Kuntaliitos Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Suomessa tapahtuneita kuntaliitoksia sekä vireillä olevia kuntaliitosselvityksiä. Kuntaliitos on kahden tai useamman kunnan hallinnollinen ja alueellinen yhtyminen yhdeksi kunnaksi. Liitoksesta päättävät yhdistyvien kuntien hallintoelimet, mutta on myös keskusteltu mahdollisuudesta, että valtio voi tehdä pakkoliitoksen. Kuntaliitoksen syinä ovat yleensä taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myös aluepoliittiset syyt. Menettelytavasta säädetään kuntajakolaissa.

Kuntajakolain (29.12.2009/1698) 3 § kuntaliitoksesta käytetään nimitystä kuntien yhdistäminen, joka voidaan toteuttaa kolmella tavalla:[1]

  • yksi tai useampi kunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan kuntaan;
  • kunnat lakkaavat ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta; tai
  • kunnan alue jaetaan kahden tai useamman kunnan kesken siten, että jaettava kunta lakkaa.

Kunnan osan siirtämisellä toiseen kuntaan tarkoitetaan kuntajaon muuttamista, jossa kuntien lukumäärä ei muutu.[1] Tällöin on kyseessä osakuntaliitos.

Kuntaliitokset samoin kuin pientenkin alueiden siirrot kunnasta toiseen määrätään aina tulemaan voimaan vuodenvaihteessa. Joskus kuntaliitokset ovat astuneet voimaan kunnallisvaaleja seuraavan vuoden alusta, jolloin vaaleissa on jo valittu yhdistetylle kunnalle yhteinen valtuusto.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakuntaliitoksia Suomessa tehtiin jo 1800-luvulla: esikaupunkeja liitettiin kaupunkeihin, mutta vain vähän, sillä tuolloin kaupungin piti itse omistaa koko maa-alueensa. Autonomian ajan Suomen merkittävin osakuntaliitos tapahtui vuonna 1877, jolloin Kyttälän alue liitettiin Messukylästä Tampereeseen, sinne äskettäin valmistunut rautatieasema kun sijaitsi keskellä hökkelikylää ja katsottiin, että tämän vuoksi oli ryhdyttävä poikkeuksellisiin toimiin.[2][3] Suomen ensimmäinen kokonaisen kunnan liittäminen toiseen kuntaan tapahtui vuoden 1934 alussa, jolloin Kyyrölä liitettiin Muolaaseen, ja pian sota-ajan jälkeen 1940-luvulla tehtiin muutamia kokokuntaliitoksia, joista pääosa tapahtui vuoden 1946 alussa, mm. Helsingin alueen moninkertaistanut Helsingin suuri alueliitos, joka tosin oli samalla osakuntaliitos: Helsinkiin liitettiin Kulosaaren, Huopalahden, Oulunkylän ja Haagan kunnat kokonaan ja lisäksi suuri osa Helsingin maalaiskunnasta eli nykyisestä Vantaasta.

Viimeisen kerran Suomeen perustettiin uusi maalaiskunta vuoden 1941 alussa, jolloin Pohjaslahti erotettiin Ruovedestä. Sen sijaan kauppaloita maalaiskunnista erotettiin vielä 1950-luvullakin, esim. Kymistä Karhulan kauppala ja Tuusulasta Järvenpään kauppala vuoden 1951 alussa sekä Kemijärven maalaiskunnasta (siihenastisesta Kemijärven kunnasta) Kemijärven kauppala vuoden 1957 alussa. Vielä 1960-luvun alussa suunniteltiin Tapiolan ja Leppävaaran erottamista Espoosta kauppaloiksi, mutta suunnitelmaa ei toteutettu.

