Kuntayhtymä
Suomessa kuntayhtymä (ruots. samkommun; lyhenne ky. tai ky[1]) on yhteenliittymä, jonka kunnat voivat perustaa yhteisiä toimiaan koskevia tehtäviä varten. Kun esimerkiksi terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalitoimen palveluiden järjestämisvastuu annetaan yhteistoiminta-alueen muodostavalle kuntayhtymälle, kuntayhtymä toimii palveluiden järjestäjänä jäsenkuntien puolesta.
Yleisimpiä ovat terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyvät kuntayhtymät. Suomen suurin kuntayhtymä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoon keskittyvä HUS-yhtymä, jonka liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Myös 1. tammikuuta 2010 toimintansa aloittaneen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikevaihto nousi jo ensimmäisenä vuonna huomattavan suureksi eli yli 500 miljoonaan euroon.
Kuntayhtymät perustetaan kuntien keskinäisellä perussopimuksella (kuntalaki 55 §) [2]. Siinä sovitaan, miten jäsenkunnat järjestävät kuntayhtymän päätöksenteon. Kuntalain mukaan kuntayhtymä on jäsenkunnista erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Oikeushenkilönä kuntayhtymä on oikeustoimikelpoinen eli se voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.[3]
Suomen kuntayhtymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Kuntalaki 2015. 55§ (10.4.2015/410) Kuntayhtymä. finlex.fi. Arkistoitu 28.3.2023. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kuntayhtymät Suomen kuntaliitto. Viitattu 3.2.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuntien yhteistoiminnasta Kuntaliiton sivuilla
- HSL:n sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||