Säätyvaltiopäivät 1897

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897
Kesto 22.1.1.6.1897
Aatelissääty Samuel Werner von Troil, Ritarihuone
Pappissääty , Säätytalo
Porvarissääty Joachim Kurtén, Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Wärri, Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus

Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22. tammikuuta – 1. kesäkuuta 1897.[1] Aatelissäädyn kokouspaikkana oli Ritarihuone, muut kolme säätyä kokoontuivat vuonna 1891 valmistuneessa Säätytalossa. Maamarsalkkana ja aatelissäädyn puhemiehenä toimi vapaaherra Samuel Werner von Troil.

Vuoden 1897 valtiopäivät käsittelivät ensimmäistä kertaa kysymystä naisten äänioikeudesta. Valtiopäivät teki päätöksen Helsingin ja Turun välisen rantaradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa välillä rakentamisesta.

Muita tärkeitä tuloksia olivat uusi kansakouluasetus ja uudistettu kunnallisasetus.[2]

Edustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatelisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvaristo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talonpoikaissääty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.