Suomessa oli tarkoitus toteuttaa Ruotsissa tehtyjä uudistuksia muistuttava suuri kuntauudistus 1960-luvun lopulla. Silloisen hallituksen asettama virkamiestyöryhmä esitti lakia, joka mahdollistaisi pakkoliitokset, mutta laista ei päästykään yksimielisyyteen eduskunnassa, ja hanke raukesi. Tästä huolimatta 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla nähtiin todellinen kuntaliitosten suma. Varsinkin vuosien 1969, 1973 ja 1977 alussa, edellisen vuoden kunnallisvaalien jälkeen, astui voimaan monia kuntaliitoksia. Monet pienet kunnat hakeutuivat yhteen suurempien naapureidensa kanssa ilmeisesti peläten, että valtiovalta pakottaisi ne liitoksiin. Nämä 1960-luvun jälkipuoliskon ja 1970-luvun kuntaliitokset johtivat siihen, että kaikki toisen maailmansodan syttymisen jälkeen tehdyt kuntamäärän lisäykset peruuntuivat Tuusulan ja Järvenpään tapausta lukuun ottamatta. Niinpä vuoden 1967 alussa Paraisten maalaiskunta, josta vuoden 1948 alussa oli erotettu Paraisten kauppala, liitettiin Paraisten kauppalaan, vuoden 1973 alussa Kemijärven kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät Kemijärven kaupungiksi ja Pohjaslahti liitettiin Vilppulaan ja Virtoihin ja vuoden 1977 alussa Karhula ja Kymi liitettiin Kotkaan. Jonkin verran tehtiin myös pakkoliitoksia; ainakin mainittu Kymin ja Karhulan liittäminen vuonna 1977 Kotkaan tapahtui pakkoliitoksella ja samaan aikaan Kajaanin maalaiskunta pakkoliitettiin Kajaanin kaupunkiin. 1970-luvun lopulta lähtien kuntaliitoksia tehtiin melko vähän, kunnes 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä alkoi uusi, edellistäkin tiheämpi kuntaliitosten suma.

Kuntien määrä Suomessa vuodesta 1900[4]
Vuosi 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2013 2015 2016
Kuntia 510 513 519 528 542 577 592 601 602 558 547 548 548 546 518 477 464 461 460 455 452 432 342 336 320 317 313

Kunta- ja palvelurakenneuudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää miten kuntapalveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Tarkastelu käsittää kuntarakenteen muutokset sekä kuntien yhteistyön kaikilla aluetasoilla. Hallituspuolueet sopivat kesällä 2006 kuntaremonttia ohjaavasta puitelaista, joka rohkaisee kuntia liitoksiin, mutta ei pakota niihin. Puitelaki velvoittaa kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus sysäsi liikkeelle lukuisia kuntaliitoshankkeita, mutta monia toteutettiin ja käynnistettiin myös muista syistä, joista painavimpia oli valtion maksama korotettu ”porkkanaraha”. Liitosten taustalla vaikutti kuitenkin kuntakentän yleinen liikehdintä. Kuntien heikentynyt talous ja tulevaisuuden haasteet, muun muassa väestön ikääntyminen ja siitä johtuva kustannusten nousu, ajoivat etsimään uusia ratkaisuja. Kuntaliitosten vastustajat ovat perustelleet kantaansa muun muassa kunnallisen demokratian kaventumisella. Kuntaliitoksen vaihtoehtona pidetään kuntien yhteistyön tiivistämistä, johon 2000-luvun kunta- ja palvelurakenneuudistuskin tähtää. Valtioneuvosto on osaltaan rohkaissut kuntia yhteistyöhön muun muassa vuonna 2000 perustetun seutuhankkeen avulla.

Vuonna 2009 toteutetuissa 32 kuntaliitoksessa oli mukana 99 kuntaa ja kuntien määrä väheni 67:llä.[5] Vuoden 2010 neljässä kuntaliitoksessa oli mukana kymmenen kuntaa ja kuntien luku väheni kuudella. Vuonna 2011 toteutui kuusi kuntaliitosta, joissa oli mukana kaksitoista kuntaa ja kuntien luku väheni kuudella. Vuonna 2013 toteutui kymmenen kuntaliitosta ja kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2012 loppuun mennessä toteutettu Kunta- ja palvelurakenneuudistus vauhditti kuntaliitoskehitystä.[6]

Toteutuneet kuntaliitokset vuodesta 1934[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa vasemmalla on kunta, joka muodostui kaksoispisteen oikealla puolella olevien kunnat yhdistyessä.

