Sulkava

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Sulkava
Sulkava.vaakuna.svg Sulkava.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′15″N, 028°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Sulkavan kirkonkylä
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,20 km²
151:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 584,63 km²
– sisävesi 184,57 km²
Väkiluku 2 570
242:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,40 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,5 %
– 15–64-v. 54,3 %
– yli 64-v. 36,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD

11
6
2
2
www.sulkava.fi

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 570 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,57 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,40 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.

Sulkava on kuulunut saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsee parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.[7] Sillan rakennustyöt alkavat vuonna 2018.[8]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoaksi valittiin talkkuna.[9]

Alanteentie Sulkavan keskustassa

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[10]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[10]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.

Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamissa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[11] Sulkavan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Sulkavan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 079 asukasta.[12]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset.

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770[10] ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[13]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista[10], jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[14] Myös Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[15]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.

Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.

Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 379
1985
  
4 146
1990
  
3 923
1995
  
3 758
2000
  
3 456
2005
  
3 196
2010
  
2 938
2015
  
2 724
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sulkavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sulkavan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[19]

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanjohtajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnanjohtaja Virkakausi Syntymävuosi Muuta
Ilmo Liukko[20] −2004 Irtisanoutui, koska jäi eläkkeelle.
Juri Nieminen[20] 1.6.2004−31.7.2006 s. 1976
Sami Sulkko[20] 9.10.2006−31.7.2010 s. 1977
Tanja Matikainen[20] 1.9.2010−9.2.2014 s. 1974
Rinna Ikola-Norrbacka[20] 1.5.2014−22.6.2017 s. 1973
Juho Järvenpää[21]
Läheisyydessä Sulkavan

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. Kurki, Aki: Saaristokunnan edut tärkeitä. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 5.
  8. Virmutjoki-Sulkava maantie 438, Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla ELY-keskus. Viitattu 12.1.2018.
  9. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. a b c d Nähtävyydet Sulkava. Viitattu 12.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  13. Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Viitattu 15.4.2009.
  14. Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
  15. Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  16. Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  20. a b c d e Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
  21. Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkava.