Mäntyharju

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mäntyharju
Mäntyharju.vaakuna.svg Mäntyharju.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.mantyharju.fi
Sijainti 61°25′05″N, 26°52′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Perustettu 1595
Kokonaispinta-ala 1 210,99 km²
96:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 981,78 km²
– sisävesi 229,21 km²
Väkiluku 6 284
155:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 6,40 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 58,6 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 19,75 %
193:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Jussi Teittinen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • muut
 • KD

8
7
7
4
1

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 6 284 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 210,99 km2, josta 229,21 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,4 asukasta/km2. Mäntyharju on Suomen suosituimpia mökkikuntia.

Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Kouvola, Mikkeli, Pertunmaa ja Savitaipale.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luvulla kolmen maakunnan rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.

Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä." Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Virallisesti saman valtakunnan osana koko kunta oli seuraavan kerran vasta 1812, kun se liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1929, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Mäntyharjun väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 156
1985
  
8 071
1990
  
7 774
1995
  
7 498
2000
  
7 131
2005
  
6 862
2010
  
6 456
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokkien 1–6 opetusta annetaan Kyttälän ja Kirkonkylän, luokkien 0–6 opetusta Leppäniemen, Toivolan ja Varpasen kouluilla. Kuntakeskuksessa sijaitsee luokkien 7–9 opetusta antava koulu ja lukio. Lukion peruskorjaus alkoi vuonna 2007 ja valmistui vuoden 2008 heinäkuussa.

Mäntyharjulla toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Woikoski Oy ja Exel Oyj.

Kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

Mäntyharjulla järjestetään myös maankuulut markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina.

Mäntyharjulla järjestetään kesäisin SOI suvessa -festivaali. Myös taidekeskus Salmela järjestää kesäisin konsertteja.

Metsäfestiwal-musiikkifestivaali (aiemmin Lawatanssit) on järjestetty vuonna 2012 jo kolmannen kerran Tiilikkalassa. Tapahtumassa on esiintynyt laaja skaala vaihtoehtomusiikin artisteja ja yhtyeitä ympäri maailman.

Harrastus- ja liikunta-aktiviteetteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten aerobic, hiihto, pesäpallo ja salibandy.

Mäntyharjulla toimii myös jalkapalloseura Mäntyharjun Jäntevä (MäJä). Seura on perustettu 1921 ja toimi aiemmin urheiluseurana[7]. Sen edustusjoukkue pelaa miesten 6. divariamilloin?. Sillä on myös lukuisia juniorijoukkueita.

Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.

Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[8]

  • Kukonkorpi
  • Kyttälä
  • Lahnaniemi
  • Leppäniemi
  • Luhtanen
  • Lyytikkälä
  • Mynttilä
  • Niinimäki
  • Nurmaa
  • Ollikkala
  • Outila
  • Paasola
  • Partsinmaa
  • Pertunmaa
  • Poitinniemi
  • Pärnämäki
  • Saviniemi
  • Särkemäki
  • Tiilikkala
  • Toivola
  • Vanonen

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Anettu, Hölttä, Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi, Pyhäkoski, Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata. Pendolinoja lukuun ottamatta matkustajajunat pysähtyvät Mäntyharjun asemalla. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.

Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

Tunnettuja henkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Pappilan päärakennus.

Mäntyharjun nähtävyyksiä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  7. Mäntyharjun Jäntevä, Historiikki; Janteva.fi
  8. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 310. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mäntyharju.