Pihtipudas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pihtipudas
Pihtipudas.vaakuna.svg Pihtipudas sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°22′N, 025°34.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 601
Hallinnollinen keskus Pihtiputaan kirkonkylä
Perustettu
Kokonaispinta-ala 1 247,50 km²
91:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 074,92 km²
– sisävesi 172,58 km²
Väkiluku 3 856
197:nneksi suurin 30.6.2022 [2]
väestötiheys 3,59 as./km² (30.6.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 53,1 %
– yli 64-v. 32,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen
Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Jääskeläinen[6]
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
– puheenjohtaja Ari Saastamoinen[7]
  2021–2025[8]
 • Muut
 • Kesk.
 • SDP
 • PS

9
8
4
2
www.pihtipudas.fi

Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 856 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,50 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,6 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[9].

Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[10]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.

Merkittävimpiä järviä ovat Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi ja Saanijärvi.

Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[11]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönny, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[12] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnan keskustaajamaan Pihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[14]

Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[15]

Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[14]

Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[14]

Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[16]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[17] Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yhdeksän on Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislistan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[7] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Jääskeläinen.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[19]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 091
1985
  
5 945
1990
  
5 680
1995
  
5 550
2000
  
5 225
2005
  
4 917
2010
  
4 563
2015
  
4 221
2020
  
4 032
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[21]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimii Pihtiputaan helluntaiseurakunta.[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]

Julkisia palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9, Muurasjärven koulussa luokat 1–6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[24][25][26]

Pihtiputaan terveysasema toimii Pihtiputaan keskustassa.[27] Perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaa Viitasaaren kaupunki; terveydenhuollon järjestämisestä vastaavassa perusturvalautakunnassa on myös Kinnulan edustus.[28]

Urheilua ja kulttuuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.

Pihtiputaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli ja porkkana-puolukkakiisseli.[29]

Tunnettuja pihtiputaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M06* 30.6.2022. Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. a b Kunnanhallitus Pihtiputaan kunta. Viitattu 19.10.2021.
  7. a b Kunnanvaltuusto Pihtiputaan kunta. Viitattu 19.10.2021.
  8. a b Kuntavaalit 2021, Pihtipudas Oikeusministeriö. Viitattu 19.10.2021.
  9. Pihtipudas
  10. Pihtipudas: historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.2.2012.
  11. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  14. a b c Heini Utunen: Muurasjärven lyhyt historia Pihtipudas. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  15. Pääkirkko Pihtiputaan seurakunta. Viitattu 2.3.2018.
  16. ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 48 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 2017. Viitattu 2.3.2018.
  17. Pihtiputaan uusi johtaja liputtaa itsenäisyyden puolesta Yle. 14.9.2010. Viitattu 21.1.2018.
  18. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  19. Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  20. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  21. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  24. Peruskoulut ja -opetus (ja linkitetyt sivut) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.
  25. Pihtiputaan peruskoulut Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Viitattu 16.10.2021.
  26. Pihtiputaan lukio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Viitattu 16.10.2021.
  27. Pihtiputaan terveysasema Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Viitattu 16.10.2021.
  28. Terveyspalvelut Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Viitattu 16.10.2021.
  29. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]