Virtasalmi
| Virtasalmi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Pieksämäki |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Kuntanumero | 937 |
| Hallinnollinen keskus | Virtasalmen kirkonkylä |
| Perustettu | |
| Liitetty | 2004 |
| – liitoskunnat |
Jäppilä Pieksämäen mlk Virtasalmi |
| – syntynyt kunta | Pieksänmaa |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2003) |
| – maa | 263,2 km² |
| Väkiluku |
1 127 [2] (31.12.2003) |
| – väestötiheys | 4,4 as./km² |
Virtasalmi on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Sen maapinta-ala oli 263 km² ja asukasluku 1 200 vuonna 2000.
Virtasalmen naapurikunnat olivat Haukivuori, Joroinen, Juva, Mikkeli ja Pieksämäen maalaiskunta.
Virtasalmen kirkonkylä sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Maaveden lännemmän altaan eli Längelmäenjärven rannalla.[3]
Virtasalmen länsiosan kautta kulkevat Mikkelin ja Pieksämäen välinen kantatie 72 sekä Savon rata. Ainoa rautatieliikennepaikka Virtasalmen alueella oli Loukolammen seisake, joka lakkautettiin muiden Savon radan pienten liikennepaikkojen tavoin vuonna 1990.[4]
Kunta yhdistyi vuoden 2004 alussa Jäppilän ja Pieksämäen maalaiskunnan kanssa Pieksänmaan kunnaksi.[5] 1. tammikuuta 2007 Pieksänmaan ja Pieksämäen kaupungin kanssa tehdyn kuntaliitoksen jälkeen Virtasalmi on osa Pieksämäen kaupunkia.
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karsikummun entinen kuparikaivos (1966–83)
- Moottorirata Motopark
- Majavareitti – melontareitti Längelmäenjärven vesistössä
- Tiili- ja puurakenteinen kirkko (O. Reima, 1978)
- Kalkkikivilouhos Ankeleen kylässä
- Noronniemen luontopolku ja kivikautinen asuinpaikka Ankeleen lähellä[6]
- Suomen suurin hopeapoppeli Pallolanmäellä
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ankele, Hällinmäki, Längelmäki, Montola, Narila, Pohjoismäki, Salmenkylä, Tikkalanmäki, Valkeamäki, Virtasalmi, Väisälä.
Nimikkoruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Virtasalmen perinneruoiksi valittiin kouratalkkuna ja vadelmista tai muista marjoista keitettävä kesävelli.[7] Pitäjäruokaprojektissa niin ikään 1980-luvulla nimettiin Virtasalmelle tyypillisiksi ruoiksi muikusta ja siankyljestä haudutettu suutarinpaisti, kesävelli ja ryynirieska.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2003 (PDF) (sivu 94) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2003 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Maavesi Järvi-meriwiki. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 291. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilän ja Virtasalmen kunnat yhdistyvät 1.1.2004 Pieksänmaan kunnaksi 2003. Sisäministeriö. Arkistoitu 12.11.2014. Viitattu 11.11.2014.
- ↑ https://www.virtasalmi.fi/nahtavyydet.htmlirtasalmen nähtävyydet Virtasalmi-yhdistys ry. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
| ||||||||||
