Myrskylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myrskylä
Mörskom
Myrskylä.vaakuna.svg Myrskylä.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.myrskyla.fi
Sijainti 60°40′10″N, 025°51′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu 1636 (erottamalla Pernajasta)
Kokonaispinta-ala 206,35 km²
282:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 200,35 km²
– sisävesi 6,00 km²
Väkiluku 1 979
272:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 9,88 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 59,1 %
– yli 64-v. 24,8 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 88,3 %
ruotsinkielisiä 9,3 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21,5 %
42:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Sabah Samaletdin
Myrskylän kirkonkylää etelästä päin nähtynä.

Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1636 Pernajasta. Kunnassa on 1 979 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 206,35 km², josta 200,35 km² on maata ja loput 6,00 km² sisävesialueita.[1]

Myrskylän naapurikuntia ovat lounaassa Askola ja Porvoo, lännessä Pukkila, pohjoisessa Orimattila idässä Lapinjärvi ja kaakossa Loviisa. Entisiä naapurikuntia ovat Orimattilan kanssa yhdistynyt Artjärvi sekä Loviisan kanssa yhdistyneet Liljendal ja Pernaja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan kappeliseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylä on 1200-luvulla ollut osa Porvoon seurakuntaan kuulunutta Pernajan kappeliseurakuntaa. Virolaisella Padisten luostarilla oli patronaattioikeus Porvoon maaseurakuntaan vuodesta 1351 alkaen. Tältä ajalta Myrskylässä on munkkeihin viittaavia paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng, Munkbäck ängen ja piispaan viittaava Pispängen.

Hallila on mainittu asiakirjoissa ensimmäistä kertaa lähteiden mukaan vuonna 1403 ja Myrskylä vuonna 1485. Myrskylän nimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Mörskeby tai Mörsköle. Kaikki Myrskylän seitsemän kylää (Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä, Myrskylänkylä ja Pakila) on mainittu kirjallisissa lähteissä 1540-luvulle tultaessa.[6]

Itsenäinen pitäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän ensimmäinen kirkko oli rakennettu joko vuonna 1604 tai 1611 Myrskylän ollessa vielä Pernajan kappelina. Turun piispa Isaacus Rothovius päätti vuonna 1633, että Myrskylästä muodostetaan Pernajan seurakunnasta riippumaton itsenäinen Myrskylän seurakunta. Ruotsin kuningatar Kristiina vahvisti tämän päätöksen vuonna 1636.

Myrskylän ensimmäiseksi kirkkoherraksi kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen vuodesta 1636 alkaen. Myrskylän ensimmäinen kirkko paloi ja toinen kirkko rakennettiin vuoteen 1639 mennessä. Kolmas ja samalla nykyinen kirkko rakennettiin 1803.[7] Buscherus on toistaiseksi pisimpään Myrskylän evankelis-luterilaista seurakuntaa palvellut kirkkoherra. Toiseksi pisimpään on toiminut Hagfors 1900-luvun alkupuolella.lähde?

Kuningatar Kristiina lahjoitti vuosina 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa kenraali Arvid Forbuksen veljelle Matias Forbukselle. Porvoossa sijaitsevasta Ånäsin kartanosta kotoisin ollut Forbus perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus alkuperäisessä muodossaan peruutettiin ja vuonna 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jolla oli verovapauden vastikkeeksi velvoite ylläpitää kruunun palvelukseen jatkuvasti valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen.[6]

Vuonna 1743 Ruotsi hävisi Venäjän kanssa käydyn hattujen sodan. Sodan seurauksena kuningaskunta kärsi suurta Pohjan sotaa suuremmat aluemenetykset. Ne aiheuttivat Porvoon hiippakunnan piispalle verotulojen menetyksiä, joten Myrskylän seurakunta muutettiin 1747 anneksiseurakunnaksi, piispan palkkapitäjäksi, jonka kirkkoherrana toimi Porvoon piispa. Käytännössä sijaiskirkkoherra huolehti kirkollisista tehtävistä ja piispa itse johti pitäjänkokouksia. Ajoittain myös varapastorilla, sijaiskirkkoherrallakin, saattoi olla oma apulainen.

