakastusrasian (aiemmin Jäänalle) ja kymmenen litran ämpärin. Keväällä 2019 Ilta-Sanomien kyselyssä Orthexin Jäänalle-pakastusrasian omisti 89 prosenttia yli 100 000 vastaajasta. Toiseksi sijoittuneen ämpärin omisti 87 prosenttia vastaajista.[2]
Jäänalle-pakastusrasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin Jäänalle-brändillä myytyjen pakastusrasioiden valmistus alkoi vuonna 1995, minkä jälkeen niitä on myyty 60–70 miljoonaa kappaletta.[2]
Ennen Jäänallea pakastusrasioiden myynti oli jakautunut Suomessa melko tasaisesti Orthexin Jääkarhun ja Sarviksen Jääkukan välille. 1990-luvun alussa Sarvis pienensi suurimman pakastusrasiansa koon yhdestä litrasta 0,9 litraan, minkä ansiosta tuote halpeni. Jäänalle syntyi, kun Aulis Kallonen pyysi Huhtela-Bremeriä suunnittelemaan Orthexille uuden pakasterasian vastaiskuna kilpailijan aloittamassa hintakilpailussa. Huhtela-Bremer aloitti suunnittelutyönsä miettimällä, millaista pakastusrasiaa hän ei itse haluaisi käyttää. Aiemmista teräväkulmaisista rasioista poiketen Jäänallen kulmat ovat pyöreät, mikä ansiosta sisältö jäätyy nopeammin ja tasaisemmin. Myös sisällön lusikoiminen rasiasta oli aiempaa helpompaa. Rasian kannessa olevan syvennyksen avulla rasioita voi pinota päällekkäin, mutta niiden välissä on silti riittävästi tilaa, josta kylmä ilma pääsee virtaamaan pakastimessa. Tyhjinä rasioita voi säilyttää sisäkkäin. Rasian yläreunaa kiertävät "jäykkyysrivat", jotka auttavat rasiaa säilyttämään muotonsa, vaikka siihen kaadettaisiin kuumaa nestettä. Aikaisemmista malleista tutut avaamisläpät korvattiin yläkulmien syvennyksillä, joista kannen voi napsauttaa peukalolla auki.[2]
Yksinkertaiset mutta käytännönläheiset innovaatiot tekivät Jäänallesta hittituotteen. Keskusliikkeet lakkasivat myymästä kilpailijoiden tuotteita ja vuosittain pakastusrasioita myytiin miljoonia. Jäänallella ei vain vallattu markkinoita vaan myös laajennettiin niitä: Jäänallea käytetään paitsi pakastamiseen myös eväsrasiana.[2]
Jäänallea myydään eniten loppukesästä ja sen kysyntä seuraa marja- ja sienisatoja. Tuotteen menekin ennustamisessa Orthex kerää tietoa marjasatoennusteista. Hyvänä mustikkavuonna myydään enemmän pienempiä rasioita ja hyvänä mansikkavuotena suurempia rasioita. Rasian suosituin koko on 0,5 litraa, jonka osuus myynnistä on lähes puolet.[2]
Rasian valmistukseen käytetään raemuotoista polypropeenia, jota syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena. Orthex saa sitä Porvoosta Borealiksen tehtaalta. Kannet taas valmistetaan lineaarisesta pienitiheyksisestä polyeteenistä.[2]
Intera Partnersin ostettua Orthexin vuonna 2009 Jäänalle-nimestä luovuttiin ja tuotteesta tuli Pakastusrasia. Keväällä 2019 kerrottiin, että Pakastusrasiat ovat siirtymässä Orthex-brändistä kansainvälisesti tunnetumman Gastromax-brändin alle.[2]
Uusio- ja biopohjaiset muovituotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orthex on valmistanut tuotteita kierrätysmuovista 2000-kymmenluvun loppupuolelta lähtien.[35] Vuonna 2019 bio- ja uusiomuovin osuus Orthexin käyttämästä raaka-aineesta oli 14 prosenttia[36]. Tammikuussa 2021 Lohjan tehtaalla valmistetuista tuotteista noin 30 prosenttia oli tehty kierrätetyistä tai biopohjaisista raaka-aineista.[11]
Uusiotuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orthex on kasvattanut uusiomuovin käyttöä vaiheittain. Vuonna 2015 sitä käytettiin tuotannossa 378 000 kiloa, vuotta myöhemmin 706 000 kiloa. Vuonna 2017 Orthex otti käyttöön uusiomuovin 20 eri tuotteen valmistuksessa.[37]
