Tenholan vaakuna
Tenholan kunnanvaakuna on saanut aiheensa Tenholan historiasta ja sen selitys on ”vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu”.[1]
Vaakunan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaakunan polvistunut enkeli oli kuva-aiheena jo keskiaikaissa Raaseporin kihlakunnan sinetissä. Sinetin aihetta käytettiin myös kihlakunnan nostoväen lipussa isonvihan aikaan. Vihreässä lipussa oli kuvattuna etupuolella Ruotsin kuningas Kaarle XII:nnen monogrammi, kihlakunnan sinettiaiheen ollessa lipun kääntöpuolella. Vuonna 1739 karsbylainen Kristina Ekestubbe lahjoitti lipun Tenholan kirkolle, missä sitä käytettiin sakastin alttarivaatteena. Alkuperäistä lippua säilytetään nykyisin kansallismuseossa. Vuonna 1994 lahjoitettiin kirkolle lipusta kopio, jota oltiin käytetty Tenholan suojeluskunnan lippuna.[2][3]
Vaakunan enkelin pitelemässä lipussa esiintyvä piilukirves on puolestaan Pyhän Olavin, pitäjän katoliselta keskiajalta peräisin olevan suojeluspyhimyksen symboli.[1] Pyhän Olavin tunnuksena piilua on käytetty myös muun muassa Kalvolan, Sysmän ja Tyrvään vaakunoissa.
Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 29. joulukuuta 1953.[1] Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 1993 kun Tenhola liittyi Tammisaaren kaupunkiin.
Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Raaseporin kihlakunnan sinetti vuodelta 1647 -
Raaseporin läntisen kihlakunnan kruununvoudin sinetti 1700–1800-luvuilta. -
Vanhaan nostoväen lippuun perustuva Tenholan suojeluskunnan lippu
