Keuruu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keuruu
Keuruu.vaakuna.svg Keuruu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Hallinnollinen keskus Keuruun keskustaajama
Perustettu 1652
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pihlajavesi (1969)
Kokonaispinta-ala 1 430,57 km²
77:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 257,98 km²
– sisävesi 172,59 km²
Väkiluku 9 849
101:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 7,83 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 30,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Hannu Mars
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

11
10
4
4
4
1
1
www.keuruu.fi

Keuruu, aikaisemmin Keuru[7] (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 800 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta. Jääkiekkojoukkue KeuPa HT on nostanut 2010-luvulla paikkakunnan profiilia urheilumaailmassalähde?. Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu -mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia, että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa.

Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksän Natura-kohdetta: Hirvijärvi, Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi, Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo - Kurkisuo ja Syrjäharju.[8]

Keuruun keskustaajaman osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[9] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[10]

Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[11] [12]

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja -opisto, jossa järjestetään joka vuosi juhannuskonferenssi. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 000
1985
  
13 010
1990
  
12 663
1995
  
12 405
2000
  
11 870
2005
  
11 180
2010
  
10 666
2015
  
10 117
2017
  
9 919
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asui taajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Keuruun taajama-aste on 70,2 %.[15] Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Keuruun keskustaajama 6 093
2 Haapamäki 831

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.[17]

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun vanha kirkko on yhä käytössä oleva 1700-luvulla rakennettu puukirkko.

Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty mm. Matti Nykänen ja Danny.

Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa.

Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla.

Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.[19]

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 km Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

Nyyssä0499

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue. Jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Liukon pirtti

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettu kouruliha, perunalaatikko ja varituinen eli varilimppu.[20]

Tunnettuja keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Keuruu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Iso tietosanakirja, artikkeli Keuru
  8. Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (ja alasivut) Ympäristö. Viitattu 23.2.2018.
  9. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 228. Lähteessä on seurakunnan itsenäistymisvuosi 1630. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. http://vanha.keuruu.fi/museo/keuruunkaupunki.html
  11. http://yle.fi/uutiset/keuruun_pioneerirykmentissa_ei_karjuta_pian_se_hiljenee_kokonaan/7014272
  12. Keuruulla laskettiin lippu viimeisen kerran Yle. 31.12.2014. Viitattu 20.5.2018.
  13. Alueen Keuruu yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  19. http://www.tiedetila.fi/tiedetila/aloitus.htm
  20. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruu.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.