Orthex valmistaa kaikki kukkaruukkunsa ja parvekelaatikkonsa kokonaan kierrätysmuovista.[36] Uusiomuovista tehdään myös säilytyslaatikoita, mutta säännösten vuoksi uusiomuovi ei voi olla kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Orthex hyödyntää uusiomuovituotteidensa raaka-aineena muun muassa kauppojen pakkausmuovia.[36] Orthex hyödyntää raaka-aineena myös Fortumin Riihimäen laitoksella jalostettua kierrätysmuovimateriaalia[37] [38] sekä tanskalaisen Plastix-yrityksen merestä keräämistä käyttämättömistä kalastusverkoista valmistamaa granulaattia. Neitseelliseen muoviin verrattuna kalaverkoista tehdyn kierrätysmuovin hiilidioksidipäästöt ovat 82,4 prosenttia pienemmät.[36] Siitä tehdään vihreitä ämpäreitä. Orthex järjestää myös itse käytettyjen sankojen keräyskampanjoita.[23] [36]
Biopohjaiset muovituotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orthex ja Stora Enso ovat suunnitelleen muovia korvaamaan biokomposiitin jota tehdään puukuidusta ja sokeriruo'osta[23]. Tuotteet koostuvat 98-prosenttisesti biomateriaaleista.[39] Puukuidun osuus tuotteissa vaihtelee 30–50 prosentin välillä, lopputuotteesta riippuen. Esimerkiksi leikkuulaudoissa puukuitua on noin kolmannes, 63 prosenttia on sokeriruo'osta valmistettua polyeteenia ja loput ovat lisä- ja sidosaineita.[40]
Materiaalia hyödynnetään Orthexin valmistamassa keittiötuotesarjassa[36], johon kuuluu muun muassa leikkuulautoja[41] ja keittiötyökaluja, joiden kahvat ovat biokomposiittia. Raaka-aine materiaaliin saadaan Stora Enson Hylten tehtaalta Ruotsista, sellu- ja puutuoteteollisuuden sivuvirrasta.[42] Aine on perinteiseen muoviin verrattuna vähän kovempaa. Se kestää pesukonepesun ja sitä voi kierrättää.[41]. Biokomposiittituotteita otti myyntiin ensimmäisenä S-ryhmä. Tuotantomäärien kasvaessa tuotteita alkoivat myydä myös Kesko ja Ruotsissa muun muassa ICA ja Bergendahls.[40]
Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Orthex on asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tähän se pyrkii muun muassa käyttämällä uusiutuvaa energiaa, hyödyntämällä valmistuksessa kierrätettyjä ja biopohjaisia raaka-aineita sekä vähentämällä tuotantoprosessin hukkaa.[24] [11]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 2006 Orthexille myönnettiin Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto.[43]
- Vuonna 2012 Orthexin uudet Piece of Eden -ruukut voittivat ”Red Dot Award: Product Design 2012” -palkinnon.[21] [44]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kauppalehti: Orthex Oyj Kauppalehti. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Mikko Marttinen, kuvat: Pete Aarre-Ahtio, Aleksi Jalava: Laura Huhtela-Bremer teki tavalliseen keittiötavaraan niin merkittävän parannuksen, että siitä tuli lopulta Suomen levinnein esine Ilta-Sanomat. 4.3.2019. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Orthex Oyj - Y-tunnus: 2727990-2 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ a b Leena Laakso: Orthex uuteen omistukseen Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b c Pörssi | Helsingin pörssiin jälleen uusi yhtiö, pakasterasioistaan tunnettu Orthex suunnittelee listautumista Helsingin Sanomat. 4.3.2021. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ a b Orthex Sustainability report 2020, s. 4. Orthex, 2021. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.9.2021). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taru Taipale: Arki on muovi-kauppiaan juhla Talouselämä. 4.2.2011. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b Kaupankäynti Sitowisen ja Orthexin osakkeilla on alkanut – Molemmat avautuivat merkintähintaa korkeammalle Kauppalehti. 25.3.2021. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ a b c tietokulma: Muovia koteihin Helsingin Sanomat. 21.5.2000. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b c d Orthex, opetussivustolla Muovit, Helsingin kaupunki 2005. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j k Eeva Eronen: Tällainen on Helsingin pörssin seuraava listautuja: Muovituotteita valmistava Orthex haluaa kasvaa Keski-Euroopassa – "Kun veimme vanhoista kalaverkoista tehdyt sangot Eurooppaan, Carrefour villiintyi täysin" Talouselämä. Viitattu 28.5.2021.
