Suomen kunnanvaakunat
Suomen kunnanvaakunat sisältävät Suomen kuntien käyttämät viralliset vaakunat.
Alun perin ainoastaan kaupungeilla oli oikeus käyttää vaakunaa, joskin eräät kauppalat (Karjaa, Riihimäki, Rovaniemi ja Valkeakoski) olivat onnistuneet vahvistamaan sellaisen itselleen tasavallan presidentin allekirjoittamalla asetuksella. Kaikkia kuntia koskettava oikeus viralliseen vaakunaan luotiin 8. huhtikuuta 1949 annetulla lailla kunnanvaakunoista. Lain nojalla myös maalaiskunnat saivat oikeuden vaakunan käyttöön, mutta laki ei kuitenkaan pakottanut kuntia hankkimaan omaa vaakunaansa lukuun ottamatta Ahvenanmaan kuntia, joille velvoite tuli maakuntalain muutoksessa 1950 – tämän vuoksi Suomessa on lakkautettuja kuntia, joille vaakunaa ei koskaan vahvistettu (lain voimaantulon aikaan olemassa olleet kunnat, jotka eivät koskaan saaneet vaakunaa, olivat Koijärvi, Pielisensuu ja Uudenkaupungin maalaiskunta). Lain säätämistä seuranneiden 20 vuoden aikana sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan kaikille Suomen kunnille, yhteensä 466 vaakunaa, joista ensimmäinen Orivedelle 30. marraskuuta 1949 ja viimeinen Kempeleelle 24. marraskuuta 1969. Vaakunoiden suunnittelussa kunnostautuivat erityisesti kolme suurta, heraldikot Gustaf von Numers, Olof Eriksson ja Ahti Hammar. Eniten samaan aikaan käytössä olleita vaakunoita oli vuoden 1968 lopussa, jolloin niitä oli 523.
Tanskalainen heraldikko Sven Tito Achen on luonnehtinut suomalaista kunnallisheraldiikkaa aikanaan maailman parhaaksi.[1]
Lakimuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laki kunnanvaakunoista kumottiin ja säädökset siirrettiin sellaisinaan kunnallislakiin 10. joulukuuta 1976. Kuntalain korvatessa kunnallislain 1. heinäkuuta 1995 vaatimus kunnanvaltuuston päätöksen alistamisesta sisäasiainministeriölle poistui, mutta kunnan tuli hankkia vaakunaehdotuksesta kansallisarkiston lausunto. Lausuntoa ei tarvita, mikäli kyseessä on aiemmin hyväksytyn vaakunan käyttöönotto. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kuntaliitokset, joissa kunta ottaa käyttöönsä jonkin muun kuin nimensä säilyttävän kunnan vaakunan.[2]
Lakkautetut kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntakentässä kehkeytynyt tarve suurempiin kokonaisuuksiin on johtanut kuntien määrän vähenemiseen, jonka yhteydessä useita vaakunoita on jäänyt pois käytöstä. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat esittäneet toivomuksena, että näiden lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi käyttää eräänlaisina kotiseutuvaakunoina.[3]
Vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sisällys: A B E F G H I J K L M N O P R S T U V Y Ä |
| Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus ja suunnittelija | Vahvistamispäivä |
|---|---|---|
|
Akaa (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri. |
28. helmikuuta 2007 |
|
Alajärvi
Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen tyviö. |
16. lokakuuta 1961 |
|
Alavieska
Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa. |
25. marraskuuta 1960 |
|
Alavus (ottanut käyttöön Töysän vaakunan)
Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa. |
1. tammikuuta 2013 |
|
Asikkala
Kilpi nelilohkoinen, hopea-punainen; kussakin kentässä vuorovärinen, kultaemiöinen viisilehtinen kukka. |
6. maaliskuuta 1952 |
|
Askola
Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista. |
14. marraskuuta 1956 |
|
Aura
Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kehäaura; kaikki kultaa. |
29. kesäkuuta 1957 |
|
Brändö
Aaltokoroisen kilven punaisessa yläkentässä lentävä hopeinen lokki, hopeisessa alakentässä kala. |
9. huhtikuuta 1952 |
|
Eckerö
Hopeakentässä punainen rahtivene, jonka raakapurjekin on punainen. |
27. helmikuuta 1952 |
|
Enonkoski
Mustassa kentässä kaksi hopea-airoa vinoristikkäin, saatteena neljä kulta-apilaa. |
23. marraskuuta 1954 |
|
Enontekiö
Sinisessä kentässä hopeinen punavaruksinen riekko. |
21. huhtikuuta 1961 |
|
Espoo
Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa. |
10. marraskuuta 1955 |
|
Eura
Kultakentässä sinisen, sakarakoroisen reunuksen ympäröimänä musta, punavaruksinen karhu pystyasennossa, oikeassa kämmenessään iskuun kohotettu sininen miekka. |
9. elokuuta 1954 |
|
Eurajoki (ottanut käyttöön Luvian vaakunan)
Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. |
1. tammikuuta 2017 |
|
Evijärvi
Sinisessä kentässä hopeisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella selätysten kaksi tyviöstä nousevaa hopeista kalaa, joiden varukset ovat punaiset. |
19. syyskuuta 1963 |
|
Finström
Punaisessa kentässä kultatammi alaisen, aaltokoroisen hopeahirren yläpuolella. |
19. joulukuuta 1951 |
|
Forssa
Sinisessä kentässä hopeinen vesiratas. |
29. elokuuta 1962 |
|
Föglö
Sinisessä kentässä kolme yläviistoon lentävää kultaista sorsaa asetettuina 2 + 1. |
31. lokakuuta 1951 |
|
Geta
Sinisessä kentässä pystyyn kavahtanut kultapukki. |
19. joulukuuta 1951 |
|
Haapajärvi
Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. |
10. helmikuuta 1959 |
|
Haapavesi
Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa. |
10. lokakuuta 1953 |
|
Hailuoto
Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Teuvo Pakkala |
19. joulukuuta 1966 |
|
Halsua
Punaisessa kentässä kaksi vastakkain asetettua pyöreäperäistä hopeakannelta, joitten kielet siniset. |
12. maaliskuuta 1969 |
|
Hamina (ollut välillä pois käytöstä vuosina 2003–2012, jolloin käytössä oli Vehkalahden vaakuna)
Sinisessä kentässä hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jolla ui kultainen vene, sen yläpuolella kultainen, purppuravuorinen kuninkaankruunu. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta) |
3. toukokuuta 1952 |
|
Hammarland
Sinisessä kentässä kohti kääntynyt kultainen viikinkilaiva; kultatyviössä punainen kolmoisvuori. |
28. joulukuuta 1951 |
|
Hankasalmi
Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain. |
3. lokakuuta 1957 |
|
Hanko
Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta) |
4. tammikuuta 1960 |
|
Harjavalta
Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa. |
11. helmikuuta 1952 |
|
Hartola
Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi palavaa soihtua ja niiden yläpuolella kruunu; kaikki kultaa paitsi soihtujen liekit hopeaa. |
11. heinäkuuta 1966 |
|
Hattula
Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kreikkalainen risti, molemmat kultaa. Erkki Karttunen |
12. maaliskuuta 1957 |
|
Hausjärvi
Punaisessa kentässä vinoristi ja lakipisteessä tähti, kaikki hopeaa. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Heinola
Punaisessa kentässä alainen, alapuoleltaan kaarikoroinen hopeahirsi, jonka päällä kävelee kultainen ilves, varukset siniset, korvatöyhdöt mustat. |
11. marraskuuta 1958 |
|
Heinävesi
Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas. Pauli Numminen |
19. maaliskuuta 1959 |
|
Helsinki
Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu. A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen) |
30. elokuuta 1951 |
|
Hirvensalmi
Kultakentässä musta, kävelevä hirvi, kaviot punaiset.[4] |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Hollola
Punaisessa kentässä kohtikatsova hirvenpää ja sen alapuolella ruiskuhilas; molemmat kultaa, saatteena viisi hopeista naularistiä, joista yksi hirvenpään yläpuolella ja kaksi päätunnuskuvien molemmin puolin. |
3. marraskuuta 1952 |
|
Huittinen
Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa alakkain. Erkki Honkanen |
19. kesäkuuta 1953 |
|
Humppila
Kultakentässä tyvestä nousevasta katoksesta riippuva ruokakello; kaikki mustaa. Risto Sulonen ja Olof Eriksson |
25. syyskuuta 1957 |
|
Hyrynsalmi
Hopeisessa kentässä sininen aaltokoroinen paalu, jossa kultainen tervatynnyri. A. Liuksiala |
8. kesäkuuta 1968 |
|
Hyvinkää
Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa. |
11. joulukuuta 1950 |
|
Hämeenkyrö
Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti. |
29. joulukuuta 1954 |
|
Hämeenlinna
Punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus, kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot. Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta) |
21. syyskuuta 1956 |
|
Ii (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan)
Hopea kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje; molemmat sinisiä. |
1. tammikuuta 2007 |
|
Iisalmi
Aaltokoroisesti musta-kultakatkoinen kilpi, jonka yläkentässä pystyssä jännitetty käsijousi, kokonaan kultaa, ja alakentässä kaksi piilukirvestä ristikkäin ja niiden varsien ympärillä saatteena neljä ruusua asetettuina 1 + 2 + 1, kaikki mustia. Ahti Hammar (vanhan vaakunan pohjalta) |
24. syyskuuta 1964 |
|
Iitti
Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, päällikkeenä paaluittainen kaksilehtinen kulta-avain. |
3. maaliskuuta 1953 |
|
Ikaalinen (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan)
Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin. |
1. tammikuuta 1972 |
|
Ilmajoki
Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä. |
25. lokakuuta 1950 |
|
Ilomantsi
Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia. |
24. marraskuuta 1954 |
|
Imatra
Punaisessa kentässä kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolenmuotoista kultakärkistä hopeasalamaa. |
25. lokakuuta 1960 |
|
Inari
Mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset sarvet. |
25. helmikuuta 1955 |
|
Inkoo
Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri. |
17. huhtikuuta 1951 |
|
Isojoki
Mustassa kentässä hopeinen paalu, jossa punainen tähkä. Pentti Vakkamaa |
11. tammikuuta 1966 |
|
Isokyrö
Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä. Matti Visanti |
7. heinäkuuta 1950 |
|
Janakkala
Punaisessa kentässä edestäpäin kultainen ilveksenpää, jonka kieli sininen ja korvatöyhdöt mustat; yläpuolella sakarakoroinen kultalakio, jossa Mantovan risti ja sen molemmin puolin sitä kohti suuntautuva nuolenkärki; kaikki mustia. |
23. helmikuuta 1952 |
|
Joensuu
Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta. |
19. marraskuuta 1957 |
|
Jokioinen
Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi vehnätähkää ristissä ja alapuolella alasin; kaikki kultaa. |
21. syyskuuta 1951 |
|
Jomala
Sinisessä kentässä Pyhä Olavi istumassa valtaistuimella pidellen valtakunnanomenaa ja sotakirvestä, kaikki kultaa. |
27. helmikuuta 1952 |
|
Joroinen
Kultakentässä musta, punavaruksinen häränpää edestäpäin, saatteena kolme mustaa kuulaa, joista pään yläpuolella yksi ja kummallakin sivulla yksi. |
12. kesäkuuta 1953 |
|
Joutsa
Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa. |
10. marraskuuta 1955 |
|
Juuka
Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset. Aake Kaarnama |
24. marraskuuta 1952 |
|
Juupajoki
Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa. |