Maaseudulla pitäjänkokoukset päättivät seurakunnan asioiden lisäksi myös maallisista asioista vuoteen vuoden 1865 kunnallisasetukseen saakka. Pitäjänkokouksen tilalle tuli ensin kuntakokous ja myöhemmin kunnanvaltuusto.

Myrskylästä ei ole liitetty alueita muihin kuntiin eikä siihen ole liitetty alueita muista kunnista.

Myrskylän kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunta hallintosääntönsä mukaisesti muodostuu Myrskylän kunnanvaltuustosta ja kunnanhallituksesta. Kunnanhallituksen esittelijä on kunnanjohtaja. Lisäksi toimintojen mukaan hallinto muodostuu osastoista, joita ovat yleishallinto-osasto, sivistysosasto ja tekninen osasto. [8] Kunnanvaltuuston lautakuntia ovat valtuuston vaalilautakunta, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja kasvatuslautakunta. Lisäksi ovat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulujaosto, kirjasto- ja vapaa-ajanlautakunta, tekninen lautakunta, johon liittyy yksityistiejaosto.

Myrskylän kunnalla on lakisääteinen ympäristölautakunta yhdessä Askolan kunnan kanssa Askolan kunnanvaltuuston lautakuntana. Lautakunnan nimi on Askolan rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta. [9]

Sivistystoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan sivistystoimeen liittyy Myrskylän peruskoulu.

Perusopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnassa on kirkonkylässä peruskoulun ensimmäisten luokkien koulu. Aikaisemmin myrskyläläiset kävivät lukiota mm. Porlammin lukiossa, mutta Lapinjärven kunnan lakkautettua sen, oppilaat menevät lähikuntien lukioihin.

Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän Syväjärvi

Liikuntatoimessa on toimintoja, mm. uimakouluja Syväjärvellä, jonka rannalla on Myrskylän kunnan virallinen vesitarkastettu uimapaikka. Lisäksi kunta järjestää vuosittain toukokuusta kesän loppuun kestävän postilaatikkopyöräilyn, jossa pyöräiltpostilaatikon ohittaneet voivat merkitä nimensä postilaatikossa olevaan vihkoon.

Postilaatikkopyöräilyn postilaatikoita on

  • Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Kylmäsuon Niemeläntien alussa
  • Lapinjärven kunnan vastaisella rajalla satoja metrejä ennen Lapinjärven rajaa
  • entisen Artjärven kunnan, nykyisen Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Artjärven aseman lähellä
  • entisen Pernajan kunnan, nykyisen Loviisan kaupungin vastaisella rajalla lähellä Digitan Pernajan radio- ja televisiolähetysasemaa
  • Pukkilan kunnan seututie 162n varrella
  • Muttilassa Kreivilään johtavan tien länsipuolella Muttilantiellä

Postilaatikkopyöräilyn ja suoritusten rekisteröimisen lisäksi on Kentänmäellä myös seitsemäs liikuntasuorituspaikka mäen laella, josta alkaa kaksi ulkoilureittiä samasta paikasta ja aluksi samaa reittiä noudattaen: AMPu:n 4H -kerhon luontopolku, jolla on seitsemän rastia ja Lassen polku, joka erkanee luontopolusta sen toisen rasti jälkeen ja leikkaa luontopolun lopun kuudennella rastilla jatkuen mäen keskikorkeudella etelään kaartaen pohjoiseen.

Kartanonmäellä on liitokiekko- eli frisbee -golf -rata, jota varten voi lainata Myrskylän kirjastosta liitokiekot. Kartanonmäen ja kirkonkylän ydinkeskusten välillä on Kartanonmäen uimaranta, jota varten ei suoriteta virallisia uimapaikan vesimittauksia Kirkkojärvi niin kuin Syväjärvellä, jonka länsirannalla on kunnan virallinen uimapaikka Syväjärventie 155 C:ssä. Syväjärven uimarannalla on pitkä pystypöytä ja kaksi grillikatosta.