Kuntaliitoksiin ei ole luettu mukaan vuonna 1922 tapahtunutta Pirkkalan kunnan jakoa Nokiaan ja nykyiseen Pirkkalaan.[7] Myöskään Akaan jakamista vuonna 1946 Kylmäkosken, Sääksmäen, Toijalan ja Viialan kesken ei ole luettu kuntaliitokseksi.[7]

Kuntaliitosten ohella kuntien lukumäärä väheni vuonna 1948, jolloin luovutettujen alueiden kokonaan Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetut kunnat lakkautettiin.


1934[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1946[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1947[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1948[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1954[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1959[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1964[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1966[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereeseen liitetyn Aitolahden kunnan vaakuna.

1967[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saloon liitetyn Uskelan kunnan vaakuna

1968[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkuun liitetyn Kakskerran kunnan vaakuna.

1969[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvoon liitetyn Karunan kunnan vaakuna.

1970[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1971[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1972[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poriin liitetyn Ahlaisen kunnan vaakuna

1973[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtoihin liitetyn Pohjaslahden kunnan vaakuna.

1974[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuteenkaarlepyyhyn liitetyn Munsalan kunnan vaakuna

1976[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kajaaniin liitetyn Kajaanin maalaiskunnan kunnan vaakuna.

1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien osaliitoksia

1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raumaan liitetyn Rauman maalaiskunnan kunnan vaakuna.

1997[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyrnävään liitetyn Temmeksen kunnan vaakuna.

2003[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulvilaan liitetyn Kullaan kunnan vaakuna.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkeliin liitetyn Haukivuoren kunnan vaakuna

Lisäksi Längelmäki liitettiin osittain Jämsään ja osittain Oriveteen.[7]

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Pöytyään liitetyn Yläneen kunnan vaakuna

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Loviisaan liitetyn Liljendalin kunnan vaakuna.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akaan kuntaan liitetyn Kylmäkosken kunnan vaakuna.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasaan liitetyn Vähänkyrön kunnan vaakuna.

