Siirry sisältöön

Pihtipudas

Wikipediasta
Pihtipudas

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°22′N, 025°34.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 601
Hallinnollinen keskus Pihtiputaan kirkonkylä
Perustettu –
Kokonaispinta-ala 1 247,52 km²
92:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 1 074,95 km²
– sisävesi 172,57 km²
Väkiluku 3 677
196:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 3,42 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 51,8 %
– yli 64-v. 34,9 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 98,4 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 8,9 %
154:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Miia Hiironen[7]
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
– puheenjohtaja Ari Saastamoinen[8]
  2025–2029[9]
 • Kesk.
 • PPY1
 • SDP
 • PS
1 Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislista
11
7
4
1
pihtipudas.fi

Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 677 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,52 km², josta 172,57 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,4 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[10].

Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[12]

Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[13]

Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[12]

Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[12]

Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[14]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.

Merkittävimpiä järviä ovat Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi ja Saanijärvi.

Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[15]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönnynkylä, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[16] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnan keskustaajamaan Pihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Pihtiputaan kunnanvaltuusto

Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[18]

Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista 11 on keskustan hallussa kaudella 2025–2029.[9] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[8] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Miia Hiironen.[7]

VaalivuosiVas.SDPKesk.Kok.KDPSMuutGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 3 6 15 2 1
3 6 15 2
27 59,9
1710
2008 3 8 13 3
3 8 13 3
27 62,3
207
2012 2 6 14 2 3
2 6 14 2 3
27 63,2
198
2017 2 6 12 1 2 4
2 6 12 2 4
27 63,1
216
2021 4 8 2 9
4 8 2 9
23 54,7
20
2025 4 11 1 7
4 11 1 7
23 59,6
167
Muut: Pihtiputaan Parhaaksi yhteislista. Lähteet:[19][20][21][22][23]
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[24]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[25]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 6 091
1985
  
 5 945
1990
  
 5 680
1995
  
 5 550
2000
  
 5 225
2005
  
 4 917
2010
  
 4 563
2015
  
 4 221
2020
  
 4 032
Lähde: Tilastokeskus.[26]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[27]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimii Pihtiputaan helluntaiseurakunta.[28]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[29]

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9, Muurasjärven koulussa luokat 1–6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[30][31][32]

Keski-Suomen hyvinvointialue ylläpitää Pihtiputaan terveysasemaa[33] ja paloasemaa.[34]

Urheilua ja kulttuuria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.

Pihtiputaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli ja porkkana-puolukkakiisseli.[35]

Tunnettuja pihtiputaalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
    Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
  • Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
    Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
  • Pihtiputaan sankarihautausmaa.
    Pihtiputaan sankarihautausmaa.
  • Pihtiputaan kirkon sisätiloja.
    Pihtiputaan kirkon sisätiloja.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Maahanmuuttojen määrä laski vuonna 2025 jälleen reilusti Suomessa 31.12.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ Pihtiputaan kunnan johtoryhmä Pihtiputaan kunta. Viitattu 29.8.2025.
  7. ↑ a b Kunnanhallitus Pihtiputaan kunta. Viitattu 29.8.2025.
  8. ↑ a b Kunnanvaltuusto Pihtiputaan kunta. Viitattu 5.8.2025.
  9. ↑ a b Kuntavaalit 2025 - Pihtipudas Oikeusministeriö. Viitattu 29.8.2025.
  10. ↑ Pihtipudas
  11. ↑ Pihtipudas: historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.2.2012.
  12. ↑ a b c Heini Utunen: Muurasjärven lyhyt historia Pihtipudas. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  13. ↑ Pääkirkko Pihtiputaan seurakunta. Viitattu 2.3.2018.
  14. ↑ ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 48 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 2017. Viitattu 2.3.2018.
  15. ↑ Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  18. ↑ Pihtiputaan uusi johtaja liputtaa itsenäisyyden puolesta Yle. 14.9.2010. Viitattu 21.1.2018.
  19. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025: Valittujen lukumäärä, Osuus äänistä Viitattu: 7.9.2025.
  20. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Äänestystiedot vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025 Viitattu 7.9.2025.
  21. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Valittujen lukumäärä ja prosenttiosuudet puolueittain ja maakunnittain/vaalipiireittäin kuntavaaleissa 2025, 2021, 2017. Viitattu 7.9.2025.
  22. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Ehdokkaitten vaalitiedot puolueen ja kunnan ja sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012 Viitattu 7.9.2025.
  23. ↑ Tilastokeskus StatFin tietokanta: Kunnallisvaalit 2008, valittujen lukumäärä; Kunnallisvaalit 2004, valittujen lukumäärä Viitattu 7.9.2025.
  24. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  25. ↑ Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  27. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Peruskoulut ja -opetus (ja linkitetyt sivut) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.
  31. ↑ Arkistoitu kopio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
  32. ↑ Arkistoitu kopio Pihtiputaan kunta, pihtipudas.fi. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
  33. ↑ Pihtiputaan terveysasema | Keski-Suomen hyvinvointialue www.hyvaks.fi. Viitattu 9.12.2023.
  34. ↑ Ota yhteyttä Pelastustoimi. Viitattu 9.12.2023.
  35. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pihtipudas&oldid=23541872”