26. huhtikuuta 1957 |
|
Juva
Mustassa kentässä risti, saatteena oikeassa ylänurkassa apilan lehti; kaikki kultaa. |
23. lokakuuta 1952 |
|
Jyväskylä
Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa. Jussi Jäppinen (piirtänyt uudelleen) |
11. joulukuuta 1931 |
|
Jämijärvi
Kultakentässä palkki, jonka kummallakin puolella saatteena palkeittain lentävä pääskynen, kaikki siniset. |
26. huhtikuuta 1965 |
|
Jämsä (ottanut käyttöön Jämsänkosken vaakunan)
Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Järvenpää
Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra. |
10. helmikuuta 1956 |
|
Kaarina (ottanut käyttöön Piikkiön vaakunan)
Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Kaavi
Punaisessa kentässä hopeinen, aaltokoroinen kärki. |
21. helmikuuta 1956 |
|
Kajaani
Sinisessä kentässä alaisesta aaltokoroisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. |
30. kesäkuuta 1958 |
|
Kalajoki (ottanut käyttöön Himangan vaakunan)
Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. |
1. tammikuuta 2010 |
|
Kangasala
Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu. |
11. syyskuuta 1951 |
|
Kangasniemi
Mustassa kentässä paaluttainen kultainen rukinlyhty, jossa lanka hopeaa. |
12. kesäkuuta 1953 |
|
Kankaanpää
Sinisessä kentässä alainen, yläreunaltaan liekkikoroinen hopeahirsi, jonka päällikkeenä pystyssä kultamänty. |
12. lokakuuta 1951 |
|
Kannonkoski
Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa. |
28. syyskuuta 1959 |
|
Kannus
Sinisessä kentässä paaluittainen noitarummun (kannuksen) vasara, sen varren kummallakin puolella kuusisakarainen kannustähti; kaikki hopeaa. |
27. syyskuuta 1950 |
|
Karijoki
Kynsikoroisesti katkoinen sini-hopeakilpi. |
28. joulukuuta 1965 |
|
Karkkila
Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa. |
21. syyskuuta 1956 |
|
Karstula
Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä. |
16. heinäkuuta 1953 |
|
Karvia
Sinisessä kentässä kuusikoroisen tyviön yläpuolella linnake, kaikki kultaa. |
28. maaliskuuta 1956 |
|
Kaskinen
Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen perämela, vasemmassa hopeisessa kentässä vihreä laakerinlehvä. A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen) |
9. huhtikuuta 1793 |
|
Kauhajoki
Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen. |
17. lokakuuta 1952 |
|
Kauhava (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Sinisellä kilvellä kultainen irtonainen mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Kauniainen
Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten. |
11. maaliskuuta 1952 |
|
Kaustinen
Sinisessä kultaisin naularistein sirotellussa kentässä vastapalkeittain asetettu kultainen viulu. |
25. lokakuuta 1950 |
|
Keitele
Mustassa kentässä kolme kultaista nuottavenettä alatusten. |
16. toukokuuta 1962 |
|
Kemi
Katkoisen kilven punaisessa yläkentässä hopeinen ankkuri, sinisessä alakentässä hopealohi. G. A. Kajanus |
28. toukokuuta 1873 |
|
Kemijärvi (ottanut käyttöön Kemijärven maalaiskunnan vaakunan)
Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti, kaikki hopeaa. |
1. tammikuuta 1973 |
|
Keminmaa (vahvistettu Kemin maalaiskunnalle)
Punaisessa kentässä hyppäävä lohi, jonka leuassa riippulukko; kaikki hopeaa, paitsi lukossa musta avaimenreikä. |
4. heinäkuuta 1955 |
|
Kemiönsaari (ottanut käyttöön Dragsfjärdin vaakunan)
Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Kempele
Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa. |
24. marraskuuta 1969 |
|
Kerava
Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi. |
22. huhtikuuta 1955 |
|
Keuruu
Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat. |
30. joulukuuta 1952 |
|
Kihniö
Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia. |
10. lokakuuta 1960 |
|
Kinnula
Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia. |
2. tammikuuta 1959 |
|
Kirkkonummi
Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene. |
29. maaliskuuta 1951 |
|
Kitee
Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas. |
7. marraskuuta 1953 |
|
Kittilä
Hopeakentässä kävelevä ahma ja yläpuolella kaarilakio; kaikki mustaa paitsi ahman varukset punaiset. |
26. marraskuuta 1963 |
|
Kiuruvesi
Mustassa kentässä kultainen kiuru siivet levitettyinä, alapuolella saatteena kolme hopeista vesilehvää asetettuina 2 + 1. |
7. kesäkuuta 1963 |
|
Kivijärvi
Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko. |
18. huhtikuuta 1963 |
|
Kokemäki
Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa. |
4. helmikuuta 1953 |
|
Kokkola
Kultakentässä kyljellään musta tervatynnyri, jonka tapinreiästä ja pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta) |
17. joulukuuta 1956 |
|
Kolari
Kilpi alaisen harjakoron jakama hopeiseen ja mustaan kenttään; yläkentässä viisi nousevaa punaista tulikielekettä vieretysten. |
10. joulukuuta 1951 |
|
Konnevesi
Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset. |
21. elokuuta 1964 |
|
Kontiolahti
Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset. |
27. helmikuuta 1953 |
|
Korsnäs
Sinisessä kentässä ristikkäin kaksi ylös työntyvää harppuunaa, joiden kärjet hopeaa ja varret kultaa; yläkulmassa saatteena kultainen Mantovan risti. |
8. kesäkuuta 1968 |
|
Koski Tl
Punaisessa kentässä kuusisakaraista kannustähteä ympäröivä rengas, jonka ulkoreuna on lohenpyrstökoroinen, molemmat hopeaa. |
21. syyskuuta 1966 |
|
Kotka
Sinisessä kentässä kultainen luonnollinen kotka siivet koholla, seisoen ristikkäin olevalla ankkurilla ja Merkuriuksen sauvalla, jotka molemmat ovat hopeisia. |
19. syyskuuta 1957 |
|
Kouvola (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Mustalla kilvellä hopeinen aaltokoroinen tyviö ja kultainen liljapäinen, kuusipuolainen sideruusuke. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Kristiinankaupunki
Aaltokoroisen hopea-sinihalkoisen kilven oikeassa kentässä yksitoista kentästä kasvavaa vihreää kuusta asetettuina 3 + 3 + 3 + 2. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen) |
7. maaliskuuta 1652 |
|
Kruunupyy (korvasi vanhan vaakunan)
Punaisessa kentässä kruunattu apilaristi, jonka alasakara muodostaa kaateisen aurankärjen, kaikki kultaa. |
14. kesäkuuta 1974 |
|
Kuhmo
Mustassa kentässä kolme kultaista kuusta asetettuna 2 + 1. |
1. maaliskuuta 1952 |
|
Kuhmoinen
Hopeakentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä. |
4. elokuuta 1955 |
|
Kumlinge
Punaisessa kentässä kultainen kotka siivet levällään seisomassa hopeakivien muodostamalla merimerkillä. |
19. joulukuuta 1951 |
|
Kuopio
Katkoisen kilven mustassa yläkentässä pystyssä viritetty jousi ja sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa, paitsi nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa; hopeisessa alakentässä punainen yksitorninen kirkko, jonka ovi- ja ikkuna-aukot mustat. Seppo Ruotsalainen (piirtänyt uudelleen) |
12. kesäkuuta 1958 |
|
Kuortane
Aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha. |
17. lokakuuta 1957 |
|
Kurikka (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Siniseen ja hopeaan lohenpyrstökoroilla halkaistu kilpi. Kirsi-Maaria Markus |
1. tammikuuta 2009 |
|
Kustavi
Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jonka saatteena molemmin puolin paaluittain kulta-ankkuri. Arvo Viljanti, A. Lukala ja Ahti Hammar |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Kuusamo
Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli. |
23. marraskuuta 1959 |
|
Kyyjärvi
Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa. |
21. heinäkuuta 1969 |
|
Kärkölä
Punaisessa kentässä kolme hopeista, hirsittäistä havukirvestä alatusten. |
5. syyskuuta 1955 |
|
Kärsämäki
Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä. |
5. lokakuuta 1964 |
|
Kökar
Sinisessä kentässä hyppäävä hopeakala, jonka varukset punaiset. |
16. huhtikuuta 1952 |
|
Lahti
Hopeakentässä musta, seitsenpuolainen rautatievaunun pyörä; pyörän kehältä nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki. Ahto Numminen (vanhan vaakunan pohjalta) |
14. toukokuuta 1968 |
|
Laihia
Vihreässä kentässä kultaisella oksalla istuva, etukäpälissään kultakäpyä pitelevä hopeinen orava. |
11. maaliskuuta 1952 |
|
Laitila
Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kukko pidellen oikeassa jalassaan hopeista kovelia. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Lapinjärvi
Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi. |
7. kesäkuuta 1958 |
|
Lapinlahti
Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset. |
11. marraskuuta 1952 |
|
Lappajärvi
Sinisessä kentässä hopeinen raakapurjeella ja peräsimellä varustettu vene. Alla liekkikoroinen kultatyviö. |
27. marraskuuta 1957 |
|
Lappeenranta
Hopeakentässä luonnonvärinen metsäläinen, pidellen maahan laskettua nuijaa, seisomassa vihreällä maalla. Otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen) |
29. joulukuuta 1954 |
|
Lapua
Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa. |
11. joulukuuta 1950 |
|
Laukaa
Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa. |
5. syyskuuta 1955 |
|
Lemi
Kilpi aaltokoroisesti vastalohkoinen, punahopeinen; punaisessa kentässä hopeinen, kultaemiöinen perunankukka. |
16. toukokuuta 1962 |
|
Lemland
Mustassa kentässä kultainen kappeli, jossa kaksi punaista ikkunaa: katon harjalla kaksi kultaristiä, joiden sakarat päättyvät punaisiin kolmioihin. |
28. joulukuuta 1951 |
|
Lempäälä
Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki. |
7. maaliskuuta 1950 |
|
Leppävirta
Mustan kentän tyvessä aaltokoroinen kultahirsi, jonka yläpuolella kultainen, punanorkkoinen ja -silmuinen leppä. |
14. kesäkuuta 1950 |
|
Lestijärvi
Hopeakentässä sininen teerenpyrstö. |
19. tammikuuta 1967 |
|
Lieksa
Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Lieto
Punaisessa kentässä nouseva Pyhä Pietari pidellen oikeassa kädessään avainta ja vasemmassa kirjaa; kaikki kultaa. |
10. lokakuuta 1960 |
|
Liminka
Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat. |
8. kesäkuuta 1956 |
|
Liperi
Hopeakentässä punainen toistoristi. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Lohja (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan)
Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. |
1. tammikuuta 1997 |
|
Loimaa (ottanut käyttöön Loimaan kunnan vaakunan)
Sinisessä kentässä paaluittain vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama |
1. tammikuuta 2005 |
|
Loppi
Kilpi aaltokoroisesti puna-hopeakatkoinen; siinä vuorovärinen raudanmerkki. |
23. syyskuuta 1952 |
|
Loviisa
Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen) |
18. maaliskuuta 1969 |
|
Luhanka
Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella. |
1. syyskuuta 1965 |
|
Lumijoki
Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa. Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander |
11. heinäkuuta 1969 |
