Siirry sisältöön

Mäntyharju

Wikipediasta
Mäntyharju

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°25′05″N, 026°52′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 507
Hallinnollinen keskus Mäntyharjun asemanseutu
Perustettu 1595
Kuntaliitokset Pertunmaa (2025)[1]
Kokonaispinta-ala 1 665,16 km²
64:nneksi suurin 2025 [2]
– maa 1 356,07 km²
– sisävesi 309,09 km²
Väkiluku 7 034
131:nneksi suurin 31.12.2025 [3]
– väestötiheys 5,19 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [4]
– 0–14-v. 10,6 %
– 15–64-v. 50,2 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 94,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 5,6 %
Kunnallisvero 8,5 %
210:nneksi suurin 2026 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Muut
 • SDP
 • PS
12
8
4
2
1
www.mantyharju.fi

Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 7 034 ihmistä[3], ja sen pinta-ala on 1 665,16 km², josta 309,09 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 5,19 asukasta/km².

Mäntyharjun naapurikuntia ovat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Joutsa, Kouvola, Mikkeli ja Savitaipale. Entisiä naapurikuntia ovat Heinolan maalaiskunta, Jaala, Pertunmaa, Ristiina, Suomenniemi ja Valkeala.

Pertunmaa liitettiin Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-luvulla Hämeen, Karjalan ja Savon maakuntien rajat oli kiinnitetty niin, että ne kohtasivat Mäntyharjulla, Tarhaveden ja Juolasveden välisessä salmessa sijaitsevassa Naulasaaressa. Sinne hakattiin kallioon rajamerkiksi kolmikärki, josta Hämeen ja Savon vastainen raja lähti pohjoiseen, Savon ja Karjalan vastainen itään sekä Hämeen ja Karjalan vastainen raja etelään.lähde?

Pitäjä olikin hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Seurakuntaan tuli kuulumaan alueita kolmesta eri maakunnasta. Tämän lisäksi alue jakautui viiden eri hallintopitäjän alueisiin. Savon puoli kuului Pellosniemeen, Karjalan puoli Taipalsaareen ja Hämeen puoli jakautui Sysmän, Asikkalan ja Hollolan kesken. Kirkollisesti Mäntyharjun alue oli kuulunut ennen seurakunnan perustamista neljään seurakuntaan: Iittiin, Sysmään, Taipalsaareen ja Mikkeliin.lähde?

1600–1800-luvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus ”Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle” syyskuun 9. päivältä vuonna 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: ”Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä.”lähde?

Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Turun rauhan mukainen Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat Mäntyharjun kirkko ja pappilat. Vuonna 1746 valtiopäivillä ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös Hirvensalmen kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi Lahnaniemeen. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös Sulkava, Sääminki ja Kerimäki pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.[8]

Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa kuului Vanhaan Suomeen, joka vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen. Tämän jälkeen Mäntyharju kuului kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja pian tämän jälkeen myös sen jo vuodesta 1743 lähtien Venäjälle kuulunut osa liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822.lähde?

1900–2000-luvut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Mäntyharjun alueliitoksista

Vuonna 1926 Pertunmaa erotettiin Mäntyharjusta omaksi kunnakseen.[9]

Pertunmaa liitettiin takaisin osaksi Mäntyharjua vuoden 2025 alussa.[7]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun asukkaista noin kaksi kolmasosaa asuu sen kaupunkimaisessa keskustaajamassa.[10]

Noin viidesosa Mäntyharjun pinta-alasta on vettä. Kunnassa sijaitsee yli 450 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Suurimmat järvet ovat Vuohijärvi, Enonvesi, Korpijärvi, Juolasvesi, Pyhävesi, Kallavesi, Lahnavesi, Herajärvi ja Tuusjärvi.[11] Myös Repovesi-Luujärvi sijaitsee osittain kunnan alueella.

Voikoski on Sarkavedestä Vuohijärveen laskeva koski, joka kuuluu Mäntyharjun reittiin. Kosken länsiranta kuuluu Mäntyharjuun, itäranta Kouvolaan. Myös Voikosken varrella sijaitseva Voikosken kylä sijaitsee kahden kunnan alueella.

