Enonkoski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enonkoski
Enonkoski.vaakuna.svg Enonkoski.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Kirkonkylän läpi virtaavan Enonkosken rannoilla on jäänteitä koskessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun toimineesta sahasta.
Kirkonkylän läpi virtaavan Enonkosken rannoilla on jäänteitä koskessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun toimineesta sahasta.
Sijainti 62°05′20″N, 028°56′00″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Enonkosken kirkonkylä
Perustettu 1882
Kokonaispinta-ala 419,20 km²
237:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 305,55 km²
– sisävesi 113,65 km²
Väkiluku 1 414
285:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,63 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 52,2 %
– yli 64-v. 35,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • KD
 • Ps.

10
5
1
1
www.enonkoski.fi

Enonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Saimaan rannalla Etelä-Savon maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1882. Asutusta alueella on ollut jo kivikauden ajalla. Kunnassa asuu 1 414 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 419,20 km2, josta 113,65 km2 on sisävesiä, rantaviivaa kunnalla on 840 kilometriä, josta suojeltua on runsas neljäsosa.[1] Väestötiheys on 4,63 asukasta/km2.

Enonkoski on asukasluvultaan Etelä-Savon maakunnan ja koko entisen Itä-Suomen läänin pienin kunta.[7] Enonkosken ainoa rajanaapurikunta on Savonlinna.

Enonkosken kirkonkylässä sijaitsevat Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljelylaitos, vuonna 1886 rakennettu Enonkosken kirkko, 1992 valmistunut kunnankirjasto ja liikuntatalo (1988), pitäjänmuseo ja yleinen uimaranta. Kylästä löytyy myös muita peruspalveluita, kuten elintarvikemyymälä, posti ja kahvila, vanhusten ja vammaisten hoitokoteja. Lähin lentokenttä on Savonlinnan lentoasema ja tärkein tie Seututie 471 etelään Savonlinnaan ja pohjoiseen Heinäveden Sappuun.

Keskustassa sijaitsevaa vanhaa kauppataloa suunnitellaan korjattavaksi[8].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkoski on saaristokunta. Saimaan syväväylä kulkee kunnan alueen halki, minkä ansiosta Enonkoski on veneilijöiden suosima. Runsaat vesistöt antavat mahdollisuuden kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen. Talvisin Enonkoskella ylläpidetään liikuntapaikkoja, jäälatuja ja retkiluistelurataa.

Enonkosken alueella sijaitsevassa Koloveden kansallispuistossa on säilynyt lähes luonnontilassa jylhää, kallioista erämaaluontoa. Se on myös yhdessä Linnansaaren kansallispuiston kanssa ainoa suojeltu saimaannorpan elinympäristö.

Enonkosken Natura-kohteet Joutenvesi - Pyyvesi ja Kolovesi - Vaaluvirta - Pyttyselkä ovat myös norppa-aluetta.[9]

Ihamaniemen kylässä on Suomen ainoa luterilainen luostari, Enonkosken luostari. Kirkonkylällä sijaitsee myös museosillaksi hyväksytty vanha kivisilta.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanhijärvi, Hyypiänniemi, Ihamaniemi, Karvila, Kattilanmäki, Jokisivu, Laasala, Muhola, Paakkunala, Rekitaipale, Simanala, Suurimäki, Vuorikoski ja Vääräntaus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkosken kunta on perustettu 1882. Kangassaarella on toiminut eri aikoina lasitehdas, höyrysaha ja laivatelakka.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkosken kunnanjohtaja vuodesta 2012 on Kari Kuuramaa.[11]

Kunnanvaltuuston 17 paikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti:[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 375 työpaikkaa. Niistä 23 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 67 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Vuonna 2016 työttömiä oli 17,1 %, noin kolme ja puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin.[12]

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Tilintarkastus Saramäki, I-S Terästekniikka ja Metsäkoneurakointi Huttunen.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Enonkosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 029
1985
  
2 225
1990
  
2 217
1995
  
2 093
2000
  
1 871
2005
  
1 713
2010
  
1 615
2015
  
1 473
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Enonkoskella oli 1 416 asukasta, joista 555 asui taajamissa, 837 haja-asutusalueilla ja 24 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Enonkosken taajama-aste on 39,9 %.[15] Enonkosken taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Enonkosken kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 555 asukasta.[16]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Enonkoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Seurakunta toimii myös Rantasalmen kunnan ja Savonlinnan kaupungin alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Enonkosken alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[18]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Enonkosken kunnan nykyisellä alueella.[17]

Ilmastokuormitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Enonkoskella Etelä-Savon kolmanneksi pienin: 8 600 CO2-ekv/asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Etelä-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 9 600 CO2-ekv/asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[19]


Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokavuotiset Kalamarkkinat heinäkuussa, Enonkosken kesätapahtuma, Hiekanveiston EM kesä-heinäkuussa Joulukuhinat.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkoskelainen lentopalloseura Enonkosken Pyrintö . Jalkapalloseura Karvilan Kivekkäillä on useita juniorijoukkueita, harrastejoukkueita. Enonkosken Urheilijat harjoittaa yleisurheilu-, hiihto- ja suunnistustoimintaa. Enonkosken Urheilijoihin kuuluva Hanhijärven Pojat ry harjoittaa perheliikuntaa sekä toimii tapahtumien järjestäjänä. Soutuseura Enonkosken Kohina ry toimii aktiivisesti samoin kuin Enonkosken Voimistelu- ja kuntoliikuntaseura ry, Kaivoksen Kalamiehet ry ja Enonkosken Tennis ry.

Alueliitokset Savonlinnaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkosken naapurikunta Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Koska kuntaliitos vaati yhteisen kuntarajan, eikä Savonrannalla ja Savonlinnalla sellaista ollut, liitettiin alueita yhdistämään Enonkosken pohjoisosasta 31,24 neliökilometrin kokoinen maakaistale uuteen Savonlinnan kaupunkiin.[20][21][22] Kun myös Kerimäki ja Punkaharju vuoden 2013 alusta liitettiin Savonlinnaan, Enonkoski jäi alueeltaan kokonaan Savonlinnan ympäröimäksi.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enonkosken pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kapakalapaisti.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Enonkoski Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
  8. Yhteisö näytti voimansa: 100-vuotias kaupparakennus saa lisäaikaa pikkukunnassa Ylen uutiset 25.8.2017
  9. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Enonkosken historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 13.1.2018.
  11. Itä-Savo: Kuuramaasta Enonkosken kunnanjohtaja Kuntalehti. 18.1.2012. Viitattu 13.1.2018.
  12. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 12.10.2018.
  13. Alueen Enonkoski yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 13.10.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  16. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  17. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  19. Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  20. Uudistettu kuntajakolaki
  21. Kuntajakolaki, yhteinen kuntaraja on edellytys kuntaliitokselle 3§, 44 §
  22. Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19. kesäkuuta 2008, klo 13:40. Valtioneuvosto. Viitattu 20. kesäkuuta 2008.
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]