Toisvesi
| Toisvesi | |
|---|---|
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 29,4 km² |
| Pinnankorkeus | 98,0 m |
| Rantaviiva | 75,0 km |
| Keskisyvyys | 18,5 m |
| Tilavuus | 0,529 km³ |
Toisvesi on järvi Kokemäenjoen valuma-alueella Ähtärin reitillä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan Virtain kunnan alueella Pirkanmaan pohjoisimmassa osassa. Pinta-alaltaan Toisvesi on Pirkanmaan kymmenenneksi suurin järvi.[1] Yli 18 metrin keskisyvyydellään se on Suomen kolmanneksi syvin järvi.[2][3] Toisvedessä on laajoja alueita, joiden syvyys on vähintään 60 metriä. Syvin kohta on 85 metriä.[4]
Sisällysluettelo |
Profiili[muokkaa]
V-kirjainta muistuttava Toisvesi jakautuu luoteiseen ja koilliseen haaraan. Ähtärin reitin yläjuoksu laskee koillishaaraan. Toisvedestä vesi laskee Herraskosken ja Horhonkosken sekä Herraskosken kanavan välityksellä Vaskiveteen. Virtain keskustaajama sijaitsee välittömästi Toisveden eteläpuolella, järven eteläisen selän rannalla. Järven luoteisen haaran rantamilla sijaitsee Liedenpohjan kylä.
Toisveden läntisessä osassa on yli kymmenen kilometriä pitkä syvänne, jonka keskisyvyys on 50–80 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee syvänteen pohjoisosassa.[5] Syvänne on muodostunut samalla tavalla kuin esimerkiksi Päijänteen syvin kohta: Kun syväkivet jäähtyivät, maankuori lohkoontui kappaleiksi pitkänomaisia, kapeita siirroksia myöten. Myöhemmin näitä siirroksia myöten on tapahtunut useita liikuntoja.[6]
Vesitilavuudeltaan Toisvesi on likimain yhtä suuri kuin sitä huomattavasti laajemmat Kukkia ja Vesijärvi yhteensä.[1] Suuren vesitilavuutensa ansiosta Toisvesi jäätyy verraten myöhään, joulukuussa.[2]
Veden laatu[muokkaa]
Toisveden vesi on humuspitoista, kuten sen eteläpuolella sijaitsevan Ison Tarjanneveden eli Tarjanneveden, Vaskiveden ja Visuveden vedet. Järvi ei ole rehevöitynyt. Sen luoteishaaraan laskee Tulijoen kautta runsasravinteisia vesiä. Toisveden selkäalueella vesi on hyvänlaatuista, jätevesien vaikutus on suhteellisen pieni. Eräissä Toisveden lahdelmissa on havaittu vesikasvillisuuden lisääntymistä.[7] Toisveden kuha- ja haukikanta on hyvä.[2]
Muuta[muokkaa]
Toisveden ympäristöstä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja useita tervahautoja sekä lapinraunio. Alueelta on paikannettu myös ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.[8]
Kantatie 66 kulkee Toisveden länsipuolitse ja kantatie 68 järven itäpuolitse.
Lähteet ja viitteet[muokkaa]
- Spectrum Tietokeskus 16. osa, WSOY 1987, ISBN 951-0-07255-9
- ↑ a b http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=102269&lan=fi
- ↑ a b c http://www.kuhamaa.fi/jarvet/virrat
- ↑ Meriläinen, Jarmo: Niin syvä on kuin pitkäkin – Suomen syvin järvi? Ahdin Sanomat, 1998, nro 1. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuslaitos. Artikkelin verkkoversio Internet Archiven arkistossa Viitattu 18.9.2012.
- ↑ http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Toisvesi.htm
- ↑ http://www.kolumbus.fi/~kf7797/Galleries/Hameen_vesistot/Toisvesi.htm
- ↑ http://www.gtk.fi/Media/lehdistotiedotteet.html?number=181
- ↑ virrat.fi/file_download/110
- ↑ http://www.tampere.fi/vapriikki/maakuntamuseo/arkeologia/kenttatutkimukset.html