Kiparkatti

Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Kiparkatissa Lassen hölkän.

Tekninen toimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan teknisellä toimella on yhteistyötä Askolan kunnan kanssa, lakisääteinen ympäristöhallinto on yhteinen ymparistölautakunnan ja ympäristösihteerin osalta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinnanmuodoiltaan Myrskylä on eteläsuomalaista suhteellisen vähäisten korkeuserojen seutua, mutta kunnan alueella on kuitenkin hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, joista osa on varsin jyrkkiä. Myrskylässä on joitain suuria jääkautisia siirtolohkareita: Hallilan Tonttukirkko [10], Jaakkolan Karhukivi ja Laivakivi sekä Hyövinkylän Tallsten.[11]

Joet ja järvet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Myrskylästä kuuluu Koskenkylänjoen ja sen sivujoen Myrskylänjoen vesistöalueeseen. Lounaisin osa kunnasta on Ilolanjoen valuma-aluetta ja pieni kulma lännessä Porvoonjoen valuma-aluetta. Miltei puolet järvistä kuuluu Myrskylänjoen valuma-alueeseen.

Koskenkylänjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syväjärveä.

Kunnan alueella ei ole kovin suuria jokia, mutta kylissä on runsaan hehtaarin laajuisia järviä. Kunnan järviä ovat ovat Isojärvi, Kirkkojärvi, Muttilanjärvi, Pöyrysjärvi, Sopajärvi, Sulkavanjärvi, Siippo ja Vähäjärvi.

Suurin niistä on Kirkkojärvi, joka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäpuolella. Kirkkojärven koillisrantaan on kaavoitettu Kirkonkylänranta-niminen asuinalue, joka sijaitsee lähellä entistä Myrskylän kartanoa. Lähellä kirkonkylää ovat myös Sopajärvi Sopajärvellä ja Siippo Artjärventien ja Lapinjärventien välillä Myllykylässä sekä Muttilanjärvi Muttilassa hieman etäämpänä. Sulkavanjärvi on Hallilassa Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella. Nämä kaikki järvet laskevat Koskenkylänjokeen Myrskylänjoen kautta.

Kirkkojärvestä itään sijaitsevassa Syväjärvessä on Myrskylän kunnan virallinen uimapaikka. Tämä järvi laskee Koskenkylänjokeen Pekinojan kautta. Syväjärven lähialue ja rannat ovat suosittuja pientaloasumispaikkoja mahdollisesti siksi, että ne sijaitsevat lähellä kirkonkylää.

Ilolanjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankvallinojan kautta Ilolanjokeen laskevat Pakilassa Kotojärvi, Pimijärvi ja Valkjärvi. Valkjärvi on kunnan eteläosassa, ja se ulottuu myös Askolan puolelle.

Järvelänjärvi Järvelässä ja Teeno Kankkilassa laskevat Ilolanjokeen sen yläosassa.

Porvoonjoen vesistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkusan Teeno eli Puntarjärvi Kankkilassa kuuluu ainoana Myrskylän järvistä Porvoonjoen vesistöalueeseen.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän tieyhteyksiin kuuluvat seututie 167, joka kulkee etelästä Koskenkylästä Myrskylän kirkonkylän kautta pohjoiseen Orimattilan suuntaan. Pukkilan suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie seututie 162. Artjärven suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie puolestaan seututie 174. Muita huomattavia teitä ovat yhdystie 1605 kunnan kaakkoisosassa ja kirkonkylästä itään Lapinjärven Porlammille vievä yhdystie 1751.

Myrskylän koillisosan halki kulkee Lahti–Loviisa-rata, johon kuuluva Myrskylän rautatieasema sijaitsee kunnan rajojen ulkopuolella Lapinjärven Porlammin kylässä. Asemalta on noin kuuden kilometrin matka länteen Myrskylän kirkonkylään. Myrskylän kunnan alueella on kuitenkin sijainnut saman rautatien toinen rautatieasema, jonka nimi oli Artjärven rautatieasema. Rautatien henkilöliikenne loppui jo 1970-luvulla.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän väestötiheys on 9,9 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen: enemmistö eli 87,9 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 10,0 prosenttia ruotsia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuu 2,1 prosenttia kunnan asukkaista.

