Kunnanvaltuusto Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös kaupunginvaltuusto-nimeä.

Kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa.

Kunnanvaltuuston edeltäjä suomalaisessa paikallishallinnossa oli kuntakokous.

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä valvoo kunnan toimielinten toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee sen mielipiteen ja valitsee toimielinten jäsenet.

Kunnanvaltuusto muodostuu eri poliittisia kantoja edustavista valtuustoryhmistä.

Kokoukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän kaupunginvaltuuston 50-vuotisjuhlakokous vuonna 1925

Toimikauden alussa kunnanvaltuusto valitsee itselleen puheenjohtajan, jonka tehtävä on kutsua koolle valtuuston kokoukset ja johtaa niissä puhetta. Valtuusto kokoontuu tarpeen vaatiessa; tavallisesti pidetään noin 10-20 kokousta vuosittain. Ollakseen päätösvaltainen kokouksessa pitää olla paikalla vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista. Kunnanvaltuuston kokoukset ovat säännönmukaisesti julkisia. Kokouksissa tehtäviin päätöksiin tarvitaan ääntenenemmistö. Aikaisemmin taloudenpitoa koskevat määräenemmistövaatimukset poistettiin vuonna 1995 säädetyssä kuntalaissa.[1]

Kunnanvaltuuston tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa. Valtuuston tehtävänä on päättää[2]:

  1. kuntastrategiasta;
  2. hallintosäännöstä;
  3. talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;
  4. omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta;
  5. liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista;
  6. varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista;
  7. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista;
  8. palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista;
  9. takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta;
  10. jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä;
  11. luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista;
  12. tilintarkastajien valitsemisesta;
  13. tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta;
  14. muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.

Valtuutetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanvaltuuston vähimmäiskoko riippuu kunnan asukasmäärästä (vaalivuotta edeltävän marraskuun 30. päivän tiedon mukaan). Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Lukumäärä on aina pariton.[3]

Asukkaita Valtuutettuja vähintään
enintään 5 000 13
5 001–20 000 27
20 001–50 000 43
50 001–100 000 51
100 001–250 000 59
250 001–500 000 (vain Espoo) 67
yli 500 000 (vain Helsinki) 79

Kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia ovat tietyin poikkeuksin kaikki kunnan asukkaat, joilla on kyseisissä vaaleissa äänioikeus. Nämä kuntalaissa määrätyt poikkeukset ovat:[4]

  1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
  2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
  3. kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;
  4. kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

Kainuun maakunnan hallintokokeilussa osa kunnanvaltuustojen vallasta siirrettiin vaaleissa valittavalle maakuntavaltuustolle.

Kaupunginvaltuustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nousiainen, Jaakko: Suomen poliittinen järjestelmä. 10. uudistettu painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22759-5.
  2. Kuntalaki 410/2015 Finlex.
  3. Kuntalaki (16 §) Finlex. 10.4.2015. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 13.4.2017.
  4. Kuntalaki (72 §) Finlex. 10.4.2015. Helsinki: Edita Publishing Oy. Viitattu 13.4.2017.