Keuruu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keuruu
Keuruu.vaakuna.svg Keuruu.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.keuruu.fi
Sijainti 62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Perustettu 1652
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pihlajavesi (1969)
Kokonaispinta-ala 1 430,56 km²
76:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 257,97 km²
– sisävesi 172,59 km²
Väkiluku 9 948
100:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 7,91 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 57,0 %
– yli 64-v. 29,0 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Hannu Mars
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

11
10
4
4
4
1
1

Keuruu, aikaisemmin Keuru[7] (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 900 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[8] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[9]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Keuruun kaupunki on läntisen Keski-Suomen keskus. Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Keuruuta on sanottu Keski-Suomen luonnonkauneimmaksi kunnaksi.

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[10]

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja -opisto, jossa järjestetään joka vuosi juhannuskonferenssi. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
13 000
1985
  
13 010
1990
  
12 663
1995
  
12 405
2000
  
11 870
2005
  
11 180
2010
  
10 666
2015
  
10 137
Lähde: Tilastokeskus.[11] Väestötietojärjestelmä[12]

Keuruun keskustaajaman osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton

Nähtävyydet ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keuruun vanha kirkko on yhä käytössä oleva 1700-luvulla rakennettu puukirkko.

Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty mm. Matti Nykänen ja Danny.

Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa.

Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla.

Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa. Siellä on myös tietokoneita, mm. MikroMikko, jonka tulosta on 2011 kolmekymmentä vuotta.[13]

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 km Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

Nyyssä0499

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue. Jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Liukon pirtti

Tunnettuja keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä keuruulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kerttu Santanen, hahmo sarjassa The Joulukalenteri
  • Olli Santanen, hahmo samassa sarjassa.
  • Vikki, heidän koiransa samasta sarjasta

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Keuruu Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Iso tietosanakirja, artikkeli Keuru
  8. Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 228. Lähteessä on seurakunnan itsenäistymisvuosi 1630. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  9. http://vanha.keuruu.fi/museo/keuruunkaupunki.html
  10. http://yle.fi/uutiset/keuruun_pioneerirykmentissa_ei_karjuta_pian_se_hiljenee_kokonaan/7014272
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  12. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  13. http://www.tiedetila.fi/tiedetila/aloitus.htm

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruu.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.