|
Lumparland
Sinisessä kentässä kultalyhde, molemmin puolin sitä kohti kaartuva hopeinen, punavaruksinen kala. |
16. huhtikuuta 1952 |
|
Luoto
Sinisessä kentässä hopeinen kaksimastoinen verkkovene. |
17. lokakuuta 1952 |
|
Luumäki
Kultakentässä honka, jonka rungon oikealla puolella punavaruksinen karjunpää, vasemmalla puolella viisisakarainen vallitus; kaikki mustaa. |
30. huhtikuuta 1951 |
|
Maalahti (korvasi vanhan vaakunan)
Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö ja kolme lukkopeltiä asetettuina 2:1, kaikki hopeaa. Karl-David Långbacka |
9. heinäkuuta 1982 |
|
Maarianhamina
Sinisellä kilvellä pysty kulta-ankkuri, sen yläpuolella lakio, jossa kolme vihreää lehmuksen lehteä. Nils Byman |
19. joulukuuta 1951 |
|
Marttila
Punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Masku (ottanut käyttöön Askaisten vaakunan)
Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Merijärvi
Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. |
27. huhtikuuta 1967 |
|
Merikarvia
Sinisessä kentässä hopeinen, kolmimastoinen, etu- ja raakapurjeilla varustettu alus, joka ui aaltokoroisella kultatyviöllä. |
2. helmikuuta 1951 |
|
Miehikkälä
Punaisessa kentässä hopeinen kaksoispolviorsi. |
3. joulukuuta 1957 |
|
Mikkeli
Poikittain jaettu kilpi, jossa kuvataan sen yläkentässä kultaisella pohjalla Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein vinoristisuunnassa sekä alakentässä mustalla pohjalla ylöspäin suunnattu Savon maakunnan kultainen jousi, jossa jänne, nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. Vaakunakilven yläpuolella on ruotsalaismallinen kreivin kruunu ja kilven alapuolella vapaudenristi nauhasommitelmineen. Gunnar Clement; uudelleen piirtänyt Eero Jokilehto |
15. tammikuuta 1943 |
|
Muhos
Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. |
6. helmikuuta 1956 |
|
Multia
Mustassa kentässä kultainen muurahainen. |
26. marraskuuta 1963 |
|
Muonio
Punaisessa kentässä harjakoroisen tyviön yläpuolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. B. Harald Hellström |
15. marraskuuta 1955 |
|
Mustasaari (korvasi vanhan vaakunan)
Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva kolmoisriu’un ja kaksoisvartaan muodostama risti, jonka risteyskohtaa ympäröi rengas, kaikki kultaa; kuviot ovat toisiinsa punottuina. |
20. tammikuuta 1975 |
|
Muurame
Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa. |
6. helmikuuta 1960 |
|
Mynämäki (ottanut käyttöön Mietoisten vaakunan)
Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. |
1. tammikuuta 2007 |
|
Myrskylä
Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain. |
23. marraskuuta 1959 |
|
Mäntsälä
Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2. |
20. helmikuuta 1951 |
|
Mänttä-Vilppula (ottanut käyttöön Vilppulan vaakunan)
Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Mäntyharju
Mustassa kentässä kaksi kaarityviöstä kasvavaa mäntyä, kaikki kultaa. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Naantali
Mustassa kentässä minuskelikirjaimet vg, joiden yläpuolella avonainen ritarikruunu; kaikki kultaa. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen) |
11. lokakuuta 1966 |
|
Nakkila
Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. |
16. helmikuuta 1953 |
|
Nivala
Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti. |
4. helmikuuta 1965 |
|
Nokia
Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa. |
25. lokakuuta 1951 |
|
Nousiainen
Punaisessa kentässä piispanistuimella istuva Pyhä Henrik, joka polkee jaloillaan kirves kädessä maassa makaavaa miestä, kaikki kultaa. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Nurmes
Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin. |
11. helmikuuta 1952 |
|
Nurmijärvi
Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2 + 3 + 2. |
14. huhtikuuta 1954 |
|
Närpiö
Punaisessa kentässä kaateinen, kultainen vesilehvä, jolla on hopeasiivet. |
4. elokuuta 1955 |
|
Orimattila
Punaisessa kentässä nouseva hevonen pidellen viikatetta; kaikki hopeaa. |
17. joulukuuta 1956 |
|
Oripää
Punaisessa kentässä kultainen hevosenpää, jonka kaula jatkuu kultaisena paaluna kilven alareunaan. |
11. kesäkuuta 1968 |
|
Orivesi
Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä. |
30. marraskuuta 1949 |
|
Oulainen
Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu. |
16. helmikuuta 1954 |
|
Oulu
Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Martti Heikura (piirtänyt uudelleen) |
11. helmikuuta 1954 |
|
Outokumpu (vahvistettu Kuusjärven kunnalle)
Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa. |
18. helmikuuta 1953 |
|
Padasjoki
Punaisessa kentässä pata, jonka alapuolella aaltokoroinen hirsi; kumpikin hopeaa. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Paimio
Punaisessa, kulta-apilasirotteisessa kentässä hopeinen napakaira. |
12. syyskuuta 1953 |
|
Paltamo
Kultakentässä hirsittäin, alatusten, kolme mustaa tervavenettä tynnyreineen. |
19. syyskuuta 1953 |
|
Parainen (ottanut käyttöön Nauvon vaakunan, vuosina 2009–2011 Länsi-Turunmaa)
Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. |
28. huhtikuuta 2009 |
|
Parikkala (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Hopeisella kilvellä musta linnakekoroinen vastapieli ja kolme punaista pykäläristiä paaluttain. Seppo Siitonen |
1. tammikuuta 2005 |
|
Parkano
Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti. |
14. lokakuuta 1950 |
|
Pedersören kunta (vahvistettu Pietarsaaren maalaiskunnalle, korvasi vanhan vaakunan)
Punaisessa kentässä kolmen naularistin ympäröimä ohrantähkä; kaikki kultaa. Bo Aurén |
9. huhtikuuta 1984 |
|
Pelkosenniemi
Hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori. |
24. maaliskuuta 1960 |
|
Pello
Sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1 + 2; kaikki hopeaa. |
30. toukokuuta 1952 |
|
Perho
Mustassa kentässä kultainen perhonen, jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti. |
6. maaliskuuta 1953 |
|
Pertunmaa
Punaisessa kentässä kultainen liekki, jossa musta tähkä. |
1. heinäkuuta 1965 |
|
Petäjävesi
Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä. |
12. helmikuuta 1963 |
|
Pieksämäki (ottanut käyttöön Pieksänmaan ja sitä aiemman Pieksämäen maalaiskunnan vaakunan)
Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. |
1. tammikuuta 2007 |
|
Pielavesi
Mustassa kentässä kaksi paaluittaista hopeista tuohitorvea selätysten, saatteena niiden yläkulmassa ja kummallakin sivulla kultainen naulakantainen apilaristi. Ahti Hammar ja Niilo Toikkanen |
23. tammikuuta 1954 |
|
Pietarsaari
Kultakentässä sininen, aaltokoroinen tyviö, josta nousee punainen torni; tornista nousee sininen, punavaruksinen leijona, päässään punainen kruunu, häntä kaksihaarainen; leijona pitää oikeassa kämmenessään sinistä, punakahvaista iskuun kohotettua miekkaa. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen) |
28. joulukuuta 1957 |
|
Pihtipudas
Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet. |
16. lokakuuta 1961 |
|
Pirkkala
Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen. |
28. marraskuuta 1951 |
|
Polvijärvi
Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin. |
10. syyskuuta 1953 |
|
Pomarkku
Kultakentässä sininen, sahakoroinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. |
18. joulukuuta 1962 |
|
Pori
Kullanvärisessä kilvessä edestäpäin punaisella ritarikruunulla varustettu musta karhunpää punainen kieli ojossa. Kilven alapuolta ympäröi sininen nauha, jossa hopeakirjaimin on lause «Deus protector noster«. Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson |
11. joulukuuta 1931 |
|
Pornainen
Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä. |
12. maaliskuuta 1952 |
|
Porvoo
Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain. Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen) |
1. kesäkuuta 1960 |
|
Posio
Mustassa kentässä kolme hopeista kotaa ryhmitettyinä 2 + 1; oviaukot punaiset. |
12. toukokuuta 1958 |
|
Pudasjärvi
Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. |
26. syyskuuta 1950 |
|
Pukkila
Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää. |
29. joulukuuta 1954 |
|
Punkalaidun
Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Puolanka
Mustassa kentässä kolme karjankelloa asetettuina 2:1, yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki kultaa. Aake Kaarnama |
29. elokuuta 1962 |
|
Puumala
Mustassa kilvessä kolme kilventyvestä kohoavaa hopeista sudenhammasta, joissa mustat, punaliekkiset kranaatit. |
18. huhtikuuta 1963 |
|
Pyhtää
Mustassa kentässä kaksi hopeista punavaruksista lohta ristikkäin, saatteena kussakin kulmassa hopeinen kreikkalainen risti. |
14. syyskuuta 1951 |
|
Pyhäjoki
Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain. |
22. syyskuuta 1965 |
|
Pyhäjärvi (vahvistettu Pyhäjärven Ol. kunnalle, vuosina 1993–1995 Pyhäsalmi)
Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa. |
26. maaliskuuta 1958 |
|
Pyhäntä
Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa. |
11. heinäkuuta 1969 |
|
Pyhäranta
Punaisessa kentässä kultainen apilaristi, jonka alaosa muodostaa ankkurin. |
3. toukokuuta 1956 |
|
Pälkäne (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan)
Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. |
1. tammikuuta 2007 |
|
Pöytyä
Punaisessa kentässä kultainen lyhde, jonka päällikkeenä hopeinen orsivaaka. |
15. syyskuuta 1955 |
|
Raahe
Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta) |
24. syyskuuta 1963 |
|
Raasepori (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin. Henrik Strömberg |
1. tammikuuta 2009 |
|
Raisio
Hopeakentässä punaisella hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaamassa miekallaan kappaletta viitastaan. Pyhimyksen kasvot ja kädet luonnonväriä, puku sininen, viitta ja saappaat punaiset, miekka hopeaa sekä sädekehä ja tukka kultaa. Hevosen varustus ja varukset kultaa. |
23. huhtikuuta 1954 |
|
Rantasalmi
Kultakentässä musta, aaltokorkoinen palkki. |
1. lokakuuta 1958 |
|
Ranua
Vihreässä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella justeerisaha; kaikki hopeaa. |
23. marraskuuta 1959 |
|
Rauma
Kultaisen latinalaisen ristin jakamassa sinisessä kilvessä neljä minuskeli r-kirjainta, yksi kussakin neljässä kentässä. Carolus Lindberg (piirtänyt uudelleen) |
11. syyskuuta 1942 |
|
Rautalampi
Aaltokoroisesti kahdesti lohkoinen musta-, hopea- ja punakenttäinen kilpi; kummassakin värikentässä hopeinen raudanmerkki. |
19. maaliskuuta 1959 |
|
Rautavaara
Mustassa kentässä kolmoisvuori, jonka yläpuolella kaksi kirvestä vinoristikkäin, kaikki hopeaa; vuoressa punainen raudanmerkki. |
5. tammikuuta 1954 |
|
Rautjärvi
Sinisessä kentässä hopeinen raudanmerkki, jonka yläpuolella hopeinen, kuusikoroinen lakio. Erkki Paakkinen |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Reisjärvi
Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. |
3. marraskuuta 1952 |
|
Riihimäki
Kultaisen vyön jakama kilpi, jonka hopeisessa yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde. |
15. elokuuta 1947 |
|
Ristijärvi
Sinisessä kentässä aaltokuvioinen hopeatyviö ja sen yläpuolella hopeinen havuristi. |
23. marraskuuta 1959 |
|
Rovaniemi (ottanut käyttöön Rovaniemen maalaiskunnan vaakunan)
Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset, saatteena yläkulmassa kultainen liekki. |
1. tammikuuta 2006 |
|
Ruokolahti
Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee kolme järviruokoa; kaikki hopeaa. |
11. syyskuuta 1951 |
|
Ruovesi
Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2 + 1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene. Eino Halén |
23. marraskuuta 1959 |
|
Rusko (ottanut käyttöön Vahdon vaakunan)
Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Rääkkylä
Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa. |
3. toukokuuta 1956 |
|
Saarijärvi
Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia. |
14. syyskuuta 1954 |
|
Salla
Sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi. |
21. huhtikuuta 1961 |
|
Salo (ottanut käyttöön Halikon vaakunan)
Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Saltvik
Kilpi alaisen harjakoron jakama punaiseen ja kultaan, punaisessa kentässä kaksi kultaliljaa vieretysten. |
9. huhtikuuta 1952 |
|
Sastamala (ottanut käyttöön Karkun vaakunan)
Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. |
1. tammikuuta 2009 |
|
Sauvo
Kultakentässä seisova naakka, saatteena kummallakin puolellaan kuusikärkinen kannustähti keskenään vastapalkeittain; kaikki mustia. |
4. maaliskuuta 1957 |
|
Savitaipale
Mustassa kentässä sorkka-aura ja sen yläpuolella vallikoroinen lakio, kaikki kultaa. |
3. maaliskuuta 1953 |
|
Savonlinna
Sinisessä kentässä kultainen kolmitorninen linna, sen alapuolella hopeinen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka alapuolelle jää musta tyviö, jossa pystyssä viritetty kultainen jousi; jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Savonlinnan kaupungin Taideteollinen Korkeakoulu Carolus Lindbergin ehdotuksen (1938) pohjalta |
4. huhtikuuta 1989 |
|
Savukoski
Mustassa kentässä kultainen patsasaitta. |
17. huhtikuuta 1957 |
|
Seinäjoki
Hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri. |
16. toukokuuta 1951 |
|
Sievi
Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. |
30. toukokuuta 1950 |
|
Siikainen
Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti. Pentti Vakkamaa |
5. elokuuta 1952 |
|
Siikajoki (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa. Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila |
1. tammikuuta 2007 |
|
Siikalatva (uusi vaakuna kuntaliitoksen yhteydessä)
Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa. Mikko Savolampi |
1. tammikuuta 2009 |
|
Siilinjärvi
Mustassa kentässä kaksi kassaraa (vesuria) vinoristikkäin, niiden alapuolella saatteena vesilehvä; kaikki kultaa. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Simo
Sinisessä kentässä neljä hopeista lohenpyrstöä asetettuina ristin tapaan. |
27. helmikuuta 1957 |
|
Sipoo
Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa. |
25. helmikuuta 1955 |
|
Siuntio
Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä. |
22. huhtikuuta 1950 |
|
Sodankylä
Mustassa kentässä alainen hopeinen hirsi, jossa yläreunastaan liekkikoroinen punainen varras, hirren yläpuolella hopeinen 6-sakarainen tähti. |
24. maaliskuuta 1960 |
|
Soini
Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. |
29. elokuuta 1962 |
|
Somero
Hopeisessa kentässä musta havupuun kanto, josta punaiset, kultasydämiset liekit nousevat ylös ja sivuille. |
30. toukokuuta 1950 |
|
Sonkajärvi
Mustassa kentässä kultainen myllynratas, josta nousee viisi kultapunaista liekkiä. |
15. lokakuuta 1954 |
|
Sotkamo
Hopeakentässä sininen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi. |
9. kesäkuuta 1962 |
|
Sottunga
Sinisessä kentässä vene kahden aaltonauhan yläpuolella; kaikki kultaa paitsi maston huipussa punainen, kolmikielekkeinen lippu. |
27. maaliskuuta 1952 |
|
Sulkava
Mustassa kentässä reunasta toiseen ulottuva, hopeinen yksikaarinen kivisilta, jonka saatteena kultaiset männynkävyt, kolme yläpuolella, yksi alapuolella, kannat ylöspäin. |
23. syyskuuta 1953 |
|
Sund
Punaisessa kentässä sakarainen, tornilla varustettu kultainen harjamuuri; harjalla kultainen viiri. |
19. joulukuuta 1951 |
|
Suomussalmi
Mustassa kentässä neljä hopealipuketta ryhmitettyinä 1 + 2 + 1, kustakin nousee kultainen liekki. |
21. syyskuuta 1966 |
|
Suonenjoki
Mustassa kentässä renkaan ympäröimä mansikanlehti, molemmat kultaa. |
2. tammikuuta 1964 |
|
Sysmä
Mustassa kentässä nuolikotelo, jossa kolme nuolta; kaikki hopeaa; nuolikotelon keskellä punainen pienoiskilpi ja siinä pystyssä hopeapiilu. |
11. helmikuuta 1954 |
|
Säkylä (ottanut käyttöön Köyliön vaakunan)
Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala |
1. tammikuuta 2016 |
|
Taipalsaari
Punaisessa kentässä aaltokoroisen tyviön yläpuolella tervahöyry; kaikki hopeaa. |
20. toukokuuta 1959 |
|
Taivalkoski
Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa. |
2. syyskuuta 1959 |
|
Taivassalo
Punaisessa kentässä kultainen yksimastoinen purjealus, jonka purjeessa punainen Mantovan risti. |
11. helmikuuta 1954 |
|
Tammela
Punaisessa kentässä kolme tammenlehteä, joiden varret yhtyvät haaruristiksi, varsien yhtymäkohdasta versoaa kummallekin sivulle terho; kaikki hopeaa. |
29. joulukuuta 1953 |
|
Tampere
Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta) |
16. kesäkuuta 1960 |
|
Tervo
Sinisessä kentässä kultakyljet ja viisi kultaista irtoriukua asetettuina 2:1:2. |
19. syyskuuta 1963 |
|
Tervola
Punaisessa kentässä kokonaan hopeinen kävelevä kurki, nokassaan hirsittäinen kultasipuli. |
15. helmikuuta 1957 |
|
Teuva
Sinisessä kentässä kaksi hopeista varstaa ristikkäin. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Tohmajärvi (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)
Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. |
1. tammikuuta 2005 |
|
Toholampi
Hopeakentässä alainen, musta, yläpuoleltaan oksakoroinen polviorsi; kustakin sakarasta nousee punainen tulenlieska. |
28. toukokuuta 1952 |
|
Toivakka
Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa. |
23. huhtikuuta 1957 |
|
Tornio
Hopeakentässä punainen kirkontorni, jonka katto keski- ja kulmahuippuineen sekä ovi-, ikkuna- ja ampuma-aukot ovat siniset. Olof Eriksson (piirtänyt uudelleen) |
12. kesäkuuta 1958 |
|
Turku
Sinisessä kentässä kultainen goottilainen A-kirjain, jonka ympärillä neljä hopealiljaa 1 + 2 + 1. Tauno Torppo (piirtänyt uudelleen) |
sinettinä vuodesta 1309, ei vahvistettu |
|
Tuusniemi
Kultakentässä musta kaarityviö, jolla seisoo musta, punahelttainen teeri, tyviössä kolme kultakruunua. |
13. tammikuuta 1959 |
|
Tuusula
Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset. |
28. tammikuuta 1953 |
|
Tyrnävä
Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1. |
8. kesäkuuta 1956 |
|
Ulvila
Vihreässä kentässä kultainen Pyhän Olavin kuva, käsissään sotakirves ja valtakunnanomena, istumassa hopeisella valtaistuimella. |
29. lokakuuta 1952 |
|
Urjala
Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki. |
13. kesäkuuta 1955 |
|
Utajärvi
Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. |
7. kesäkuuta 1955 |
|
Utsjoki
Mustassa kentässä revontuli, jonka yläpuolella saatteena nelisakarainen tähti; molemmat hopeaa. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Uurainen
Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa. |
12. helmikuuta 1965 |
|
Uusikaarlepyy
Sinisessä kilvessä pystyyn asetettu kultainen tervatynnyri, jonka kannesta ja molemmista sivuista kultaiset, punakielekkeiset tulenlieskat lähtevät. Gunnar Clément (piirtänyt uudelleen) |
19. marraskuuta 1943 |
|
Uusikaupunki
Hopeakentässä pystyssä selätysten kaksi sinistä haukea. Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen) |
4. tammikuuta 1960 |
|
Vaala
Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. |
11. tammikuuta 1966 |
|
Vaasa
Punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa. Eric O. W. Ehrström (piirtänyt uudelleen) |
10. marraskuuta 1922 |
|
Valkeakoski
Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas. |
23. huhtikuuta 1948 |
|
Vantaa (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle)
Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö. |
8. toukokuuta 1951 |
|
Varkaus
Mustassa kentässä esiintyöntyvä koukistettu käsivarsi pidellen hirsittäistä ankkuria; kaikki kultaa. |
3. huhtikuuta 1954 |
|
Vehmaa
Kultakentässä punainen, ristisauvaa ja kirjaa pitelevä ja vihreää lohikäärmettä polkeva Pyhä Margareeta, jonka kasvot ja kädet luonnonväriä. |
19. helmikuuta 1958 |
|
Vesanto
Mustassa kentässä kultaiset viitosjänteet. |
3. tammikuuta 1968 |
|
Vesilahti
Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset. |
29. maaliskuuta 1951 |
|
Veteli
Hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset. |
21. huhtikuuta 1952 |
|
Vieremä
Mustassa kentässä kaateinen polviorsi, jossa kasvaa havun oksa; molemmat kultaisia. Aake Kaarnama |
17. huhtikuuta 1964 |
|
Vihti
Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset. |
12. kesäkuuta 1953 |
|
Viitasaari
Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1 + 2 + 1 + 2 + 1. |
5. elokuuta 1952 |
|
Vimpeli
Sinisessä kentässä kaksi hopeista suksea selätysten kaateisen polviorren tapaan asetettuna, saatteena niiden välissä kultainen liekki. |
22. marraskuuta 1960 |
|
Virolahti
Kulta-apilakylvöisessä punaisessa kentässä paaluittainen hopea-ankkuri. |
11. heinäkuuta 1951 |
|
Virrat
Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa. |
15. helmikuuta 1954 |
|
Vårdö
Sinisessä kentässä hopeinen kartio, jossa kulta-punainen liekki. |
20. helmikuuta 1952 |
|
Vöyri (ottanut käyttöön Vöyri-Maksamaan ja sitä aiemman Maksamaan vaakunan)
Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. |
1. tammikuuta 2011 |
|
Ylitornio
Hopeakentässä kolmoisvuoren yläpuolella aurinko, kumpikin punainen. Jaakko Hänninen |
5. huhtikuuta 1954 |
|
Ylivieska
Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi. |
20. kesäkuuta 1955 |
|
Ylöjärvi
Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa. |
12. toukokuuta 1954 |
|
Ypäjä
Halkoisen kilven oikeassa sinisessä kentässä hopeinen maalaiskirkon kellotapuli, vasemmassa hopeisessa kentässä punainen tähkä. |
27. joulukuuta 1949 |
|
Ähtäri
Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka. |
25. lokakuuta 1951 |
|
Äänekoski (ottanut käyttöön Suolahden vaakunan)
Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. |
1. tammikuuta 2007 |
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sisällys: A B D E H I J K L M N O P R S T U V Y Ä Ö |
| Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus ja suunnittelija | Vahvistamispäivä |
|---|---|---|
|
Ahlainen (1954–1971)
Sinisessä kentässä hopeinen, punavaruksinen lentävä lokki. |
11. helmikuuta 1954 |
|
Aitolahti (9.6.–31.12.1965)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta. |
9. kesäkuuta 1965 |
|
Alahärmä (1958–2008)
Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama musta tyviö, jonka yläpuolella musta, punavaruksinen karhunpää. Toivo Vuorela Armas Lähteenkorvan aiheen pohjalta |
10. tammikuuta 1958 |
|
Alastaro (1963–2008)
Mustassa kentässä kaksi paaluittaista tulusrautaa selätysten, niiden kummallakin puolella apilanlehti; kaikki kultaa. Pentti Vakkamaa |
7. tammikuuta 1963 |
|
Alatornio (1952–1972)
Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen jännittämätön käsijousi hirsittäin ja alakentässä uiva lohi; kokonaan hopeaa. |
7. huhtikuuta 1952 |
|
Alaveteli (1958–1968)
Punaisessa kentässä Mantovan risti kaateisen aurankärjen yläpuolella; molemmat kultaa. |
31. maaliskuuta 1958 |
|
Alavus (1952–2012)
Kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset. |
12. elokuuta 1952 |
|
Angelniemi (1962–1966)
Punaisessa kentässä kultaiset kolmoisankkurit. |
16. toukokuuta 1962 |
|
Anjala (1952–1974)
Sinisessä kentässä kolme tyvestä nousevaa hopeista valakättä. |
29. lokakuuta 1952 |
|
Anttola (1962–2000)
Kultakentässä musta vinoristi, jossa kaksi kultaista suksikeihästä ristikkäin, sommat ylöspäin. |
1. marraskuuta 1962 |
|
Artjärvi (1956–2010)
Sinisessä kentässä kultainen kuha, jonka alapuolella tyvessä sakarakoroinen, hopeinen muuri. |
1. lokakuuta 1956 |
|
|
Askainen (1967–2008)
Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista marsalkansauvaa, joiden päätehelat kultaa. Sauvojen saatteena neljä kulta-apilaa. |
27. huhtikuuta 1967 |
|
Bergö (1962–1972)
Punaisessa kentässä kultainen hylje, jonka selkä on kaartunut vasemmalle. |
29. elokuuta 1962 |
|
Björköby (1959–1972)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja postitorvi, josta riippuu kolme koivunlehteä; kaikki kultaa. |
6. heinäkuuta 1959 |
|
Bromarv (1950–1976)
Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa. |
28. kesäkuuta 1950 |
|
|
Dragsfjärd (1962–2008)
Sinisessä kentässä kultainen potkuri vinoristikkäin. |
16. toukokuuta 1962 |
|
Elimäki (1951–2008)
Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä esiin nouseva, musta, kruunupää ratsuhevonen, jonka kruunu, varukset ja valjaat ovat kultaa, punaisessa alakentässä kaksi päivätyökapulaa kaateisina ristissä ja niiden yläkulmassa neliapila; kaikki hopeaa. |
18. tammikuuta 1951 |
|
Eno (1955–2008)
Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves. |
15. huhtikuuta 1955 |
|
Eräjärvi (1962–1972)
Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten. |
10. huhtikuuta 1962 |
|
Eurajoki (1950–2016)
Kultakentässä punainen, kilven toisesta reunasta toiseen ulottuva, sakarainen, alapuolella aaltokoron rajoittama muuri, josta nousee musta rapu pidellen saksissaan sinistä nahkiaista. |
26. tammikuuta 1950 |
|
Forssa (1947–1962)[5]
Aaltokoron jakaman kilven hopeaisessa yläkentässä punainen nimikirjain F ja koron yllä kolme sinistä aaltoviivaa. Sinisessä alakentässä hopeainen vesipyörä. |
9. toukokuuta 1947 |
|
Haapasaari (1957–1973)
Sinisessä kentässä kolme hopeapuikkaria alatusten. Kimmo Kara |
11. joulukuuta 1957 |
|
|
Halikko (1953–2008)
Punaisessa kentässä kultatammi ja sakarakoroinen kultalakio, jossa musta sarvi. |
12. helmikuuta 1953 |
|
Hauho (1951–2008)
Punaisessa kentässä neljä juoksevaa hopeaoravaa alatusten. |
30. marraskuuta 1951 |
|
Haukipudas (1952–2012)
Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö. |
11. helmikuuta 1952 |
|
Haukivuori (1955–2006)
Mustassa kentässä kolmoisvuoren yläpuolella hauki; kaikki kultaa. |
15. helmikuuta 1955 |
|
Heinola (1842–1958)[5]
Sinisessä yliskentässä vuosiluku 1843 ja numerojen välissä H-kirjain, molemmat kullanvärisiä. Sen alapuolella punaisessa kentässä kultainen ilves. Eläimen yläpuolella kolme viisisakaraista kullanväristä tähteä, alapuolella kolme kullanväristä ruusua. |
27. heinäkuuta 1842 |
|
Heinolan maalaiskunta (1968–1996)
Punaisessa kentässä paaluittain kaksi reenjalasta, joita yhdistää kaksi päällikkäistä poikkipuuta; kaikki hopeaa. |
1. lokakuuta 1968 |
|
Hiittinen (1964–1968)
Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi toisistaan poispäin suunnattua kolmikärkistä sinistä atraimenterää, joilla on yhteinen varsi. |
8. lokakuuta 1964 |
|
|
Himanka (1958–2009)
Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. |
12. joulukuuta 1958 |
|
Hinnerjoki (1953–1969)
Sinisessä kentässä vieretysten kolme hopeista, paaluittaista, kivistä vasarakirveen päätä. |
4. toukokuuta 1953 |
|
Honkajoki (1952–2020)
Sinisessä kentässä kaksikorvainen kultainen haarikka, jonka yläpuolella seitsenkärkinen hopeatähti. |
12. joulukuuta 1952 |
|
Honkilahti (1951–1969)
Hopeakentässä vihreä kuusi, sen alla vihreä, aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen uiva siika. |
12. maaliskuuta 1951 |
|
Houtskari (1951–2008)
Hopeakentässä punainen kolmimastoinen hansalaiva purjehtimassa aaltokoroisella sinisellä tyviöllä, jossa kolme hopeista kalaa järjestettynä 2 + 1. |
11. syyskuuta 1951 |
|
Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968)
Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu. |
29. kesäkuuta 1953 |
|
Hämeenkoski (1952–2015) (vahvistettu Kosken Hl. kunnalle)
Punaisessa kilvessä kaksi hopeapalkkia, joissa kummassakin kaksi mustaa kaateista polviortta; palkkien välissä kolme hopeista palkeittaista apilanlehteä. |
1. huhtikuuta 1952 |
|
Hämeenlinna (–1956) | 1800-luku |
|
Ii (1966–2006)
Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko. |
9. helmikuuta 1966 |
|
Iisalmi (1894–1963)[5]
Sinisen virran katkaisema kilpi. Mustassa yläkentässä pystyssä jännitetty kullanvärinen jousi, jonka jänne on hopeanvärinen. Jousessa kullanvärinen nuoli, jonka kärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeanväriset. Kullanvärisessä alakentässä ristissä kaksi mustaa kirvestä. Niiden välissä neljä mustaa ruusua asetettuina 1 + 2 + 1. |
27. elokuuta 1894 |
|
Iisalmen maalaiskunta (1954–1969)
Mustassa kentässä vieretysten kolme hopeakynttilää, joiden liekit kultaa. |
20. syyskuuta 1954 |
|
Ikaalisten epäitsenäinen kauppala (1961–1971)
Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä. Pentti Papunen |
16. lokakuuta 1961 |
|
|
Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971)
Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten. |
17. huhtikuuta 1956 |
|
Iniö (1956–2008)
Punaisessa kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä paalu; molemmat kultaa. |
26. lokakuuta 1956 |
|
Jaala (1968–2008)
Sinisessä kentässä pystyssä kultatynnyri, josta nousee kolme hopeista lohenpyrstöä. |
19. maaliskuuta 1968 |
|
Jalasjärvi (1951–2015)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista, punanorkkoista koivua. |
30. marraskuuta 1951 |
|
Jepua (1965–1974)
Punaisessa kentässä kultaiset länget. |
28. joulukuuta 1965 |
|
Joensuu (1850–1923)[5]
Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä vaakasuoran hopeavirran yläpuolella keisarinkruunu ja virran alapuolella kaupungin perustamispäivämäärä 18 29/XI 48. Punaisessa alakentässä Karjalan tunnuskuva. |
2. toukokuuta 1850 |
|
Joensuu (1923–1957)[5]
Kilpi, jonka oikeasta yläkulmasta viistosti vasempaan alakulmaan jakaa kahteen kenttään sininen hopealaineinen, alapäässä avartuva virta. Kilven yläkentässä, joka on punainen, on vasempaan päin suunnattu, sotisopaan puettu käsivarsi, aseena lyömäasennossa oleva kultakahvainen miekka, sekä alakentässä, joka on musta, kultainen honka. Kilven yläpuolella lepää muurikruunu, josta kilven kummallekin sivulle laskeutuu viheriät kultakoristeiset ja kultakäpyiset kuusenoksat, sekä lähtee valkoiset sinireunaiset nauhat, joissa on roomalaisilla numeroilla vuosiluku 1848 kilven oikealla ja 1923 sen vasemmalla puolella. |
26. tammikuuta 1923 |
|
Joutseno (1951–2008)
Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen joutsen siivet koholla uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä, jossa musta aaltokoroinen hirsi. |
2. tammikuuta 1951 |
|
Juankoski (1957–2016)
Mustassa kentässä alainen, yläpuoleltaan sakarakoroinen ja alapuoleltaan aaltokoroinen hopeahirsi; sakaroista, joita on näkyvissä kolme, nousee hopea-punainen tulenlieska. Arvi Rannanheimo |
10. joulukuuta 1957 |
|
Jurva (1955–2008)
Sinisessä kentässä hopeinen siivitetty höylä, saatteena kilven kummassakin kulmassa ja alaosassa kulta-apilat. |
15. helmikuuta 1955 |
|
Jyväskylä (1838–1931)[5]
Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä keisarillisen kruunun kruunaama N-kirjain ja sen alla kaupungin perustamisvuosi roomalaisilla numeroilla. Hopeanvärisessä alakentässä vinoon ristissä perämela ja Merkuriuksen sauva. Alakentän esineet ovat luonnonvärisiä. |
15. marraskuuta 1838 |
|
Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008)
Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa. |
10. heinäkuuta 1954 |
|
Jämsä (1953–2008)
Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu[vanhentunut linkki], nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju. |
29. joulukuuta 1953 |
|
|
Jämsänkoski (1954–2008)
Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. |
3. huhtikuuta 1954 |
|
Jäppilä (1958–2003)
Mustassa kentässä pystyssä kultahaahlat. Erkki Karttunen |
7. kesäkuuta 1958 |
|
Kaarina (1955–2008)
Punaisessa kentässä hopeinen, yläreunaltaan rikottu teilausratas; päällikkeenä Pyhä Katariina, oikeassa kädessään miekka ja kohotetussa vasemmassa kädessään avonainen kirja; kaikki kultaa. |
13. kesäkuuta 1955 |
|
Kaarlela (1963–1976)
Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen näätä pystyasennossa ja sen yläpuolella kolme kultakruunua vieretysten. |
12. helmikuuta 1963 |
|
Kajaanin maalaiskunta (1966–1976)
Sinisessä kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. |
21. syyskuuta 1966 |
|
Kakskerta (1957–1967)
Kultakentässä kaksi mustaa, peräsimellä varustettua venettä hirsittäin alatusten, kummassakin veneessä punainen porraspäädyn muotoinen tiilipino. |
5. kesäkuuta 1957 |
|
Kalajoki (1953–2009)
Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Kalanti (1951–1992)
Punaisessa kilvessä aaltokoroinen hopeahirsi. Yläkentässä kultainen, mustalla raudoituksella varustettu matkavakka. Alakentässä kultainen koukkuaura, jonka kärki on musta. |
21. huhtikuuta 1951 |
|
Kalvola (1952–2008)
Punaisessa kentässä alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi piilukirvestä ristikkäin, kaikki hopeaa. |
12. joulukuuta 1952 |
|
Kangaslampi (1965–2004)
Mustassa kentässä kultainen vesilehti. |
4. marraskuuta 1965 |
|
Karhula (1955–1976)