- ↑ Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja, Arkitavaraa ja designesineitä, s. 172. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
- ↑ Vallanvaihto Orthexin tapaan Helsingin Sanomat. 21.5.2000. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ kuvat: Muovista kaikki hyöty irti Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b Jyrki Alkio: Orthex kasvaa keittiössä Talouselämä. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Löytyykö lumikolia? Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2019.
- ↑ Runsas lumi toi kolapulan talvella 2010 Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2019.
- ↑ Orthex - SmartStore orthexgroup.com. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 25.9.2019.
- ↑ Orthex tähtää jättikaupalla Pohjoismaiden ykköseksi (Arkistoitu – Internet Archive), Länsi-Uusimaa 30.01.2011. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Jousilehto, Mia: Orthex ostaa lisävoimaa Ruotsista, Kauppalehti 31.1.2011, viitattu 30.11.2014.
- ↑ a b toimitus: Orthexin Lohjan tehtaalla isot investoinnit uuteen tekniikkaan Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Suomalainen muovirasiavalmistaja uusiin käsiin, Taloussanomat 22.12.2015. Viitattu 16.5.2019.
- ↑ a b c Kalastusverkot sulatetaan ämpäreiksi – Orthex haluaa olla uusiomuovin edelläkävijä koko maailmassa Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b c Veera Honkanen: Orthex alkaa valmistaa lounasrasioita puumuovista – ”Tarkoitus on, että rasiat voi panna tiskikoneeseen ja mikroon” Talouselämä. Viitattu 28.5.2021.
- ↑ Jyri Tuominen: Orthexin anti ylimerkittiin moninkertaisesti, kaupankäynti pörssissä alkaa huomenna Kauppalehti. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Näringsliv Börs Svenska Dagbladet. Viitattu 30.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Orthex myy pulkat ja lumilapiot kotimaiselle Wiitalle is.fi. 15.6.2021. Taloussanomat. Viitattu 15.6.2021.
- ↑ Vauhtia mäkeen Helsingin Sanomat. 21.12.2005. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Orthex - Tietoa Orthex Groupista orthexgroup.com. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 16.5.2019.
- ↑ Orthex - Mistä ostaa orthexgroup.com. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Orthex - Hitta produkt orthexgroup.com. Arkistoitu 17.5.2019. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Orthex - Ota yhteyttä orthexgroup.com. Arkistoitu 1.9.2021. Viitattu 21.9.2021.
- ↑ Kauppalehti: Kuluttajan vetoapu Orthexin pelastus Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b c d e Jukka Lehtinen: Haluatko salkkuusi muovia vai insinööriosaamista? – Pörssiin listautuvilla Orthexilla ja Sitowisella meni viime vuosi nappiin, jatkossa ongelmia voi olla enemmän Kauppalehti. Viitattu 28.5.2021.
- ↑ Sinituote tekee vessaharjoja muovisista jauhelihapakkauksista – Suomalaisten kierrätysinto ei tahdo pysyä perässä, kun yritykset lisäävät jätemuovin käyttöä raaka-aineena Helsingin Sanomat. 1.2.2019. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b c d e f Eeva Törmänen: Tätä kehtaa jonottaa: Orthex tekee vanhoista kalaverkoista ämpäreitä Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b Jorma Pöysä: Ämpäreitä ja saaveja uusiomuovista - "Toivomme, että suomalaiset aktivoituisivat kierrättämään muovia" Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Muovinkierrätyksellä on nyt tilaa kasvaa Fortum Riihimäellä Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2019.
- ↑ Orthex ja Stora Enso aloittavat yhteistyön – uudet keittiövälineet 98 prosenttisesti biomateriaalia Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.5.2019.
- ↑ a b Veera Honkanen: Biokomposiitin kysyntä yllätti Orthexin: luvassa uusia tuotteita Kauppalehti. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ a b Päivi Mäki-Petäjä: Uusi materiaali markkinoille – kuusesta ja sokeriruo'osta valmistettu biokomposiitti korvaa muovia mtvuutiset.fi. 6.8.2018. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Stora Enso ja Orthex tekivät biokomposiittia keittiöön - voi pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä jopa 80% T&T. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Oy Orthex Ab Vuoden Yrittäjä. 24.5.2017. Viitattu 25.10.2019.
- ↑ Piece of Eden | Design Products & Projects, Garden, Planters Red Dot 21. Viitattu 17.5.2019.