Heinola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Heinola
Heinola.vaakuna.svg Heinola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Heinolan sillat.
Heinolan sillat.
www.heinola.fi
Sijainti 61°12′10″N, 026°01′55″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1776
– kaupungiksi 1839
Kuntaliitokset Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala 839,29 km²
137:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 676,08 km²
– sisävesi 163,21 km²
Väkiluku 19 681
56:nneksi suurin 28.2.2015 [2]
väestötiheys 29,11 as/km² (28.2.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 60,9 %
– yli 64-v. 25,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 20,5 %
157:nneksi suurin 2015 [4]
Kaupunginjohtaja Jussi Teittinen (va.) [5]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2012 - 2016[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Sit.
 • PS
 • KD
 • Kesk.
 • Vas.
 • SKP

12
10
9
4
3
3
1
1
Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin turistikohteisiin.

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen. Kaupungissa asuu 19 681 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 839,29 km², josta 163,21 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 29,1 asukasta/km². Heinolan naapurikuntia ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Mäntyharju, Nastola, Pertunmaa ja Sysmä.

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi (asuinpaikaksi). Kaupunkioikeudet se sai 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijakouudistukseen saakka, jolloin se tuli kuulumaan Etelä-Suomen lääniin. Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuodenvaihteessa 19961997. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -4,1 -3,8 1,3 8,3 15,8 19,7 22,5 19,9 13,8 7,4 1,3 -2,2 ka. 8,3
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -9,9 -10,8 -6,5 -1,0 4,6 9,5 12,6 11,2 6,5 2,2 -2,8 -7,5 ka. 0,7
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -6,8 -7,3 -2,6 3,6 10,3 14,6 17,4 15,2 10,0 4,8 -0,7 -4,7 ka. 4,5
Sadanta (mm) 47 34 35 28 40 65 76 69 58 68 54 49 Σ 623
Sadepäivät (d) 12 9 9 7 7 9 8 10 10 11 12 12 Σ 116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-4,1
-9,9
-3,8
-10,8
1,3
-6,5
8,3
-1,0
15,8
4,6
19,7
9,5
22,5
12,6
19,9
11,2
13,8
6,5
7,4
2,2
1,3
-2,8
-2,2
-7,5
S
a
d
a
n
t
a
47
34
35
28
40
65
76
69
58
68
54
49


Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I. Keskusta | II. Seminaari | III. Plaani | IV. Suppi | V. Asemantaus | VI. Tommola | VII. Sahanniemi | VIII. Harju | IX. Rainio | X. Niemelä | XI. Laukkamäki | XII. Juornatjoki | XIII. Pyhätön | XIV. Aapelinpelto (Mustikkahaka) | XV. Kaakonlampi | XVI. Veljeskylä | XVII. Vuohkallio | XIX. Rautsalo | XX. Jyränkö | XXI. Sinilähde | XXII. Tähtiniemi | XXIII. Hevossaari | XXIV. Luhtapauni | XXV. Kirkonseutu (Heinolan kk.) | XXVI. Pirttiniemi | XXVII. Rautvuori | XXX. Vierumäki

Numeroimattomia kaupunginosia ja kyliä ovat Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Kaivanto, Kausa, Komostenkylä, Korkee, Lakeasuo (Lakeassuo), Lusi, Läpiä, Marjoniemi, Myllyoja, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Sepänniemi, Taipale ja Tuusjärvi.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatie 4:n varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005. Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa.

Heinolan ja Pohjois-Kymenlaakson yhdistää kantatie 46, joka kulkee Heinolan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan ohittaen Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan. Tie on Heinolasta lähdettäessä Kouvolan rajalle saakka todella huonossa kunnossa ja sen perusparannushanketta on käsitelty kaupunginvaltuustossa useaan otteeseen.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan paikallisliikennettä on operoinut heinäkuusta 2014 lähtien Lahden seudun liikenne -kuntayhtymän kilpailutuksen voittanut Lehtimäen liikenne. Heinolassa liikennöivät LSL:n 8x-sarjan linjat, jotka liikennöivät pääasiassa Lahteen, mutta myös Heinolan sisällä suurimpiin kaupunginosiin ja taajamiin, kuten Sinilähteelle, Jyränköön, Tommolaan, Vierumäelle ja kirkonkylään.