Myrskylän asukasluku kehittyi 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun seuraavasti:lähde?

  • 1775: 1 492 as.
  • 1800: 1 904 as.
  • 1820: 2 160 as.
  • 1915: 2 811 as., joista muualla 73 .[12]
  • 1.1.1930: 2 850 as.

1900-luvun alussa joitakin torppia siirrettiin Myrskylän kirkonkylän tai Myrskylän kartanon lähistöltä Pohjois-Myrskylään, esimerkiksi Kylmäsuolle.[13]

Suurimmillaan Myrskylän väkiluku oli 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla noin 3 500 asukasta. Tuolloin kuntaan muutti siirtoväkeä Uukuniemeltä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Tällöin muodostui paljon uusia pientiloja myös Myrskylän kartanon, Hevonojan kartanon ja Paavolan kartanon maille.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Myrskylän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 073
1985
  
1 998
1990
  
2 098
1995
  
2 040
2000
  
2 004
2005
  
2 033
2010
  
2 006
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Elinkeinot ja yksityiset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakennne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossaselvennä tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta ja maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita.

Rakennustarviketuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä louhitaan punagraniittia, yhtä kaupallista graniittilajia, jonka kaupallinen nimi rakennustarvikkeena on Myrskylä Red.[15] Siitä louhitaan eduskunnan uudet portaat 2 700 metriä pitkänä. [16]

Suomen tuhannesta suurimmasta maatilassa Myrskylässä sijaitsee neljä. Suurin näistä tiloista on kooltaan 291,55 hehtaaria ja pienin 157,87 hehtaaria.[17]

Elintarviketeollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä on ollut 1900-luvun alussa uusi meijeriä: Grenäsin osuusmeijeri (Kreivilässä), Hallilan meijeri, Myrskylän kartanon meijeri, Nybron meijeri, Koukjärven meijeri ja Labbomin meijeri (Jaakkolassa).[18] Myöhemmin Myrskylän kirkonkylässä toimi myös E-liikkeen meijeri. Sen tiloissa toimii kalasavustamo Safu.[19] Myrskylän Savustamo tuottaa kalajalosteita myös vientiin ja sillä on tehtaanmyymälä. Apetit Pakaste Oy:n hallussa savustamo suljettiin, mutta se avattiin 2015 uudelleen, kun Ahvenkosken Savu Oy osti tilat.

Puutuote- ja huonekaluteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän huonekalutehdas oli toiminnassa ollessaan suuri teollinen työllistäjä. Nykyään sen kiinteistö palvelee rautakaupan ja atk-yrityksen tiloina.

Rahoituksen välitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kirkonkylässä kaksi pankkia. Kirkonkylässä on Myrskylän Säästöpankin pääkonttori, ja sivukonttorit ovat Orimattilassa ja Mäntsälässä. Siirtoväen mukana vuonna 1946 kuntaan tuli myös vuoden 2015 alusta Orimattilan Osuuspankkiiin liittyvä Myrskylän Osuuspankki, joka oli aiemmin nimeltään Uukuniemen Latvasyrjän Osuuskassa.

Vähittäiskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähittäiskaupan palveluihin kuuluu Osuuskauppa Hämeenmaahan kuuluneen vanhan osuuskaupparakennuksen paikalle rakennettu Sale. Salea ennen sen paikalla oli Myrskylän Osuuskaupan rakennus vuodelta 1929. Myrskylän Osuuskauppa lakkasi 1962 ja se liittyi Orimattilan Osuuskauppaan. Myrskylässä on toiminut myös Lahden Osuuskauppa ja yksityiskauppiaita. Myrskylän Osuuskauppa r.l.:n ensimmäinen myymälä vuosilta 1919-1929 on edelleen olemassa ja se tunnetaan Pelanderin talona. 1929 vuodelta paikalla ollut Myrskylän Osuuskaupan toinen rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennettiin yksikerroksinen Salen rakennus.

