Suomen kuntauudistukset

Suomen kuntauudistukset tarkoittavat Suomessa 1960-luvulta alkaen esiintyneitä pyrkimyksiä saada aikaan kuntauudistus, jossa kuntien määrää olisi vähennetty kuntaliitoksilla. Suunnitelmista huolimatta laajamittaista kuntauudistusta ei ole toteutettu kerralla, vaan kuntien määrä on pienentynyt vähitellen. Vuonna 1977 toteutettiin kuntamuotoihin liittynyt uudistus: kauppalat muutettiin kaupungeiksi sekä kaupunkien ja (maalais)kuntien väliset erot poistettiin. 2000-luvulla kuntauudistusta on tehty Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen hallitusten johdolla.

Suuri kuntauudistus 1961–1982

Pääartikkeli: Suuri kuntauudistus

Suomessa oli 1960-luvun lopulla tarkoitus toteuttaa suuri kuntauudistus. Silloisen hallituksen asettama virkamiestyöryhmä esitti lakia, joka mahdollistaisi pakkoliitokset. Laista ei koskaan päästy yksimielisyyteen eduskunnassa, ja hanke raukesi. Tästä huolimatta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa nähtiin todellinen kuntaliitosten suma. Varsinkin vuosien 1969, 1973 ja 1977 alussa, edellisen vuoden kunnallisvaalien jälkeen, astui voimaan monia kuntaliitoksia. Monet pienet kunnat hakeutuivat yhteen suurempien naapureidensa kanssa siinä luulossa, että valtiovalta pakottaisi ne liitoksiin. Tämän jälkeen, 1980- ja 1990-luvuilla kuntaliitoksia tehtiin vain muutamia.

Vanhasen I ja II hallitus

Pääartikkeli: Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Vanhasen I hallituksen aikana aloitettiin Kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa kolme kuntamallia esiteltiin syksyllä 2005 ja itse uudistus käynnistettiin keväällä 2006. Uudistukseen liittyvä laki astui voimaan helmikuussa 2007 ja oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Uudistuksen aikana kuntien määrä väheni 336 kuntaan. Uudistuksessa pyrittiin siihen, että kunnat hoitaisivat ainakin perusterveydenhuoltoon kuuluvat terveyskeskuspalvelut vähintään 20 000 asukkaan kokonaisuuksissa. Jos tähän kokoon ei päästäisi kuntaliitoksilla, niin palvelut pitäisi järjestää yhteistoiminta-alueena. Perusterveydenhuollon yhdistäminen sosiaalipalveluihin sosiaali- ja terveyspiirien hoidettavaksi jäi vastustuksen vuoksi avoimeksi.

Kataisen hallitus

Pääartikkeli: Kunta- ja soteuudistus

Kataisen hallituksen aikana vuodesta 2011 lähtien on hallitusohjelman mukaisesti pyritty muodostamaan jopa työssäkäyntialueen kokoisia peruskuntia. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomessa olisi ollut silloisen hallituksen toimien jälkeen vaalikauden lopussa vuonna 2015 jäljellä noin 100 kuntaa. Vahvoihin peruskuntiin pyrkiminen merkitsee joidenkin näkemysten mukaan sitä, että aluekehityksen painopistettä siirrettäisiin maakuntaliitoista maakuntien keskuskaupunkien dominoimaan suuntaan.

Hallituksen esittämät muutokset nostattivat vastustusta pienissä kunnissa, jotka todennäköisesti yhdistettäisiin suurempiin naapurikuntiin. Sysmän kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Järvinen ja Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen kutsuivat koolle pienten ja keskisuurten kuntien edustajat keskustelemaan kuntauudistuksen suunnasta. Tapahtumaa luonnehdittiin mediassa kuntakapinaksi. Kuntakapina johti siihen, että hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen lisäksi arvostelu kohdistui myös Suomen Kuntaliiton hallitukseen, joka ei joidenkin kuntien mielestä ole ajanut pienehköjen kuntien asiaa, vaan on tosiasiallisesti tukenut hallitusta todennäköisesti kuntien pakkoliitoksiin johtavassa kehityksessä. Asikkala, Janakkala, Juva, Rusko ja Sulkava jättivät kuntaliiton jäsenmaksunsa kokonaan maksamatta. Orimattila ja Sysmä maksoivat jäsenmaksuista vain 2/3 todeten, että 1/3 maksusta on Kuntaliiton hoitamatta jätetyn edunvalvontaosuuden arvo.

Katso myös

• Kuntaliitos Suomessa
• Sote-uudistus

Aiheesta muualla

• Sirkka Paikkala: Kuntauudistus uhkaa mullistaa nimistön (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 9.3.2012.

Suomen kunnat