Mäntyharjun kunnassa sijaitsevia kalliomaalauksia:

Mäntyharjun Natura 2000-kohteita ovat liito-oravien takia suojellut Kolmikanta ja Kihtelysniemi, tärkeinä lohikalojen kutualueina suojellut Mäntyharjun reitin kosket sekä Sammakkolammen metsä, Rossinlammen metsä, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Laukoniemi, Kinalammen metsä, Pyhäniemi, Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta, Mäyrävuoren–Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo–Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Punakiven–Ahvenjärven metsät, Lautjärvi–Laukkala–Kaituenlampi ja Mäntyharjun Suursuo.[12]

Mäntyharjun kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla on 32 rekisterikylää (tieto vuodelta 1973[13]):

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Kirkonkylä, Koirakivi, Käävänkylä, Pyhäkoski, Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

Pertunmaan kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartosenpää, Hölttä, Joutsjärvi, Karankamäki, Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Ruuttila, Sydänmaa ja Vastamäki.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntyharjun asema vuonna 1918

Mäntyharjun valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöjä ovat:

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun kunnanjohtajaksi valittiin Juho Järvenpää elokuussa 2023.[16] Vuodesta 2014 huhtikuuhun 2023 kunnanjohtajana oli Jukka Ollikainen.[17][18] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2025–2029 suurimmat valtuustoryhmät ovat keskustalla (12 paikkaa), kokoomuksella (8 paikkaa) ja puolueisiin sitoutumattomilla (4 paikkaa).[6]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa asuu nykyisin 7 034 ihmistä.[3] Seuraavissa kuvaajissa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuosina 1980–2020.

Mäntyharjuun liittyvässä kuvaajassa on käytetty 1.1.2013 tilanteen mukaista aluejakoa.

Mäntyharjun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 8 156
1985
  
 8 071
1990
  
 7 774
1995
  
 7 498
2000
  
 7 131
2005
  
 6 862
2010
  
 6 456
2015
  
 6 159
2020
  
 5 786
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Mäntyharjulla oli 6 054 asukasta, joista 3 754 asui taajamassa, 2 249 haja-asutusalueilla ja 51:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Mäntyharjun taajama-aste on 62,5 %.[20] Mäntyharjun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[21]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2023)
1Mäntyharjun asemanseutu3 415
2Pertunmaan kirkonkylä405
3Kuortti239

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Mäntyharjun suurimpia työnantajayrityksiä olivat Exel Composites, Veisto ja Polaria. Liikevaihdoltaan suurimpia olivat Veisto, Exel Composites ja Kieppi Sawmill.[22]

Mäntyharjulla valmistetaan muun muassa Woikosken kaasuja, Kuomiokosken Kuoma-jalkineita,[23] Lohi-veneitä.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihantasalmen silta vuonna 2025

Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata, jota pitkin junamatka Mikkeliin kestää noin 25 minuuttia ja Kouvolaan noin 40 minuuttia.[24] Elokuusta 2014 alkaen kaikki Savon radalla kulkevat matkustajajunat alkoivat pysähtyä Mäntyharjun rautatieasemalla.[25] Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.

Vuoden 2000 puurakennepalkinnon saanut Vihantasalmen silta ylittää Lahnaveden Vihantasalmella. Silta oli tuolloin tiettävästi pinta-alaltaan maailman suurin valtatiellä oleva puusilta.[26]

Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun keskustassa sijaitseva Mäntyharjun hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa. Kunta kuuluu Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisaan.[27]

Perusopetusta Mäntyharjussa tarjoavat Mäntyharjun yhtenäiskoulu sekä Pertunmaan yhtenäiskoulu.[28] Kunnassa toimii myös Mäntyharjun lukio.[29] Mäntyharjun kansalaisopistossa opetetaan muun muassa kieliä ja musiikkia.[30] Mäntyharjun Yhtenäiskoululla toimii Mikkelin musiikkiopiston toimipiste.[31]

Mäntyharjun kunnankirjastolla on kaksi toimipistettä, toinen Mäntyharjun keskustassa, toinen Pertunmaan kirkonkylässä.[32]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla

Mäntyharjun elokuvateatteri Kinossa on näytöksiä viikonloppuisin.[33] Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, muun muassa Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iso-Pappilan päärakennus.

Mäntyharjulla sijaitsevassa taidekeskus Salmelassa järjestetään sekä taidenäyttelyitä että konsertteja.[34] Salmelassa on myös taiteilijaresidenssitoimintaa.[35]

Museot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun museo on kunnan omistama ei-ammatillisesti hoidettu paikallismuseo, joka järjestää näyttelytoimintaa Iso-Pappilan museoalueella, Vanha-Rantalan talomuseon alueella ja Miekankosken Uittomuseossa kesäisin.[36] Woikosken toimitusjohtaja Clas Palmbergin Mäntyharjun Nurmaalle perustama Woikosken automuseo valittiin vuoden 2025 ajoneuvomuseoksi.[37]

Tunnettuja mäntyharjulaisia ja Mäntyharjulla syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa listassa on nykyisen Mäntyharjun alueella syntyneitä tai eläneitä henkilöitä:

