Sääminki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sääminki
Säminge
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Savonlinna
Sääminki.vaakuna.svg Sääminki.sijainti.suomi.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Mikkelin lääni
Perustettu [1] 1867 (1504)
– emäpitäjä Juva
Liitetty 1973
– kuntiin Savonlinna
Punkaharju
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1972)
– maa 1 052,9 km²
Väkiluku 11 710  [1]
(1970)
väestötiheys 11,60 as./km²
Säämingin entinen kunnantalo ja sen takana vasemmalla Säämingin seurakuntatalo Savonlinnan keskustassa.

Sääminki (ruots. Säminge) oli Mikkelin läänissä sijainnut Suomen kunta. Säämingin kunnan pääosa liitettiin 1973 Savonlinnaan ja loput Punkaharjuun. Säämingin naapurikunnat olivat Enonkoski, Kangaslampi, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava. Säämingin vaakunan ovat suunnitelleet Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen 1950.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääminki on perustettu 1504 Savon kolmantena kirkkopitäjänä. Säämingin pitäjän perustamisvuotta ei tiedetä, mutta perustamisvuotena pidetään vuotta 1504, jolloin Turun arkkipiispa sai ohjeen jakaa liian suuret pitäjät. Sääminki erotettiin Juvasta eri pitäjäksi vuoden 1477 jälkeen, ainakin vuoteen 1510 mennessä. Hattujen sodassa 1743 joutui suurin osa pitäjää Venäjän puolelle valtakunnan rajaa. Säämingin kirkkopitäjään ovat aikoinaan kuuluneet Kerimäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Rantasalmi perustettiin Säämingin kappeliksi 1554 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1578, josta myöhemmin erotettiin Heinävesi ja Kangaslampi. Puumalan kappeli erotettiin Säämingistä noin vuonna 1617 ja Sulkavan kappeli noin vuonna 1630. Kerimäki perustettiin Säämingin kappeliksi vuonna 1630 ja Kerimäki erotettiin vuonna 1640 eri kirkkoherrakunnaksi, josta myöhemmin erotettiin Savonranta, Enonkoski ja Punkaharju. Säämingistä erotettiin Joroisten seurakuntaan Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat, kun Joroisten seurakunta muodostettiin vuonna 1631. Vuonna 1856 perustettuun Heinäveden seurakuntaan liitettiin mm. Säämingistä Ihamaniemen ja Pölläkän taloja. [3]

Säämingin emäseurakuntaan liitettiin vuonna 1475 perustettu Olavinlinnan ympärille muodostunut Savonlinnan kaupunki 1648. Savonlinna muodostettiin uudelleen kappeliksi 1901 ja erotettiin 1932 emäseurakunnaksi. Vuoden 1973 alussa lakkautettiin 1867 perustettu Säämingin kunta, josta suurin osa liitettiin Savonlinnaan, loppuosa (kylät Ruhvana, Saukonsaari, Särkijärvi, Särkilahti, Vuoriniemi ja Utrasniemi sekä metsätilat Kallio, Kivelä ja Peräsalo) Punkaharjuun. [3]Kuntaliitoksen seurauksena Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat muodostivat seurakuntayhtymän vuonna 1973. Vuonna 1995 seurakuntayhtymä lopetettiin ja Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat yhdistettiin Savonlinna-Säämingin seurakunnaksi, nimi vuodesta 2013 alkaen Savonlinnan seurakunta. Säämingin seurakunnan 500-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2004. [4]

Sääminkiläisten ensimmäisenä pyhäkkönä toimi Olavinlinnan kappeli. Säämingin seurakunnan ensimmäinen oma suorakaiteen muotoinen hirsinen kirkkorakennus, valmistui vuonna 1509 Pihlajaveden rannalle Kirkkoniemeen. Säämingin ensimmäisen kirkon poltti salama vuonna 1716. Salaman polttaneen pitkäkirkon paikalle rakennettiin, vuonna 1722-1728 tasavartinen ristikirkko. Kirkko purettiin vuoden 1783 jälkeen, Säämingin kolmannen kirkon valmistuttua. Kolmas kirkko sai väistyä vuonna 1882, kun nykyinen Savonlinnan tuomiokirkko valmistui vuonna 1878. Kolmannen kirkon hirsistä rakennettiin arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema Sääminkitalo, Savonlinnan tuomiokirkon lähelle Savonniemeen. Kirkkoniemeen on jäänyt nähtävyydeksi leppävirtalaisen rakennusmestari Olli Rautiaisen 1773 rakentama kellotapuli. Kirkkonimessä vanhalla hautausmaalla on nähtävissä kaksi vanhaa hautakammiota, viimeisin hautaaminen Kirkkoniemessä on tapahtunut 1936. Säämingin seurakunnan kirkkoherran pappilat, ovat sijainneet Poukkusalmen eteläpuolella Pihlajaniemellä. Viimeisimmässä vuonna 1886 rakennetussa pappilassa, toimii nykyisin Savonlinnan kristillinen opisto. [5]

Taajamia ja kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säämingin kunnan taajamia olivat Kellarpelto, Nojanmaa, Viuhonmäki ja Kuusniemi.

Säämingin kunnan kyliä olivat Aholahti, Ahvionsaari, Haapalahti, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laakkola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Otavanniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pihlajanniemi, Pirhiänniemi, Pitkälä, Ritosaari, Ruhvana, Saukonsaari, Särkilahti, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Utrasniemi, Varparanta, Vuoriniemi.

Vuonna 1922 Kerimäestä liitetyt kylät Haapala, Hannolanpelto, Moiji, Nojanmaa ja Pitkälä.

Vuonna 1968 Rantasalmesta liitetyt kylät Ahvensalmi ja Oravi.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Säämingin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Säämingin väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
8 071
1890
  
8 786
1900
  
9 181
1910
  
9 563
1920
  
10 242
1930
  
11 761
1940
  
10 223
1950
  
12 062
1960
  
12 489
1970
  
11 710
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Vuonna 1932 Säämingistä liitettiin Savonlinnaan alue, jossa oli 2 128 asukasta. Kunta lakkautettiin vuonna 1973, jolloin sen alue jaettiin Savonlinnan ja Punkaharjun kesken. Savonlinnaan liitetyllä alueella oli 10 031 asukasta ja Punkaharjuun liitetyllä 1 200 asukasta.[6]

Kartanoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säämingin kuuluisia kartanoita olivat Nojamaan,[7] Aholahden,[8] Tynkkylänjoen[9] ja Mönkkölän kartanot[10].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 23. tammikuuta 2008.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 26) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  3. a b hiski.genealogia.fi Viitattu 26.3.2012.
  4. http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/ensin.htm Viitattu 26. maaliskuuta 2012
  5. http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/tapuli.htm Viitattu 26. maaliskuuta 2012
  6. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. Savonmaa
  8. Savonmaa
  9. Savonmaa
  10. Savonmaa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.