Hopeakentässä selätysten kaksi mustaa, punavaruksista karhua, kummallakin etukäpälässä musta vasara. |
10. marraskuuta 1955 |
|
Karinainen (1969–2004)
Punaisessa kentässä kultainen irtoristi, jonka yläsakara on kolmihaaraisen havunoksan muotoinen. |
12. maaliskuuta 1969 |
|
Karjaa (1943–2008)
Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas. |
23. heinäkuuta 1943 |
|
Karjaan maalaiskunta (1950–1968)
Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki. |
6. helmikuuta 1950 |
|
Karjala (1964–1976)
Punaisessa kentässä kultainen leili. |
5. lokakuuta 1964 |
|
Karjalohja (1965–2012)
Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa. |
4. helmikuuta 1965 |
|
|
Karkku (1963–1972)
Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi. |
12. helmikuuta 1963 |
|
Karttula (1965–2010)
Sinisessä kentässä kanto, josta kasvaa kummallekin puolelle koivunverso; kaikki hopeisia. Aake Kaarnama |
4. helmikuuta 1965 |
|
Karuna (1959–1968)
Punaisessa kentässä esiin työntyvä, hopeinen käsivarsi pidellen kultaisessa jalassa palavaa hopeakynttilää, liekki kultaa. |
20. toukokuuta 1959 |
|
Karunki (1956–1972)
Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeapieli ja kolme hopeista, punavaruksista, uivaa siikaa alatusten. |
28. tammikuuta 1956 |
|
Kauhava (1952–2008)
Sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen tuppipuukko kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa. |
17. lokakuuta 1952 |
|
Kauvatsa (1951–1968)
Kulta-sinikatkoisen kilven yläkentässä musta, punavaruksinen silkkiuikun pää, alakentässä kolme kultanaurista lehtineen ryhmitettyinä 2 + 1. |
21. huhtikuuta 1951 |
|
Keikyä (1956–1980)
Sinisessä kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen, yläreunaltaan sakarakoroinen silta, jonka alapuolella hammasratas; kaikki hopeaa. |
26. lokakuuta 1956 |
|
|
Kemijärven maalaiskunta (1954–1972) (vahvistettu koko Kemijärven kunnalle ennen kauppalan erottamista)
Mustassa kentässä kanto, jonka yläpää teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. |
3. huhtikuuta 1954 |
|
Kemijärvi (1960–1972)
Punaisessa kentässä kaksi siivekästä hopeista uittohaan terää ristikkäin. |
25. marraskuuta 1960 |
|
Kemiö (1963–2008)
Kilpi lehmuskoroisesti puna-kultakatkoinen. |
24. syyskuuta 1963 |
|
Kerava (1946–1955)[5]
Vaakunassa on poikkijakoisen kilven hopeisessa yläkentässä punainen nimikirjain K ja vihreässä alakentässä, josta nousee seitsemän vihreätä kuusta, hopeinen hammaspyörä. |
1. marraskuuta 1946 |
|
Kerimäki (1951–2012)
Aaltokorokatkoisen kilven mustassa yläkentässä kultainen kirkonkello, sen kultaisessa alakentässä musta, reunoihin ulottuva verkko. |
17. huhtikuuta 1951 |
|
Kestilä (1967–2008)
Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa. |
21. heinäkuuta 1967 |
|
Kesälahti (1956–2012)
Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2. |
3. helmikuuta 1956 |
|
Kiihtelysvaara (1962–2004)
Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten. |
10. huhtikuuta 1962 |
|
Kiikala (1960–2008)
Punaisessa kentässä kultainen nauris. |
4. tammikuuta 1960 |
|
Kiikka (1961–1980)
Sinisessä kentässä kultainen rukki. T. Takala ja Gustaf von Numers |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Kiikoinen (1954–2012)
Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti. |
3. toukokuuta 1954 |
|
Kiiminki (1968–2012)
Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen |
1. lokakuuta 1968 |
|
Kisko (1952–2008)
Vihreässä kentässä kaksi vuorihakkua ristikkäin, niiden alapuolella apilakoroinen tyviö; kaikki hopeaa. |
5. elokuuta 1952 |
|
Kiukainen (1950–2008)
Alaisen nyhäisen harjakoron jakaman kilven sinisessä yläkentässä kaksi paaluittaista kultatähkää, kultaisessa alakentässä sininen, aaltokoroinen hirsi. |
26. syyskuuta 1950 |
|
Kodisjoki (1964–2006)
Punaisessa kentässä kolme kultaista härän iestä alatusten. |
1. huhtikuuta 1964 |
|
Koivulahti (1955–1972)
Sinisessä kentässä lilja, saatteena lakioittain kaksi kuusisakaraista tähteä; kaikki kultaa. |
8. maaliskuuta 1955 |
|
Konginkangas (1960–1992)
Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene. |
25. marraskuuta 1960 |
|
Korpilahti (1958–2008)
Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta. Helmer Selin |
10. syyskuuta 1958 |
|
Korppoo (1956–2008)
Kultakentässä musta kruunupää korppi siivet koholla; kruunu ja kieli punaiset. |
27. joulukuuta 1956 |
|
Kortesjärvi (1958–2008)
Hopeakentässä tyviö, jonka yläpuolella Mantovan risti (jääkäriristi); molemmat vihreitä. |
12. toukokuuta 1958 |
|
Koskenpää (1962–1968)
Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko. |
16. toukokuuta 1962 |
|
Kotka (1881–1957)[5]
Halkoisen kilven yläkenttä on sininen, alakenttä hopeanvärinen. Kilven keskiosassa luonnonvärinen kivi. Kiven päällä kullanvärinen kotka. Alakentässä ankkuri ja Merkuriuksen sauva vinoon ristissä, molemmat sinisiä. |
14. toukokuuta 1881 |
|
Kouvola (1952–2008)
Mustassa kentässä hopeinen vinoristi, jossa kaksi punalehtistä avainta ristissä. |
1. helmikuuta 1952 |
|
Kruunupyy (1955–1974)
Kultakentässä punainen hirsi, jossa kultakruunu. |
15. helmikuuta 1955 |
|
Kuhmalahti (1961–2010)
Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
|
Kuivaniemi (1967–2006)
Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä. |
4. syyskuuta 1967 |
|
Kullaa (1950–2004)
Hopeisessa kentässä punainen, peittämätön pystyyn ladottu sysimiilu, sen yläpuolella painanteisen pilvikoron rajoittama musta yliskenttä (lakio), jossa raudanmerkki ja sen kummallakin puolella kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. |
26. syyskuuta 1950 |
|
Kuopion maalaiskunta (1953–1968)
Mustassa kentässä kolme kultaista jännittämätöntä käsijousta alakkain. |
10. syyskuuta 1953 |
|
Kuorevesi (1952–2000)
Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa. |
23. helmikuuta 1952 |
|
Kurikka (1951–2008)
Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen hirvenpää, jonka kieli ja hampaat punaiset; alakentässä kaksi hopeista piikkinuijaa ristikkäin. |
14. syyskuuta 1951 |
|
Kuru (1956–2008)
Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki. |
8. kesäkuuta 1956 |
|
Kuusankoski (1952–2008)
Punaisessa kentässä on hopeinen kuusi, jossa kolme kultakäpyä asetettuina 1 + 2. |
11. helmikuuta 1952 |
|
Kuusjoki (1964–2008)
Kultaisessa kentässä vihreä palkki, jonka yläreuna havu- ja alareuna aaltokoroinen. |
20. marraskuuta 1964 |
|
Kylmäkoski (1965–2010)
Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide. Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen |
5. lokakuuta 1965 |
|
Kymi (1952–1976)
Mustassa kentässä pystyssä hyppäävä hopeinen lohi, sen yläpuolella kultakruunu. |
30. toukokuuta 1952 |
|
Kälviä (1962–2008)
Sinisessä kentässä kolme hopeista, nousevaa osmankäämiä, emitähkät kultaa. |
16. toukokuuta 1962 |
|
|
Köyliö (1950–2015)
Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Into Linturi ja Yrjö Rintala |
26. syyskuuta 1950 |
|
Lammi (1958–2008)
Punaisessa kentässä hopeisen kolmiovuoren yläpuolella viisilehtinen, hopeinen, kultaemiöinen pellavankukka. Taimi Nyberg |
19. helmikuuta 1958 |
|
Lappee (1953–1966)
Puna-mustahalkoisessa kilvessä oikealle katsova P. Laurentius pitäen oikeassa kädessään kohotettuna halstaria ja vasemmassa kultarahoja; kaikki muu hopeaa. |
4. helmikuuta 1953 |
|
Lappi (1951–2008)
Sinisessä kentässä ristissä kaksi hopeista, kultavartista piilua, joiden alakulmassa saatteena hopeinen, kaateinen kuokanterä, näiden yläpuolella kultainen lakio, jossa kolme sinistä, kultaemiöistä pellavankukkaa. |
3. maaliskuuta 1951 |
|
Lapväärtti (1960–1972)
Punaisessa kentässä kultainen lyhde ja hopeinen, aaltokoroinen tyviö, jossa punainen, aaltokoroinen hirsi. |
25. marraskuuta 1960 |
|
Lauritsala (1952–1966)
Hopeakilvessä punainen varppivene. J. Hänninen |
5. elokuuta 1952 |
|
Lavia (1955–2014)
Sini-hopeakatkoinen kilpi. |
15. maaliskuuta 1955 |
|
Lehtimäki (1959–2008)
Sinisessä kentässä kolmoisvuori, josta nousee viisilehtinen oksa, kaikki kultaa. |
18. helmikuuta 1959 |
|
Leivonmäki (1956–2007)
Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla. |
1. lokakuuta 1956 |
|
Lemu (1966–2008)
Punaisessa kentässä alainen nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi; kaikki hopeaa. |
11. lokakuuta 1966 |
|
Liljendal (1954–2009)
Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1. Gustaf L. Backman |
14. syyskuuta 1954 |
|
Lohja (1951–1996)
Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi. |
12. joulukuuta 1951 |
|
|
Lohjan kunta (1951–1996) (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle)
Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. |
31. joulukuuta 1951 |
|
Lohtaja (1951–2008)
Sinisessä kentässä aaltokoroinen hopeakärki, jossa punainen, puna-kultaliekkinen masuuni. |
17. toukokuuta 1951 |
|
Loimaa (1952–2004)
Sinisessä kilvessä palkeittain puupuntari; saatteena sen molemmin puolin paaluittainen tähkä; kaikki kultaa. Eino Vuori |
8. elokuuta 1952 |
|
|
Loimaan kunta (1952–2004) (vahvistettu Loimaan maalaiskunnalle)
Sinisessä kentässä paaluittan vehnäntähkä, jossa kaksi lehteä, saatteena neljä apilaristiä asetettuina 2 + 2; kaikki kultaa. Aake Kaarnama |
12. toukokuuta 1952 |
|
Lokalahti (1963–1980)
Puna-hopeakatkoinen kilpi; yläkentässä hopeinen, mustajalkainen, lentävä lokki; alakentässä reunoihin ulottuva punainen verkko. |
12. helmikuuta 1963 |
|
Luopioinen (1960–2006)
Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka. |
2. marraskuuta 1960 |
|
|
Luvia (1954–2016)
Sinisessä kentässä kultainen, kolmimastoinen kuunarilaiva. |
15. helmikuuta 1954 |
|
Längelmäki (1952–2006)
Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa. |
1. helmikuuta 1952 |
|
Maalahti (1965–1982)
Sinisessä kentässä kaksi vastapielestä ulkonevaa saranarautaa; kaikki hopeaa. |
4. helmikuuta 1965 |
|
Maaninka (1952–2014)
Mustassa kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa, punavaruksista, seisovaa sorsaa hirsittäin. |
12. joulukuuta 1952 |
|
Maaria (1956–1966)
Punaisessa kentässä rukoukseen polvistunut Neitsyt Maria, saatteena kummallakin puolellaan Marian monogrammi; kaikki kultaa. |
1. lokakuuta 1956 |
|
Maarianhamina (1881–1951)[5]
Katkoisen kilven sinisessä yläkentässä keisarinkruunulla varustettu kultainen M-kirjain. Hopeanvärisessä alakentässä luonnonvärinen, kaulanauhalla varustettu hirvi. Kilvenreunus katkoinen, yläosa hopeanvärinen, alaosa sininen. |
14. toukokuuta 1881 |
|
|
Maksamaa (1954–2006), Vöyri-Maksamaa (2007–2010)
Sinisessä kentässä vedenhaltia pitäen oikeassa kädessään kalaa ja vasemmassa apilanlehteä; kaikki hopeaa. |
19. kesäkuuta 1954 |
|
Masku (1964–2008)
Punaisessa kentässä viisi kultaista haavanlehteä, asetettuina 1 + 3 + 1. |
23. joulukuuta 1964 |
|
Mellilä (1969–2008)
Vihreässä kentässä neljä kultatähkää, jotka yhtyvät varsistaan ristiksi. |
11. heinäkuuta 1969 |
|