K-Market Myrskylyhty suljettiin vuoden 2013 aikana, joten S-ryhmän Sale on ainoa varsinainen elintarvikeliike Myrskylässä. Kreivilän kylässä asuvat asioivat Liljendalin vähittäiskaupoissa. Myrskylässä on myös kahvila-ravintola Myrskytähden yhteydessä toimiva asiamiesposti, kukkia myyvä kioski ja Myrskylän apteekki. Kirkonkylässä oli lisäksi kaksi autokorjaamoa, joista toinen suljettiin 2015, ja Muttilassa kolmas autokorjaamo.

Viihde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiparkatti-nimisellä alueella tanssipaikka ja Kentänmäellä pururata. Kiparkatin alue liittyy usein myös Etelä-Suomen sotilasläänin sotaharjoituksiin.

Kunnalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kirkonkylän koulu antaa opetusta peruskoulun 1.–6. luokille. Lisäksi koulutoimeen kuuluu erityisluokkien opetusta ja esiopetusta Myrskylän kirkonkylän koulun tiloissa. Lukiota myrskyläläiset käyvät yleensä joko Erkko-lukiossa Orimattilassa. Aikaisemmin käytiin myös Porlammin lukiossa, joka lakkautettiin, Lapinjärvellä.

Lähin peruskoulun ylimpien luokkien koulu on Orimattilassa. Porlammin peruskoulun ylimmät luokat Lapinjärvi lakkautti.

Myrskylän kirjasto toimii samassa rakennuksessa kunnanviraston kanssa. Kirjaston lehtienlukusali ja puolet lainausosastosta toimii Myrskylän kunnanvaltuuston istuntosalissa.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä järjestetään kesäisin Myrskylä-tapahtuma. Urheilutapahtumiin kuuluu vuonna 1969 alkanut Kiparkatin piikki, joka muuttui vuonna 1974 Lassen hölkäksi Lasse Virénin voitettua kultamitalit kesäolympialaisissa 1972. Hölkän järjestäjänä toimii urheiluseura Myrskylän Myrsky.

Moottoriurheilua edustaa Mad Max Pulling Team, joka on voittanut Tractor Pullingin Suomen mestaruuden modified mini 950 kg -luokassa kausina 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008. Orimattilan autourheilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa järjestävät Kylmäsuon ja Paavolan kautta kulkevan Kylmäsuon erikoiskokeen Myrskylän pohjoisosassa. Reitti on 14,6 kilometrin mittainen, ja se käsittää matkan seututie 167:n liittymästä Paavolantielle ja Kylmäsuontietä pitkin takaisin etelään seututie 167:n risteykseen.

Jaakkolassa järjestetään vuosittain siltajuhlat eli entiset vapaapalokunnan juhlat. Pitopaikka sijaitsee Jaakkolan sillan itäpuolella joen varrella olevan Labbom FBK:n vajan lähellä. Siltajuhlat ovat pääasiassa nyyttikestimuotoiset, ja niiden ohjelmaan kuuluu myös soittoa. Jaakkolan lisäksi myös Orimattilan Tönnössä järjestetään vuosittain Tönnön siltajuhlat.

Heinäkuussa 2011 järjestettiin Myrskylän 375-vuotismessut, joilla myrskyläläiset yhdistykset ja yritykset esittäytyivät. Tilaisuuden juonsi Timo T. A. Mikkonen, ja läsnä oli entisiä kunnanjohtajia, luottamushenkilöitä ja seurakunnan kirkkoherra. Näyttelyssä oli mukana muun muassa museotraktoreita, työkoneita, moottoripyöriä, mopoja ja autoja. Ulkopihalla esiteltiin erilaisia maatalouden suuria työkoneita ja maaseudun elinkeinoja. Yleisölennätystä järjestettiin helikopterilla. Tätä ennen Myrskylä-messut oli järjestetty kunnan 350-vuotisjuhlien kunniaksi.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1800-luvulla Myrskylän pohjoisosa muodostui pääosin Myrskylän kartanoon kuuluneista 13 tilasta, joista osa oli kartanon sivutiloja. Tätä pohjoisosaa pitäjästä kutsuttiin muun muassa kirkonkirjoissa Myrskylänkyläksi, ja sen keskuksena oli Kirkonkylä. Huolimatta aatelistoon viittaavasta nimestä Kreivilässä ei ole asunut kreivejä eikä aatelisia.