Heinolan kautta kulkee useita kymmeniä pikavuoroja päivässä. Kaikki Helsingin ja Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Kajaanin sekä Rovaniemen väliset, sekä Kotkan ja Jyväskylän väliset pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Pääsinniemen (Vahteristo) pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot. Kirkonkylässä huoltoaseman ohessa sijainnut pikavuoropysäkki lakkautettiin vuonna 2012.

Parhaimmillaan Lahteen ja takaisin pääsee arkena joukkoliikenteessä viisi kertaa tunnissa. Nopeimmillaan linja-automatka Heinolan Kaivokadulta Lahden rautatieasemalle kestää puoli tuntia LSL:n linjalla 87. Helsingin Kamppiin pääsee nopeimmillaan tunnissa ja 45 minuutissa erikoispikavuorolla..

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968. Lähin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Lahdessa.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka (ns. HELEMI-rata), johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja Savosta Helsinkiin. HELEMIn linjaus on ollut pitkään merkittynä Etelä-Savon maakuntakaavaan.

Nykyisen Lahden oikoradan jatkaminen Jyväskylään on noussut viime vuosina otsikoihin nykyisen Tampere-Jyväskylä -rataosuuden mutkittelun ja rapistumisen aiheuttamien nopeusrajoituksien johdosta. Yksi maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä[7] esitetyistä vaihtoehdoista kulkisi Päijänteen itäpuolelta Heinolan ja Hartolan kautta Muurameen, jossa se liittyisi nykyiseen rataan. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on toteuttanut selvityksen myös Lahden ja Heinolan välisen lähijunaliikenteen edellytyksistä.[8]

Vesiliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. Suunnitteilla on ollut pitkään Iitin Kimolaan rakennettava huvivene- ja vesibussikanava, joka avaisi vesitien Heinolan ja Kuusankosken välille.

Yleiskaava ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Välimatkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola sijaitsee keskeisellä paikalla Suomessa ja moni Suomen suurista kaupungeista sijaitseekin suhteellisen lyhyen välimatkan päässä kaupungista.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Heinolan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
21 441
1985
  
21 776
1990
  
22 255
1995
  
22 016
2000
  
21 178
2005
  
20 729
2010
  
20 258
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolassa on lukuisia ala-asteen kouluja, Lyseonmäen yläasteen koulu, Kymenkartanon lukio sekä Koulutuskeskus Salpauksen toimipiste, jossa on useita ammatillisia koulutuslinjoja. Liikunta-alan ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto Vierumäellä. Näiden lisäksi Heinolassa on Opetusalan koulutuskeskus Opeko.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa

Heinolassa on Heinolan lintutarhat, Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo. Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kolme erillistä rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo ja Galleria Lambert sijaitsevat samassa pihapiirissä Heinolan kesäteatterin ja restauroidun WPK-talon kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.

Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Menestyksen rohkaisemana musikaalitoiminta jatkui ja kesäteatterin lavalla on tähän mennessä esitetty: Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), The Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).

Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Maailmalla menestyneen hulvattoman komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.

Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan kolme kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Lusi 2009 ja Heinolan kirkonkylä 2005, joista jälkimmäinen palkittiin samassa yhteydessä myös valtakunnallisena vuoden kylänä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.3.2015.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 28.2.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 25.11.2014. Verohallinto. Viitattu 12.4.2015.
  5. Kaupunginjohtajan johtoryhmän kokoonpano Heinolan kaupunki. Viitattu 26.11.2014.
  6. Oikeusministeriö: KUNNALLISVAALIT 28.10.2012 - Tulos - Heinola
  7. Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin, alustava tarveselvitys 31.1.2015. Keski-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.
  8. Sito Oy: Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset 30.8.2013. Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]