Merimasku (1962–2008)
Hopeakentässä tyvestä nouseva punainen pohjoisviitta (reimari). |
16. toukokuuta 1962 |
|
Metsämaa (1964–1975)
Punaisessa kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen hopeahirsi. |
3. huhtikuuta 1964 |
|
|
Mietoinen (1961–2006)
Punaisessa kentässä kolme kultaista sulkakynää paaluittain. |
16. lokakuuta 1961 |
|
Mikkeli (1842–1922)[5] | 24. helmikuuta 1842 |
|
Mikkeli (1922–1943)[5] | 25. elokuuta 1922 |
|
Mikkelin maalaiskunta (1950–2000)
Kilpi aaltokoroinen, musta-kulta-katkoinen. Yläkentässä jännitetty käsijousi nuolineen; kaikki kultaa, paitsi jousen jänne sekä nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Alakentässä musta orsivaaka. Tauno Häkli |
24. heinäkuuta 1950 |
|
Mouhijärvi (1957–2008)
Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa. |
5. kesäkuuta 1957 |
|
Munsala (1965–1974)
Sinisessä kentässä kultainen alainen hirsi ja sen yläpuolella kaksi lentävää hopeajoutsenta. |
4. marraskuuta 1965 |
|
Mustasaari (1960–1975)
Punaisessa kentässä risti, jonka kolme ylintä sakaraa kapenevat keskustaa kohti ja ovat suippokärkisiä alimmaisen muodostaessa alaspäin levenevän, kolmoisvuorella seisovan paalun; ristin sakaroiden päälikkeenä rengas; kaikki hopeaa paitsi kolmoisvuori kultaa. |
2. marraskuuta 1960 |
|
Muurla (1960–2008)
Punaisessa kentässä vesirattaan puolikas, josta kasvaa lilja, kaikki kultaa. |
1. kesäkuuta 1960 |
|
Muuruvesi (1963–1970)
Vihreässä kentässä kaksi vasemmalta esiintyöntyvää kultaista uittohaan terää. |
18. huhtikuuta 1963 |
|
Mynämäki (1960–2006)
Hopeakentässä punainen kärki, jossa kultainen nouseva apilaristi. |
24. maaliskuuta 1960 |
|
Mänttä (1950–2008)
Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat. |
25. lokakuuta 1950 |
|
Naantalin maalaiskunta (1958–1963)
Mustassa kentässä kultainen, ulkoreunaltaan liekkikoroinen vihkiristi. |
24. marraskuuta 1958 |
|
Nastola (1954–2015)
Punaisessa kilvessä hopeinen, naulakantainen ankkuriristi. |
23. huhtikuuta 1954 |
|
|
Nauvo (1958–2008)
Punaisessa kentässä hopeinen, kultakruunuinen ankkuri. |
29. syyskuuta 1958 |
|
Nilsiä (1953–2012)
Mustassa kentässä kultainen havuristi. |
29. joulukuuta 1953 |
|
Noormarkku (1956–2009)
Kultakentässä mustalla alasimella istuva punainen orava. |
2. marraskuuta 1956 |
|
Nuijamaa (1960–1988)
Hopeakentässä esiin työntyvä, kultakyntinen, musta karhun kämmen, joka pitää punaista nuijaa. |
24. maaliskuuta 1960 |
|
Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981–2012)
Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko. |
1. lokakuuta 1956 |
|
Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972)
Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Nurmo (1955–2008)
Vihreässä kentässä alasin, saatteena sen ympärillä neljä kulkusta, asetettuina 1 + 2 + 1; kaikki hopeaa. |
15. helmikuuta 1955 |
|
Oravainen (1954–2010)
Sinisessä kentässä palkeittain asetettu hopeinen väkivasara, saateena sen kummallakin puolella hopeinen kultaliekkinen kranaatti. |
14. syyskuuta 1954 |
|
Oulujoki (1952–1964)
Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa. |
5. elokuuta 1952 |
|
Oulunsalo (1968–2012)
Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla. |
1. lokakuuta 1968 |
|
Paattinen (1958–1972)
Kultakentässä esiintyöntyvä, musta veneenkeula, jonka kokkapuulla seisoo siivet koholla musta, punavaruksinen varis. |
10. syyskuuta 1958 |
|
Paavola (1967–1972)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä. |
4. syyskuuta 1967 |
|
Parainen (1961–2008)
Punaisessa kentässä paaluittainen, siivekäs vuorimoukari, jonka varren alaosa muodostaa ankkurinperän ja sen kourat, kaikki kultaa. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Paraisten maalaiskunta (1952–1966)
Punaisessa kentässä nouseva, reunoihin ulottuva, porttiholvilla varustettu muuri, jonka yläpuolella kolme simpukkaa; kaikki kultaa. |
12. joulukuuta 1952 |
|
Parikkala (1956–2004)
Mustassa kentässä uiva punavaruksinen hopeasiika, saatteena kolme hopeista pykäläristiä, kaksi siian ylä- ja yksi alapuolella. |
14. marraskuuta 1956 |
|
Pattijoki (1968–2002)
Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. |
15. helmikuuta 1968 |
|
Pernaja (1952–2009)
Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa. |
8. elokuuta 1952 |
|
Perniö (1957–2008)
Punaisessa kentässä kaateinen auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä; kaikki kultaa. |
22. lokakuuta 1957 |
|
Pertteli (1957–2008)
Mustassa kentässä hopeinen P. Pärttyli, oikeassa kädessään punavartinen kultaveitsi, vasemmassa kultakirja, jonka kannessa punainen risti; sädekehä kultaa. |
12. syyskuuta 1957 |
|
Peräseinäjoki (1959–2004)
Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama sininen lakio ja neljä nousevaa punaista liekkiä. |
23. marraskuuta 1959 |
|
Petolahti (1968–1972)
Sinisessä kentässä alapuolelta sahakoroinen hirsi; saatteena ylä- ja alapuolella perunankukka; kaikki hopeaa, kukkien emiöt kultaa. |
3. tammikuuta 1968 |
|
Pieksämäki (1951–2006)
Mustassa kentässä kultainen vinoristin ja apilaristin yhdistelmä. |
24. lokakuuta 1951 |
|
|
Pieksämäen maalaiskunta (1951–2003), Pieksänmaa (2004–2006)
Mustassa kentässä kolme hirsittäistä, hopeasulkaista kultavasamaa alatusten. |
11. syyskuuta 1951 |
|
Pielisjärvi (1953–1972)
Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta. |
4. toukokuuta 1953 |
|
Pietarsaaren maalaiskunta (1958–1984)
Punaisessa kentässä kuularisti, jonka ympärillä reunuksittain asetettu köysi, molemmat kultaa. |
19. helmikuuta 1958 |
|
Pihlajavesi (1960–1968)
Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset. |
10. lokakuuta 1960 |
|
|
Piikkiö (1955–2008)
Punaisessa kentässä kolme nousevaa kultaista, apilakärkistä sudenhammasta. |
25. helmikuuta 1955 |
|
Piippola (1966–2008)
Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa. Aake Kaarnama |
21. syyskuuta 1966 |
|
Pirttikylä (1963–1972)
Sini-hopeakatkoisessa kentässä kaksi tasakylkistä viisikulmiota, joista kumpikin yhdellä sivullaan koskettaa pitkin toista erottavaa koroa; kuviossa lipuke; kaikki vuorovärisiä. |
26. marraskuuta 1963 |
|
Pohja (1953–2008)
Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki. |
10. kesäkuuta 1953 |
|
Pohjaslahti (1961–1972)
Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa. |
20. huhtikuuta 1961 |
|
Porin maalaiskunta (1952–1966)
Kultaisessa kentässä nouseva, musta, punakielinen karhu pidellen oikeassa kämmenessään kaateista sinistä ankkuria. |
1. maaliskuuta 1952 |
|
Porvoon maalaiskunta (1953–1996)
Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten. |
19. syyskuuta 1953 |
|
Pulkkila (1964–2008)
Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1. |
21. elokuuta 1964 |
|
Punkaharju (1954–2012)
Sinisessä kentässä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. |
9. elokuuta 1954 |
|
Purmo (1954–1976)
Sinisessä kentässä kolmoisvuori, jolla seisoo taakseen katsova ilves; kaikki kultaa paitsi ilveksen varukset punaiset ja korvatöyhdöt mustat. Torsten von Numers |
19. kesäkuuta 1954 |
|
Pusula (1963–1980)
Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa. |
19. syyskuuta 1963 |
|
Pyhäjärvi Ul (1956–1968)
Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa. |
15. lokakuuta 1956 |
|
Pyhämaa (1969–1973)
Punaisessa kentässä kultaristi, jossa sininen mansikanlehti. |
12. maaliskuuta 1969 |
|
Pyhäselkä (1955–2008)
Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1. |
19. lokakuuta 1955 |
|
Pylkönmäki (1962–2008)
Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti. |
19. tammikuuta 1962 |
|
Pälkäne (1956–2006)
Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa. |
3. toukokuuta 1956 |
|
Raippaluoto (1957–1972)
Punaisessa kentässä kultainen kotkanpää. |
26. marraskuuta 1957 |
|
Rantsila (1964–2008)
Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti. |
21. elokuuta 1964 |
|
Rauman maalaiskunta (1954–1992)
Sinisessä kentässä kultatyviö, jonka yläpuolella kolme hopeista, lentävää lokkia alatusten; lokkien varukset kultaa. |
18. kesäkuuta 1954 |
|
Rautio (1953–1972)
Sinisessä kentässä hopeinen alasin. Osmo Tokola ja Gustaf von Numers |
7. marraskuuta 1953 |
|
Renko (1953–2008)
Kultakentässä kävelevä punainen härkä, kantaen oikealla etujalallaan punaista lippua, jossa hopeasimpukka; härän sarvet, sorkat ja nenärengas sekä lipputangon nuppi hopeaa. |
1. heinäkuuta 1953 |
|
Revonlahti (1968–1972)
Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa. Markus Niinimaa ja Kaj Kajander |
3. tammikuuta 1968 |
|
Riistavesi (1964–1972)
Mustassa kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kolmipiikkinen kulta-atrain. |
17. huhtikuuta 1964 |
|
Ristiina (1951–2012)
Kilpi musta-kultakatkoinen, siinä pystyssä vuorovärinen jalkajousi, jonka jänne ja nuolen kärki ovat hopeaa; saatteena alakentässä jousen varren kummallakin puolella musta siipi. |
21. syyskuuta 1951 |
|
|
Rovaniemen maalaiskunta (1956–2005)
Vihreässä kentässä hopeinen haaruristi, jonka ylähaarat salamakoroiset; saatteena yläkulmassa kultainen liekki. |
26. lokakuuta 1956 |
|
Rovaniemi (1930–2005)
Kilpi, jossa sinisellä pohjalla hopeinen tunturi, sen yläpuolella hopeinen goottilainen kirjain R ja ylimpänä revontulien säteistä muodostettu kruunu, sekin hopeinen. |
14. huhtikuuta 1930 |
|
Ruotsinpyhtää (1961–2009)
Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa. |
21. huhtikuuta 1961 |
|
Rusko (1964–2008)
Punaisessa kentässä nouseva piispansauva, jossa koristeena aurinko; kaikki kultaa. |
10. kesäkuuta 1964 |
|
Ruukki (1973–2006)
Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa. |
15. huhtikuuta 1973 |
|
Rymättylä (1953–2008)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista silakkaa hirsittäin, alatusten, joiden saatteena yhdeksän viisisakaraista kultatähteä ryhmitettynä 3:3:3. |
14. joulukuuta 1953 |
|
Saari (1959–2004)
Sinisessä kentässä hopeinen varreton puulapio kärki alaspäin. Saatteena lakioittain kolme hopeista apilanlehteä. Erkki Paakkinen |
20. toukokuuta 1959 |
|
Sahalahti (1962–2004)
Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan. |
10. huhtikuuta 1962 |
|
Salo (1949–2008)
Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja: oikeassa kolkassa vasemmalta esiin työntyvä haarniskoitu pistoolia pitelevä käsivarsi. Kilven päällä herttuankruunu. Jac. Ahrenbergin ehdotuksen mukaisesti vuodelta 1902 |
24. syyskuuta 1949 |
|
Saloinen (1967–1972)
Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa. |
10. helmikuuta 1967 |
|
Sammatti (1964–2008)
Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti. |
20. marraskuuta 1964 |
|
Savonlinna (1938–1989)[5]
Poikittain jaettu kilpi, jonka yläkentässä on sinisellä pohjalla kultainen Pyhän Olavin linna kolmine torneineen ja linnakkeineen ja jonka alakentässä on mustalla pohjalla hopeinen virta ja sen alla kohtisuoraan ylöspäin suunnattu Savon maakunnan vaakunan kultainen jousi, jossa jänne ja nuolenkärki ja sulitettu pyrstö ovat hopeaa. |
