Sebastian Gripenberg

Arkkitehti, pankinjohtaja Sebastian Gripenberg.

Hatanpään kartano, Tampere

Arkkipiispan virka-asunto, jonka Gripenberg suunnitteli yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin ja Jac. Ahrenbergin kanssa.

Odert Sebastian Gripenberg (8. maaliskuuta 1850 Kurkijoki – 12. heinäkuuta 1925 Helsinki), vapaaherra, oli suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja.

Henkilöhistoria

Kurkijoella Teurin hovissa syntyneen Sebastian Gripenbergin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Loviisa Örnberg. Hänen puolisonsa oli Hilma Johanna Lindfors. Hänen sisarensa oli tunnettu naisasianainen Alexandra Gripenberg. Gripenbergeillä oli kolme lasta, tanssitaiteilija Margarita Maria (Maggie) (1881–1976), laivainsinööri Hans Henrik Sebastian (1882–1966) ja Aili Johanna Elisabet von Freymann (1885–1945).

Gripenberg sai ensin sotilassuvun perinteiden mukaisesti sotilaskoulutuksen käyden 1870 Haminan kadettikoulun kurssin ja suoritti myös sotilasinsinööriopintoja Pietarissa sotainsinööriakatemiassa 1872–1874, mutta viiden vuoden palvelun jälkeen sotilasura ei kiinnostanut, ja hän opiskeli arkkitehdiksi aluksi Helsingin polyteknillisessä koulussa 1875–1878, myöhemmin Itävallassa Wienin teknillisessä korkeakoulussa 1878–1879. Hän toimi ensin yksityisarkkitehtina 1879–1908, oli pari vuotta Helsingin teollisuuskoulun opettajana mutta myöhemmin hänestä tuli yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja (1887–1904). Hän oli ajatusmaailmaltaan fennomaani ja suunnitteli arkkitehtina suomenkielistä kulttuuria edustavia rakennuksia, aluksi jopa maksutta. Senaattorinura kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä 1904–1905 jäi vain vuoden mittaiseksi, ja hän siirtyi loppu-uransa ajaksi pankkialalle Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajaksi.

Gripenberg oli Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston, Palovakuutus Oy Pohjolan hallituksen sekä Helsingin suomalaisen säästöpankin hallituksen esimiehenä. Hän toimi myös Suomenkielisten teknikkojen seurassa, Arkkitehtiklubissa, Teknillisessä yhdistyksessä sekä Helsingin musiikkielämän hyväksi. Gripenberg vaikutti Kansallisteatterin talon aikaansaamisessa ja hän oli Suomalaisen teatteritalo osakeyhtiön hallituksen esimiehenä, toimitusjohtajana ja rahastonhoitajana.

Gripenberg oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Hän oli ritarihuoneen johtokunnassa, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä ja Anteliin valtuuskunnassa.

Suunnittelutöitä

Gripenberg suunnitteli yli 60 rakennusta

Julkisia rakennuksia

• Väinölänniemen teatteri, 1881, Kuopio
• Helsingin suomalainen tyttökoulu, 1883, Helsinki
• Suomalaisen Kirjallisuuden seuran talo, 1888, Helsinki
• Vapaaseurakunnan kirkko, 1886, Helsinki
• Arkkipiispantalo, 1887, Turku (yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin ja Jac. Ahrenbergin kanssa)
• Turun Säästöpankin talo, 1888, Turku
• Rakuunarykmentin alue, 1889, Lappeenranta
• Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, 1889, Raahe
• Vakuutusyhtiö Suomen talo, 1892, Helsinki
• Pyhäjärven kirkko, 1895, Pyhäjärvi
• Postitalo, 1898, Turku.

Asuintaloja:

• Ahlqvistin talo, 1879, Kotka
• Villa Billnäs, 1882, Pohja
• Hatanpään kartano, 1884, Tampere
• Kellokosken kartano, 1884, Tuusula
• Ekestubben talo, 1886, Helsinki
• Gripenbergin oma hirsihuvila Herttoniemeen, 1886, Helsinki
• Gripenbergin oma asuintalo Bernhardinkatu 7, 1894, Helsinki
• Idmanin huvila, 1898, Tampere
• Ortodoksisen seurakunnan pappila, 1903, Liisankatu, Helsinki
• Oma pohja, 1906, Oikokatu, Helsinki.

Aiheesta muualla

• SKS:n talon historia-verkkojulkaisu (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Gripenberg Wikimedia Commonsissa