Artjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Artjärvi
Artsjö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Orimattila
Artjärvi.vaakuna.svg Artjärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°44.8′N, 023°03.2′E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 015
Hallinnollinen keskus Artjärven kirkonkylä
Perustettu 1865 erottamalla Lapinjärvestä
Liitetty 2011
– liitoskunnat Orimattila
Artjärvi
– syntynyt kunta Orimattila
Pinta-ala 197,33 km² [1]
(1.1.2010)
– maa 177,01 km²
– sisävesi 20,32 km²
Väkiluku 1 407  [2]
(31.12.2010)
väestötiheys 7,95 as./km² (31.12.2010)
Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond Artjärven Vuorenmäellä

Artjärvi (ruots. Artsjö) on entinen Suomen kunta Päijät-Hämeen maakunnassa. 1. tammikuuta 2011 Artjärvestä tuli osa Orimattilan kaupunkia. Artjärvi perustettiin vuonna 1866. Sen naapurikuntia olivat Iitti, Lapinjärvi, Myrskylä ja Orimattila.

Artjärvellä toimii evankelisluterilainen Artjärven kappeliseurakunta[3], joka ollut kuntaliitoksesta lähtien osa Orimattilan seurakuntaa.[4]

Suurimmaksi osaksi Artjärvellä sijaitsee Pyhäjärvi, joka on keskisyvyydellä mitattuna Suomen toiseksi syvin järvi[5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Artjärven historia

Selvitystä kuntaliitoksesta tehtiin myös Iitin kanssa. Kolmannen ehdotuksen mukaisesti oli yksi kuntaliitosvaihtoehto Lahti. Kansanäänestyksessä 13.12.2009 Orimattilan kannalla oli 68 % äänestäjistä ja Iitti sai 26 % äänistä. Kunnanvaltuusto päätti 16.12.2009 äänin 9–7 jatkaa liitosneuvotteluja Orimattilan kanssa.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villikkalanjärvi Artjärvellä

Artjärvellä on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[6]

Artjärvenkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hietana (kylä tai kulmakunta 18.07.2019 maanmittauslaitoksen peruskartalla edelleen)

Hiitelä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ei henkikirjakylä, mutta kirkollisen lukkarin ja urkurin ylöskantokylä 1899-1900 omana kokonaisuutenaan
    • Eerola
    • Harvaparta
    • Kaanula
    • Kettula
    • Lullola
    • Pietilä
    • Sihvola
    • Tervala
    • Tortola
    • Tuomala
    • Äijälä (Aurinkoinen Artjärvi - pitäjäkirja II, Antero Antin, Artjärven kotiseutuyhdistys, 1999, sivut 113-114)
    • Hiitelän kartano


Kinttula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kinttilan kartano

Ratula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Einola
  • Heikkilä
  • Karkeala
  • Knihtilä
  • Kurttola
  • Lassila
  • Leskelä
  • Markkola
  • Perttilä
  • Pukkala
  • Pyylä
  • Rantala
  • Ratulan kartano
  • Taparsela
  • Uotila
  • Woutila (Aurinkoinen Artjärvi - pitäjäkirja II, Antero Antin, Artjärven kotiseutuyhdistys, 1999, sivut 114-115)

Salmela[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ei henkikirjakylä, mutta kirkollisen lukkarin ja urkurin ylöskantokylä 1899-1900 omana kokonaisuutenaan
  • Heikkilä
  • Mikkola
  • Ylöstalo

Villikkala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Askela
  • Eerola
  • Knuuttila
  • Lassila
  • Mäkelä
  • Tukoinen
  • Uotila
  • Wakkola (Aurinkoinen Artjärvi - pitäjäkirja II, Antero Antin, Artjärven kotiseutuyhdistys, 1999, sivut 115-116)

Lisäksi Artjärvellä on Salmelan kulmakunta, joka on kunnan ainoan taajaman, Artjärven kirkonkylän läntinen osa (itäinen osa on "varsinainen" kirkonkylä, jossa kirkko sijaitsee). Villikkala valittiin Päijät-Hämeen vuoden kyläksi vuonna 2006.

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärven entisen kunnan alueen suurin työnantaja on Ruskovilla Oy.

Artjärven työpaikat jakautuivat alkutuotantoon (36,6 %), jalostukseen (20,8 %) ja palveluihin (39,9 %). Muita työpaikkoja oli 3,1 %.[7]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärvellä on Ursan Tähtikallion havaintokeskus, jossa on päärakennus, kolme tähtitornia ja ohjausrakennus. Keskuksen tarkoituksena on palvella Ursan jäsenistöä, toimia kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen tukena ja luoda puitteet harrastustoimintaan. Kunta on tehnyt Ursan kanssa yhteistyösopimuksen. Samassa paikassa on myös Viestikallion alue, jossa on monenlaisia radiolaitteita.

Tunnettuja artjärveläisiä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernesmutti ja uunikala sekä piimän ja talkkunan sekoitus latku.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
  3. Artjärven seurakunta evl.fi. Viitattu 29.12.2009.
  4. Orimattilan seurakunta : Artjärven kappeliseurakunta www.orimattilanseurakunta.fi. Viitattu 8.1.2016.
  5. Pyhäjärvi Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2011. (suomeksi)
  6. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 52. Porvoo: WS, 1967.
  7. Suomen kunnat ja kaupungit, toimittanut Tarja Mäkinen, kuvannut Hannu Vallas, Perhemediat Oy, 2008, ISBN 978-952-494-182-2, painettu Sloveniassa
  8. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  9. Toivo J. Paloposki, Antero Penttilä ja Veli-Matti Syrjö: Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä 1962. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 21.5.2008.
  10. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]