2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyväksytyt tulevat liitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuntajakolaki 29.12.2009. finlex.fi. Viitattu 19.10.2010.
  2. http://www.tampere.fi/perustiedot/historia/index.html
  3. Spectrum tietokeskus, osa 5 vuodelta 1977, s. 259
  4. Kuntien ja kaupunkien lukumäärä 1900-2013 (XLS) Kunnat.net: Suomen Kuntaliitto. Viitattu 10.3.2013.
  5. Luettelo 1.1.2009 yhdistyvistä kunnista ja uusien kuntien nimet (Internet Archive) 25.7.2008. Kuntaliitto. Viitattu 2.5.2014.
  6. a b c Kuntaliitto: Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset, tilanne 14.1.2011 (ppt) (Tallenne Googlessa) 14.1.2011. Kuntaliitto. Viitattu 28.1.2011. [vanhentunut linkki]
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd de df dg dh di dj dk dl dm dn do dp dq dr ds dt du dv dw dx dy dz ea eb ec ed ee ef eg eh ei ej ek el em en eo ep eq er es et eu ev ew ex ey ez fa fb fc fd fe ff fg fh fi fj fk Kuntajaon muutokset 1922-2011 (XLS) Suomen Kuntaliitto. Viitattu 19.3.2013. [vanhentunut linkki]
  8. Samassa yhteydessä uuteen kaupunkiin liitettiin 27,60 neliökilometrin alue Hattulasta, jotta Kalvolalle ja muulle liitosalueelle tulisi yhteinen maaraja. Valtioneuvoston tiedote.
  9. Uuteen kuntaan liitettiin myös 31,24 neliökilometrin kokoinen käytävä Enonkosken kunnan pohjoisosasta, jotta Savonlinnan ja Savonrannan välille saataisiin yhteinen maa-alue. Valtioneuvoston tiedote.
  10. Valtioneuvosto päätti kolmesta kuntien yhdistymisestä 23.4.2009. Valtiovarainministeriö. Viitattu 2.5.2014.
  11. Loviisan Sanomien toimitus: Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal yhdistyvät vuonna 2010 uudeksi Loviisaksi 11.6.2008. Loviisan Sanomat. Viitattu 4.1.2009. (suomeksi)
  12. Porin kaupunki: Porin ja Noormarkun kuntaliitos Porin kaupunki. Viitattu 4.1.2009. (suomeksi)
  13. Kuntaliitos halutaan vastustuksesta huolimatta 02.03. klo 06:46. Yle.fi Tampere. Viitattu 10.3.2010.
  14. Kylmäkoski liittyy Akaan kaupunkiin HS.fi. 10.3.2010. Viitattu 2.5.2014.
  15. Karttula ja Kuopio Kuopion kaupunki. Viitattu 2.5.2014.
  16. Lapinlahti ja Varpaisjärvi yhdistyvät ensi vuonna HS.fi. 8.2.2010. Viitattu 2.5.2014.
  17. Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 Yle.fi. 20.3.2010. Yleisradio. Viitattu 18.9.2010.
  18. Kuntalaiset kannattavat Oravaisen ja Vöyri-Maksamaan liitosta 14.2.2010. Helsingin sanomat. Viitattu 15.2.2010.
  19. Oravainen ja Vöyri-Maksamaa yhdistyvät 11.3.2010. Yle.fi Alueet Vaasa. Viitattu 11.3.2010.
  20. Nämä kunnat yhdistyvät vuodenvaihteessa TS.fi. 21.5.2012. Viitattu 2.5.2014.
  21. Kitee ja Kesälahti hyväksyivät kuntaliitoksen Viitattu 26.4.2012.
  22. STT: Kuopio ja Nilsiä yhdistyvät Hs.fi. 2.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  23. a b c Ajankohtaiset yhdistymisselvitykset ja päätökset, tilanne 18.4.2012 www.kunnat.net. Viitattu 18.4.2012. [vanhentunut linkki]
  24. Ilta-Lehti: Mikkeli, Ristiina ja Suomenniemi päättivät yhdistyä iltalehti.fi. 3.5.2012. Ilta-Lehti. Viitattu 3.5.2012.
  25. Raahe ja Vihanti päättivät yhdistyä Viitattu 24.5.2012.
  26. STT: Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan Helsingin Sanomat. Viitattu 2.5.2012.
  27. Savonlinna siunasi liitoksen 40-3 Viitattu 19.3.2012.
  28. Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015 Viitattu 13.11.2012.
  29. Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon Viitattu 12.6.2014.
  30. Valtioneuvosto: Lavia Poriin ensi vuoden alusta Viitattu 12.6.2014.
  31. a b Neljästä tulee kaksi: Lahden seudulle syntyy kaksi uutta kuntaa 26.1.2015. Yle. Viitattu 26.6.2015.
  32. Jalasjärvi lakkaa ja yhdistyy Kurikkaan 11.6.2014. Ilkka. Viitattu 12.6.2014.
  33. Köyliön ja Säkylän kuntaliitos uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä Yle Uutiset. 23.4.2015. Viitattu 24.4.2015.
  34. Luvia valitsi Eurajoen kumppanikseen – Pori sai pakit yksimielisesti Yle Uutiset. 30.3.2015. Viitattu 30.3.2015.
  35. Vastentahtoinen Rääkkylä pakkoliitetään Kiteeseen Yle Uutiset Joensuu. 26.5.2016. Yle. Viitattu 26.5.2016.
  36. Kuopion ja Juankosken hallitukset hyväksyivät kuntaliitoksen Yle Uutiset Savo. 18.8.2014. Yle. Viitattu 26.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]