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla järjestetään markkinat joka vuosi juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Vuonna 2025 markkinat järjestettiin jo 55. kertaa.[40] Toritapahtumia järjestetään kesäisin myös Mäntyharjun torilla[41] Vanosen kesätorilla Halmeniemellä[42] ja Enonkylätalolla.[43]

Taidekeskus Salmela järjestää Merikanto-laulukilpailun. Vuonna 2022 kilpailuun haki 61 laulajaa, joista 12 pääsi välierään.[44]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sikakaali, joka on padassa haudutettua sianlihaa ja haudutusliemessä kypsennettyä kaalia, sekä karpalokiisseli.[45][46]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntyharjun kirkko ja osa sankarihautausmaata

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Mäntyharjun ja Pertunmaan alueet muodostavat Mäntyharjun seurakunnan.[47]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Mäntyharjulla toimii Mäntyharjun helluntaiseurakunta.[48]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Mäntyharjun alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[49]

Pyhäkköjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertunmaan kirkko vuonna 2020

Mäntyharjussa on lukuisia kirkkoja. Mäntyharjun kirkko, Partsimaan kyläkirkko, siunauskappeli, luontokirkko, leirikirkko ja Pertunmaan kirkko.[50] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[51]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuratoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten lentopallo, hiihto, pesäpallo ja salibandy.

Mäntyharjulla toimii myös jalkapalloseura Mäntyharjun Jäntevä (MäJä). Seura on perustettu 1921 ja toimi aiemmin urheilun yleisseurana[52]. Edustusjoukkue pelasi vuonna 2016 miesten 6. divaria.[53] Sillä on myös lukuisia juniorijoukkueita. Real Mäntyharju puolestaan pelasi talvella 2014–2015 paikkakunnan historian ensimmäisenä joukkueena futsalia piirin sarjoissa, kun se osallistui Kaakkois-Suomen kolmosdivisioonaan.

Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliitto ry:n jäsenseura.

Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolku ry:n lajeina ovat muun muassa retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

Liikuntapaikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäntyharjun peruskorjattu ja laajennettu monitoimihalli Kisala otettiin käyttöön vuonna 2021. Hallissa on täysimittainen salibandykenttä ja sali, jota voi käyttää kamppailulajeissa ja voimistelussa.[54] Kisalan läheisyydessä on ympärivuotisessa käytössä olevia ulkoilu- ja urheiluympäristöjä.[55]

Kunnan ylläpitämiä uimarantoja on kolme: Pekkolanlammen, Haapaselän ja Kurkiniemen uimarannat.[56]

Vola-Golf sijaitsee Saarenpäässä.[57] Nurmaan lavalla järjestetään lavatansseja.[58]

Kesällä toimivia ulkoliikuntapaikkoja ovat Kisalan urheilualueen lisäksi tennis- ja Padel-kentät, yleisurheilukenttä, pesäpallokenttä, kolme beachvolleykenttää, metsäleikkipuisto, frisbeegolfpuistot Pappilanniemessä ja Mäntyharjulla ja skeittiparkki. Asuinalueiden läheisyydessä sijaitsee myös kunto- ja luontoreittejä, joihin kuuluu muun muassa Mäntyharju–Repovesi -reitistö.[59][56]