13. huhtikuuta 1938 |
|
Savonranta (1962–2008)
Mustassa kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja jännitetty käsijousi; kaikki kultaa. |
18. joulukuuta 1962 |
|
Seinäjoen maalaiskunta (1954–1958)
Sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten. |
16. lokakuuta 1954 |
|
Siikajoki (1954–2006)
Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain. |
15. marraskuuta 1954 |
|
Siipyy (1969–1972)
Kilpi havukoroisesti hopea-vihreähalkoinen. |
14. marraskuuta 1969 |
|
Simpele (1955–1972)
Punaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen kaarihirsi, saatteena kolme apilanlehteä, kaksi hirren yläpuolella, yksi alapuolella; kaikki hopeaa. |
25. toukokuuta 1955 |
|
Sippola (1957–1974), Anjalankoski (1975–2008)
Mustassa kentässä kaksi hopeasippua ristikkäin, niiden alakulmassa hopea-sininen lähde. Jaska Hänninen |
12. maaliskuuta 1957 |
|
Snappertuna (1951–1976)
Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset. |
14. joulukuuta 1951 |
|
Somerniemi (1954–1976)
Sinisessä kentässä hopeinen haaruristi, jossa kolme punaista ruusua asetettuina 2 + 1. |
6. helmikuuta 1954 |
|
Sulva (1968–1972)
Punaisessa kentässä kultaiset tuulimyllyn siivet. |
15. marraskuuta 1968 |
|
Sumiainen (1965–2006)
Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4 + 3 + 4 + 3. |
1. heinäkuuta 1965 |
|
Suodenniemi (1955–2006)
Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä. |
24. lokakuuta 1955 |
|
|
Suolahti (1952–2006)
Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. |
12. helmikuuta 1952 |
|
Suomenniemi (1961–2012)
Hopeakentässä oikealle suunnatussa sinisessä kärjessä kultainen käki. |
21. huhtikuuta 1961 |
|
Suomusjärvi (1957–2008)
Nyhäkoron kolmesti hopeaan ja punaiseen katkaisema kilpi. |
5. kesäkuuta 1957 |
|
Suoniemi (1955–1972)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki. |
13. kesäkuuta 1955 |
|
Säkylä (1953–2015)
Hopeinen tuulimylly sinisessä kentässä. |
18. helmikuuta 1953 |
|
Särkisalo (1956–2008)
Vihreässä kentässä kultainen ankkuri, jonka molemmin puolin saatteena hopeinen simpukka. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Säyneinen (1964–1970)
Kilpi apilakoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan; kaksi apilanlehteä näkyvissä. |
3. huhtikuuta 1964 |
|
Säynätsalo (1958–1992)
Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa. |
19. helmikuuta 1958 |
|
Sääksmäki (1954–1972)
Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä. |
23. huhtikuuta 1954 |
|
Sääminki (1950–1972)
Sakarakorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä musta oinaanpää edestäpäin, mustassa alakentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa punainen, yhdeksänhankainen kirkkovene. Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen |
4. heinäkuuta 1950 |
|
Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976)
Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala. |
3. maaliskuuta 1953 |
|
Tammisaari (1952–2008)
Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset. Sven Sköld (piirtänyt uudelleen) |
14. toukokuuta 1952 |
|
Tampere (1839–1960)
Sinisen virran vastaviistoon lohkaisema kilpi. Ylemmässä kullanvärisessä kentässä punainen T-kirjain (nimikirjain). Alemmassa vihreässä kentässä Merkuriuksen sauva ja vasara ristissä, molemmat kullanvärisiä. |
20. huhtikuuta 1839 |
|
Tarvasjoki (1951–2014)
Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee kultainen kauris. |
30. marraskuuta 1951 |
|
Teerijärvi (1956–1968)
Punaisessa kentässä aaltokoroinen hopeatyviö, jonka yläpuolella kultainen apilaristi. |
17. heinäkuuta 1956 |
|
Teisko (1958–1971)
Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta. |
1. lokakuuta 1958 |
|
Temmes (1965–2000)
Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa. |
4. helmikuuta 1965 |
|
Tenhola (1953–1992)
Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu. |
29. joulukuuta 1953 |
|
Tiukka (1969–1972)
Punaisessa kentässä kultahirsi, jossa kaksi punaista punosruutua. |
10. syyskuuta 1969 |
|
Tohmajärvi (1953–2004)
Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain. |
20. huhtikuuta 1953 |
|
Toijala (1952–2006)
Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa. |
3. toukokuuta 1952 |
|
Tottijärvi (1958–1975)
Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset. |
26. maaliskuuta 1958 |
|
Tuulos (1956–2008)
Mustassa kentässä kaksi kultaista, kultapunaliekkistä tuulastuskouraa ristikkäin. |
3. maaliskuuta 1956 |
|
Tuupovaara (1957–2004)
Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä. Kalevi Karlsson |
17. huhtikuuta 1957 |
|
Tyrväntö (1960–1970)
Punaisessa kentässä kaksi kultavaruksista hopeakuhaa pystyssä, selätysten, niiden välissä lakioittain hopearuusu. |
29. maaliskuuta 1960 |
|
Tyrvää (1950–1972)
Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu. |
26. syyskuuta 1950 |
|
|
Töysä (1959–2012)
Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa. |
18. helmikuuta 1959 |
|
Ullava (1966–2008)
Sinisessä kentässä kaksi hopeista suosuksea ristikkäin. Aake Kaarnama ja Martta Vähälä |
15. huhtikuuta 1966 |
|
Uskela (1952–1966)
Punaisessa kentässä kaksi hopeista, paaluittaista häränsarvea, joiden välissä kultalilja. |
23. elokuuta 1952 |
|
Uudenkaarlepyyn maalaiskunta (1965–1974)
Punaisessa kentässä kaksi vastakkain kääntynyttä ja lomittaista puolikuuta, joiden päällä kruunu; kaikki kultaa. Carol Hedberg |
9. kesäkuuta 1965 |
|
Uukuniemi (1969–2004)
Punaisessa kentässä hopeinen vasensäde. Pirkko Hyvärinen |
20. tammikuuta 1969 |
|
|
Vahto (1963–2008)
Punaisessa kentässä kolme kruunattua viikatteen terää alakkain; kaikki kultaa. |
7. kesäkuuta 1963 |
|
Valkeala (1952–2008)
Mustassa kentässä tyvestä nouseva hopeinen kolmikielekkeinen liekki. |
30. toukokuuta 1952 |
|
Valtimo (1952–2019)
Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. |
23. helmikuuta 1952 |
|
Vammala (1950–2008)
Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta. |
25. toukokuuta 1950 |
|
Vampula (1955–2008)
Sinisessä kentässä alaisesta, koverasta kärjestä nouseva apilaristi, saatteena neljä naulaa 2 + 2, kärjet vastakkain; kaikki kultaa. |
19. lokakuuta 1955 |
|
Vanaja (1957–1966)
Punaisessa kentässä hopeinen, sinivaruksinen ilveksen pää; korvatöyhdöt mustat. |
26. marraskuuta 1957 |
|
Varpaisjärvi (1961–2010)
Kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta. |
26. kesäkuuta 1961 |
|
Vehkalahti (1951–2002), Hamina (2003–2012)
Sinisessä kentässä kultainen suovehka, jonka hedelmäterttu punainen ja tämän suojus hopeinen. |
21. huhtikuuta 1951 |
|
Vehmersalmi (1964–2004)
Mustassa kentässä kolme airoa vieretysten, vastapalkeittain ja niiden päällikkeenä kolme airoa vieretysten, palkeittain; kaikki kultaa. |
10. kesäkuuta 1964 |
|
Velkua (1968–2008)
Punaisessa kentässä kultainen veneen peräsin varsineen. |
19. maaliskuuta 1968 |
|
Vihanti (1951–2012)
Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa. |
20. joulukuuta 1951 |
|
Viiala (1955–2006)
Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi. |
5. syyskuuta 1955 |
|
Viljakkala (1950–2006)
Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki. |
3. huhtikuuta 1950 |
|
|
Vilppula (1957–2008)
Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa. |
7. kesäkuuta 1957 |
|
Virtasalmi (1955–2003)
Kultakentässä musta, reunoihin ulottuva, yläpuolelta sakarakoron rajoittama, kaksikaarinen silta. Tapio Tikkanen |
15. huhtikuuta 1955 |
|
Vuolijoki (1966–2006)
Sinisessä kentässä alainen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolella raudan merkki; molemmat hopeaa. |
7. heinäkuuta 1966 |
|
Vähäkyrö (1954–2012)
Sinisessä kentässä kaksikorvainen hopeamalja, jossa kolme kultaista tähkää. |
11. helmikuuta 1954 |
|
|
Värtsilä (1958–2004)
Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. |
1. lokakuuta 1958 |
|
Västanfjärd (1962–2008) (vahvistettu Vestanfjärdin kunnalle)
Punaisessa kentässä kaateinen polviorsi ja yläpuolella saatteena laivakello; molemmat kultaa. |
18. joulukuuta 1962 |
|
Vöyri (1955–2006)
Kultakentässä palkeittainen, musta karhunkäpälä, jonka kynnetkin mustat, saatteena molemmin puolin vihreä apilaristi. |
28. joulukuuta 1955 |
|
Ylihärmä (1963–2008)
Hopeakentässä lakio ja äessäleikkö; molemmat siniset. |
19. syyskuuta 1963 |
|
Yli-Ii (1967–2012)
Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden. |
21. heinäkuuta 1967 |
|
Ylikiiminki (1957–2008)
Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain. |
3. toukokuuta 1957 |
|
Ylimarkku (1968–1972)
Sinisessä kentässä aaltokoroinen palkki; saatteena kaksi paaluittaista lyhdettä; kaikki hopeaa. G. Lindström |
8. kesäkuuta 1968 |
|
Ylistaro (1961–2008)
Vihreässä kentässä kaksihaarainen kultalyhde. |
17. lokakuuta 1961 |
|
Ylämaa (1964–2009)
Vihreässä kentässä havukoroinen hopealakio. |
21. elokuuta 1964 |
|
Yläne (1957–2008)
Kilpi katkoinen, yläkenttä punainen ja alakenttä kultaa, josta kasvaa kolme kultaista kuusta; alakentässä punainen hirsi. |
22. lokakuuta 1957 |
|
Äetsä (1981–2008)
Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa. |
1. tammikuuta 1981 |
|
Ähtävä (1962–1976)
Kultakentässä aaltokoroinen, yläinen hirsi ja sen alapuolella neljä kissankelloa, joiden varret yhtyvät ristiksi; kaikki sinisiä. |
10. huhtikuuta 1962 |
|
Äänekosken maalaiskunta (1958–1968)
Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta. |
30. kesäkuuta 1958 |
|
Äänekoski (1954–2006)
Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen. |
14. lokakuuta 1954 |
|
Öja (1959–1968)
Kultakentässä nouseva musta majakka, jonka lyhdyn ruudut hopeaa. |
18. syyskuuta 1959 |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Den moderne finlandske kommunalheraldik – verdens bedste!”, Heraldica Fennica. Suomen Heraldinen Seura, 1978. ISBN 951-35-1695-4.
- ↑ Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:11 Tekijänoikeusneuvosto.
- ↑ Lakkautettavien kuntien vaakunat säilytettävä kotiseutuvaakunoina Suomen Kotiseutuliitto. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 astia.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 29.3.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ennen 8.4.1949 annettua kunnanvaakunalakia vahvistetut vaakunat ja vahvistamispäätökset (1838-1948) astia.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 25.11.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Suomen kunnanvaakunat on Wikiaineistossa- Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat. Helsinki: Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-092-3.
- Ruohomaa, Marjatta: Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset. Helsinki: Suomen kuntaliitto, 2005. ISBN 952-213-001-X.
- Vaakunat Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
- Kuntien yhteystiedot ja vaakunat, Kuntaliitto.fi
