Anttola
| Anttola | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mikkeli |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Itä-Suomi |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 014 |
| Hallinnollinen keskus | Anttolankylä |
| Perustettu | 1875 |
| Kuntaliitokset | Osa Juvasta (1923) |
| Liitetty | 2001 |
| – liitoskunnat |
Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta Anttola |
| – syntynyt kunta | Mikkeli |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.2000) |
| – maa | 257,2 km² |
| Väkiluku |
1 868 [2] (31.12.2000) |
| – väestötiheys | 9,80 as./km² |
Anttola on entinen Suomen kunta Etelä-Savossa. Anttola liittyi Mikkelin kaupunkiin vuoden 2001 alusta yhdessä Mikkelin maalaiskunnan kanssa. Kunnassa asui 1 890 asukasta vuonna 1999, ja sen pinta-ala oli 363 km², josta vesistöjä oli 29,2 prosenttia. Anttolan naapurikunnat olivat Juva, Mikkelin maalaiskunta, Puumala ja Ristiina.
Nykyisin Anttola on Mikkelin 40. kaupunginosa.
Anttola tunnetaan hinattavista rahtialuksistaan eli lotjista. Vanhan Saimaan kanavan aikana Anttolassa rakennettiin yli 180 lotjaa. Anttolassa myös sijaitsee saari nimeltään Lotjasaari.
Mikkelin Anttolassa sijaitsee muun muassa Neitvuori, joka on yksi Etelä-Savon alueen korkeimmista huipuista, sekä kylpylä-hotelli Anttolanhovi, joka sijaitsee Demidoffien aikoinaan puretun kartanon mailla. Anttolatalon yhteydessä toimii Anttolan kirjasto (Taipaleentie 31).[3] Aiemmin Anttolatalolla oli terveyskeskus; nyttemmin perusterveydenhoitoa tarjotaan läheisellä Anttolan hyvinvointiasemalla (Taipaleentie 27-29).[4] Kantatie 62 Mikkelistä Imatralle kulkee Anttolan kautta. Anttolan satamaan johtaa Luonterilta 2,4 metrin syvyinen väylä.
Anttolan kirkko on Juvalta siirretty vuonna 1729 rakennettu puinen ristikirkko.[5]
Anttolan nimikkoruokia ovat ohrajauhoista tehty, pannulla paistettu ryynirieska ja rahkan kaltainen kokkopiimä.[6]
Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anttolassa on 20 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[7]
|
|
Lisäksi Anttolassa on Ikolan kulmakunta. Ennen lähes kaikilla kylillä oli oma koulunsa, mutta nykyään on vain yksi, Anttolan yhtenäiskoulu, jossa on noin 200 oppilasta.
Harrastustoimintaa Anttolassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anttolan Viiriäiset (partiolippukunta)
- Anttolan Urheilijat Anttolan Urheilijoiden kotisivut
- Anttola Shakers (salibandy)
- Anttolan Pallo Ry (jalkapallo)
- AVAK Ry (Anttolan vapaa-ajankalastajat) AVAK ry:n kotisivut
- Anttolan Karting Ry
- Pitkälahden Erämiehet Ry (Metsästysseura) Pitkälahden EM ry:n kotisivut
- Anttolan VPK (vapaapalokunta)
- Länsi-Anttolan Erä Ry (Metsästysseura) Länsi-Anttolan Erä ry:n kotisivut
Tunnettuja anttolalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Kolehmainen (1918–2013), hiihtäjä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 2000 (PDF) (sivu 70) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2000 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Anttolan kirjasto mikkeli.fi. Viitattu 19.3.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioAnttolan hyvinvointiasema Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 2.3.2021. Viitattu 19.3.2021.
- ↑ Anttolan kirkko Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 9.7.2011.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 47. Porvoo: WS, 1967.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anttolan kylän omat sivut
- Anttolanhovin historia (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||