Menestyneitä urheilijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kotilainen, Virpi: Pertunmaa ja Mäntyharju äänestivät kuntaliitoksesta – kummankin valtuusto hyväksyi yhdistymisen Yle Uutiset. 13.5.2024. Yleisradio. Viitattu 16.5.2024.
  2. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  3. 1 2 3 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  6. 1 2 Kuntavaalit 2025, Mäntyharju Oikeusministeriö. Viitattu 12.6.2025.
  7. 1 2 Ikonen, Sami: Valtioneuvosto virallisti: Mäntyharju ja Pertunmaa yhdistyvät Yle Uutiset. 6.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
  8. ↑ Kaarlo Wililander ym.: ”Kirkollinen hallinto”, Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena, s. 359–361. (Lähde koko kappaleelle) Savon säätiö, 1989. ISBN 951-657-272-3
  9. ↑ Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 25.3.2019.
  10. ↑ Mäntyharju-info Mäntyharju. Arkistoitu 17.1.2018. Viitattu 16.1.2018.
  11. ↑ Mäntyharju Järviwikissä. Viitattu 15.9.2021.
  12. ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 15.1.2018.
  13. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 310. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  14. ↑ Mäntyharjun rautatieasema-alue Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 15.9.2025.
  15. ↑ Mäntyharjun vanha keskusta Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 15.9.2025.
  16. ↑ Ylönen, Jorma: Mäntyharju valitsi Juho Järvenpään kunnanjohtajaksi - Järvenpäälle 14 ääntä, Vesa Elloselle 13 Kuntalehti. 7.8.2023. Viitattu 3.1.2024.
  17. ↑ Korviaan myöten mäntyharjulainen Jukka Ollikainen Mäntyharjun kunnan johtoon Yle. 2014. Viitattu 16.1.2018.
  18. ↑ Jorma Ylönen: 13 hakijaa Mäntyharjun kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 22.7.2023.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  20. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  21. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2025.
  22. ↑ Mäntyharju - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat Finder. Viitattu 15.9.2025.
  23. ↑ Kaikkien tuntema talvisaapasvalmistaja tekee miljoonainvestoinnin Mäntyharjulle Yle Uutiset. 30.8.2024. Viitattu 15.9.2025.
  24. ↑ Liikennevirasto | Junalähdöt m.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 29.4.2017.
  25. ↑ Uutiset ja tiedotteet / VR Group www.vrgroup.fi. Viitattu 29.4.2017.
  26. ↑ PALKITUT | Vihantasalmen silta sai Puupalkinnon Helsingin Sanomat. 28.10.2000. Viitattu 15.9.2025.
  27. ↑ Sosiaali- ja terveyspalvelut www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  28. ↑ Esi- ja perusopetus www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  29. ↑ Mäntyharjun lukio www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  30. ↑ Mäntyharjun kansalaisopisto www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  31. ↑ Mikkelin musiikkiopiston Mäntyharjun toimipiste www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  32. ↑ Kirjasto www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  33. ↑ Kinon tiedotteet www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  34. ↑ Mäntyharjulaisesta taidekeskuksesta tuli niin suosittu, että pääsyliput ja työntekijät meinasivat loppua kesken Yle Uutiset. 26.7.2025. Viitattu 15.9.2025.
  35. ↑ Taidekeskus Salmelan talvessa kasvaa nuoria taiteilijoita | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 15.9.2025.
  36. ↑ Museot www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  37. ↑ Kemiamedia: Vuoden ajoneuvomuseoksi valittu Woikosken automuseo kunnioittaa perustajansa Clas Palmbergin muistoa Kemiamedia. 5.5.2025. Viitattu 15.9.2025.
  38. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  39. ↑ Laitinen, Lasse: Mäntyharjulaislähtöinen Santeri Raatarila luotsaa joensuulaista salibandya takaisin maan huipulle Pitäjänuutiset. 16.1.2018, päivitetty 10.8.2018. Viitattu 26.3.2026.
  40. ↑ Kesän kohokohdat: Kotoisat torit, Mäntyharjun markkinat ja Kake Mäntyfiestassa www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  41. ↑ Etusivu Mäntyharjun Tori. Viitattu 15.9.2025.
  42. ↑ Vanosen kesätori Visit Lake Korpijärvi. Viitattu 15.9.2025.
  43. ↑ Enonkylien kesätori Enonkylät Ry. 19.3.2017. Viitattu 15.9.2025.
  44. ↑ Sopraano Jenni Liikaoja eteni välierään Merikanto-laulukilpailussa Yle Uutiset. 10.3.2022. Viitattu 15.9.2025.
  45. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  46. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  47. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  48. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  49. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  50. ↑ Kirkot ja kappelit Mäntyharjun seurakunta. Viitattu 15.9.2025.
  51. ↑ Pertunmaan kirkko Mantyharjun seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  52. ↑ Mäntyharjun Jäntevä, Historiikki; Janteva.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Otteluohjelma ja tilastot Mäntyharjun Jäntevä. Viitattu 2.11.2016.
  54. ↑ Pitkään odotettu monitoimihalli Mäntyharjulla avataan virallisesti tänään Yle Uutiset. 22.10.2021. Viitattu 15.9.2025.
  55. ↑ Monitoimihalli Kisala ja urheilualue mantyharju.fi. Mäntyharjun kunta. Viitattu 15.9.2025.
  56. 1 2 Ulkoliikuntapaikat www.mantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  57. ↑ Golf - Visit Mäntyharju visitmantyharju.fi. Viitattu 15.9.2025.
  58. ↑ Huhtala, Saana: Nurmaan lavan tanssikesästä tulee tynkä, mutta yhteen kesään lavan toiminta ei kaadu Pitäjänuutiset. 31.7.2020. Viitattu 15.9.2025.
  59. ↑ Mäntyharju-Repovesi reitistä vuoden retkikohde Yle Uutiset. 6.3.2015. Viitattu 1.4.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mäntyharju&oldid=23934149”