Säätyvaltiopäivät 1897
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897 | ||
|---|---|---|
| Kesto | 22.1.–1.6.1897 | |
| Aatelissääty | Samuel Werner von Troil, Ritarihuone | |
| Pappissääty | Gustaf Johansson, Säätytalo | |
| Porvarissääty | Joachim Kurtén, Säätytalo | |
| Talonpoikaissääty | Kaarle Wärri, Säätytalo | |
| Keskeisiä päätöksiä | ||
| valtiosääntö | säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus | |
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22. tammikuuta – 1. kesäkuuta 1897.[1] Aatelissäädyn kokouspaikkana oli Ritarihuone, muut kolme säätyä kokoontuivat vuonna 1891 valmistuneessa Säätytalossa. Maamarsalkkana ja aatelissäädyn puhemiehenä toimi vapaaherra Samuel Werner von Troil.
Vuoden 1897 valtiopäivät käsittelivät ensimmäistä kertaa kysymystä naisten äänioikeudesta. Valtiopäivät teki päätöksen Helsingin ja Turun välisen rantaradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa välillä rakentamisesta.
Muita tärkeitä tuloksia olivat uusi kansakouluasetus ja uudistettu kunnallisasetus.[2]
Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[3]
Pappissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkkipiispa Torsten Thure Renvall oli ikäänsä vedoten pyytänyt vapautusta valtiopäivien puhemiehen ja valtiopäivämiehen toimesta. Puhemieheksi määrättiin siksi Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Varapuhemiehenä toimi Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Kolmantena piispana valtiopäiville osallistui Kuopion hiippakunnan vastanimitetty piispa Otto Immanuel Colliander, joka tosin saapui säätyyn vasta 8. helmikuuta. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[4]
Piispat:
- Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson (säädyn puhemies), Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh (varapuhemies), Kuopion hiippakunnan piispa Otto Immanuel Colliander.
Papiston edustajat:
- Arkkihiippakunnan papiston valitsemat: Hattulan kirkkoherra Johan Jakob Westerlund, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra Josua Johansson, Tampereen kappalainen Karl Oskar Fontell, Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren, Merikarvian kirkkoherra Gustaf Adolf Heman, Maskun kirkkoherra Henrik Eliel Wegelius, Alavuden kirkkoherra Karl August Schroderus, Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Ilmajoen kappalainen Johannes Ilmanen, Loimaan kappalainen Johan Wilhelm Wartiainen, Hämeenkyrön kirkkoherra Johan Henrik Ilvonen, Naantalin kirkkoherra Edvard Hannula, Rauman kirkkoherra Wilhelm Kaitila, professori Robert Hermanson ja Kokkolan kappalainen Ivar Rudolf Forsman.
- Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat: Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle, Lappeenranta-Lappeen kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, Valkealan kirkkoherra Karl Wilén, Helsingin komministeri Aleksander Auvinen, Karstulan kirkkoherra Julius Immanuel Gummerus, Viipurin ruotsalaisen klassillisen lyseon rehtori Adiel Bergroth, Leivonmäen kirkkoherra Arthur Olivier Blomberg, Savonlinnan tuomiorovasti Juuso Hedberg, Lammin kirkkoherra Jaakko Päivärinta, Sulkavan kirkkoherra Ludvig Alexander Wennerström ja Orimattilan kirkkoherra Viktor Konsin.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Leppävirran kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, Piippolan kirkkoherra Niilo Karlsberg, Kuopion kirkkoherra Johannes Schwartzberg, Oulun kirkkoherra Waldemar Walli, professori Jaakko Forsman, Kesälahden kirkkoherra Fredrik Hellman, Kontiolahden kirkkoherra Henrik Piipponen ja Paavolan kirkkoherra Wilhelm Malmberg.
- Yliopiston valitsemat: professorit Johan Wilhelm Runeberg ja Johan Richard Danielson.
- Turun arkkihiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Henrik Melander ja ylimääräinen professori Otto Donner.
- Porvoon hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: ruotsalaisen normaalilyseon yliopettaja Alfred Kihlman ja professori Ernst Jakob Waldemar Bonsdorff.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien valitsemat: Oulun suomalaisen klassillisen lyseon kollega Sakari Westerlund ja professori Ernst Gustaf Palmén.
Pappissäädyn koko oli puhemies ja 46 jäsentä eli siinä oli nyt yhdeksän edustajaa enemmän kuin aiemmin. Koska myös viisi edellisillä valtiopäivillä ollutta säädyn edustajaa oli jäänyt pois, säätyyn tuli yhteensä 14 uutta edustajaa.[5]
Porvarissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]
Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Wärri mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Viktor Emil Liljeblad:[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Säätyvaltiopäivät 1809–1906 (Arkistoitu – Internet Archive) – Eduskunta
- ↑ Suomen autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, ss. 1699-1707.
- ↑ Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 244–247.
- ↑ Österbladh 1934, s. 247.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 318. Helsinki: Otava, 1926.
| ||||||||||