Kirkonkylänsä eteläpuolisilta osiltaan Myrskylä on verrattain ruotsinkielinen, ja tällä alueella ovat vanhat maarekisterikylät Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä ja Pakila. Seitsemäs kylä, joka on pohjoisessa ja muodostaa puolet kunnan pinta-alasta on Myrskylänkylä, joka on 1800-luvulla muodostanut omia kyläkokonaisuuksia maanraivaamisen ja Myrskylän kartanoon liittyneiden muiden kartanoiden, kuten Hevonojan kartanon, Paavolan kartanon ja Kylmänsuon kartanon vaikutuksesta

Seuraavassa taulukossa on lueteltu Myrskylän nykyiset maarekisterikylät, niiden kiinteistötunnuksissa käytetyt kylänumerot, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä joitakin kylien osia.

Numero[20] Maarekisterikylä[20] Kylän osialähde?
504-401 Hallila (ruots. Skomarböle) Humalakoski (Humlefors), Metsäkulma
504-402 Hyövinkylä (Övitsböle) Huhti, Koukjärvi, Pusannurkka
504-403 Jaakkola (Labbom)
504-404 Kankkila (Kankböle) Rahikko
504-405 Myrskylä (Mörskom) Hevonoja, Itäkylä, Kartanonmäki Kirkonkylä (Kyrkby), Kylmäsuo, Muttila (Muttom), Myllykylä, Paavola, Palonpää, Palostenmäki, Sepänmäki, Soidinsuo, Sopajärvi, Suntionmäki, Syväjärvi
504-406 Pakila (Backböle)
504-407 Kreivilä (Grevnäs) Kreivilä, Kurjenkulma, Rämsänkylä

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kolmas kirkko, joka valmistui 1803

Kirkonkylässä sijaitsee Myrskylän 1700-luvun lopulta ja vuodelta 1803 peräisin oleva kirkko. Se on järjestyksessä Myrskylän seurakunnan kolmas kirkko. Myös ensimmäinen kirkko oli samalla alueella, mutta sen sijainti oli hieman nykyistä kaakommassa.

Myrskylän kotiseutumuseon kokoelmat sijaitsevat kahdessa vanhassa kirkkomakasiinissa. Museo on avoinna kesäkuusta elokuuhun.[21]

Noin kilometrin verran kirkonkylästä itään on Myrskylän kartanon päärakennus. Se on ollut hoitamattomana yli pari vuosikymmentä ja päässyt pahasti rapistumaan, mutta viime vuosina sitä on saatu jonkin verran korjattua. Myrskylän kartano oli aikoinaan kunnan taloudellinen keskus.

Myrskylään on pystytetty kaksi patsasta. Lasse Virénin patsas on kirkonkylän keskellä Salen itäpuolella. Myrskylän ilmavalvonta-asemalla toimineiden Ilmavalvontalottien muistomerkki paljastettiin vuonna 2009 Myrskylänkylän Kentänmäellä kunnan vedenottamon lähellä. Muistomerkin pysyttivät Myrskylän reserviläiset ja Myrskylän reserviupseerit.

Yhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seututie 167:n risteys Myrskylän kirkonkylässä, Myrskylänkylässä, josta tie vie pohjoiseen Kylmäsuon, Pakaan ja Uudenkartanon kautta Orimattilan kirkonkylään. Oikealla Artjärventielle ja Porlammintielle vievä liittymä. Helsingistä Porvoon kautta pääsee vajaassa parissa tunnissa linja-autolla Myrskylään, josta matka jatkuu Porlammille tai Artjärvelle.

Myrskylän kirkonkylässä Osuuskauppa Hämeenmaan Myrskylän Salen eteläpuolella on kaukoliikenteen linja-autopysäkki. Samalla alueella on ABC:n bensiini- ja dieselöljytankkauspiste. Myrskylän keskeisimmät asfaltoidut tieyhteydet ovat seututie 167, 162

Tietoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoin langaton lähiverkko on Kartanonmäen lähellä rautakauppa V. Vilkmanin rakennuksessa entisessä Myrskylä Oy:n konkurssiin menneen huonekalutehtaan kiinteistössä. Muita avoimia langattomia lähiverkkoja ovat Myrskylän kirjaston verkko 1958 rakennetussa Myrskylän kunnantalossa, jossa toimi ennen uudisrakennuksen valmistumista vuosikymmeniä myös Myrskylän kunnan palokunta.

Myrskylän kirkonkylässä on HSPA+ -tietoliikenneyhteydet ja Dnan LTE-yhteys.

Tunnettuja myrskyläläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Almar Fabritius (1874–1953), jääkärikapteeni ja eduskunnan pikakirjoituskanslian päällikkö
  • Harald August Fabritius (21. kesäkuuta 1877 Myrskylä – 2. kesäkuuta 1948 Helsinki), psykiatrian professori 1913 – 1945, neurologian dosentti [22]
  • Heimo Holopainen, televisiokasvo, radioääni ja muusikko
  • Jenni Lättilä, oopperalaulaja
  • Timo T. A. Mikkonen, toimittaja, yrittäjä, televisiojuontaja ja tuottaja. Asuttuaan Mäntsälässä ja Myrskylässä Höröläntiellä ja Syväjärventiellä hän muutti perheineen Orimattilaan
  • Nina Mikkonen, kampaaja ja kotiäiti sekä entinen Myrskylän kunnan kunnanvaltuutettu ja Myrskylän seurakunnan entinen kirkkovaltuutettu, Timo T. A. Mikkosen toinen puoliso.
  • Väinö William Salminen (29. helmikuuta 1880 Myrskylä – 20. heinäkuuta 1947 Helsinki), kansanrunouden tutkija, opettaja ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen professori 1933 – 47 ja suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen dosentti 1917 – 1933, [23]
  • Pekka Streng (1948–1975), muusikko ja lauluntekijä
  • Lasse Virén, nelinkertainen olympiavoittaja, poliisi ja kansanedustaja vuosina 1999–2007 ja 2010–2011
  • Lars William Öholm (17. heinäkuuta 1872 Myrskylä – 6. maaliskuuta 1944 Helsinki) kemian professori 1915 – 1939 [24]

Pekka Strengin musiikkituotannon mukaan on nimetty teitä Myrskylän kirkonkylän asuinalueella Kartanonmäellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. a b Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  7. Suomenmaa - maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 294, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  8. http://docplayer.fi/12408469-Myrskylan-kunnan-hallintosaanto.html
  9. http://www.myrskyla.fi/index.php?id=40
  10. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000005087
  11. Myrskylä - kuvateos Myrskylän kunnasta ennen ja nyt Myrskylän 350-vuotisjuhlavuotena 1986, toimituskunta Helvi Sariomaa, Kyllikki Smolander, Pentti Urhonen ja Pekka Vartiainen
  12. Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, ensimmäinen osa Uudenmaan lääni, sivu 155, toimittanut Lauri Hendell, toimitus professori J. E. Rosberg, professori Kustavi Grotenfelt, professori J. G. Granö ja filosofian maisteri Kaarlo Hildén, 1919, Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1919, Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino
  13. http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Myrskyl%C3%A4
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. http://www.finstone.com/kiviteollisuusliitto/materiaaliopas.pdf
  16. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskuntatalon-raput-makaavat-myrskylassa/grqU8xvr
  17. http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1000-suomen-suurinta-maatilaa
  18. http://www.myrskyla.info/?sivu=uutiset&id=227
  19. http://www.safu.com/
  20. a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.
  21. Myrskylän kotiseutumuseo Uudenmaan museo-opas. Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.7.2013.
  22. http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/A-G.pdf
  23. http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf
  24. http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myrskylä.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: