Kustaa Killinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kustaa Killinen (sukunimi aikaisemmin Waismaa; 7. syyskuuta 1849 Isokyrö5. tammikuuta 1922 Kuopio) oli kirjailija, kansanedustaja, kansakoulunopettaja ja Kuopion kuuromykkien koulun johtaja. Kirjailijana hän käytti myös nimimerkkejä K.K-ll-n ja K-ll-n.

Killisen vanhemmat olivat talollinen Matti Juhonpoika Waismaa ja Maria Kustaantytär Killinen. Hän opiskeli Jyväskylän seminaarissa vuosina 1868–1872 yhdessä J. H. Erkon kanssa ja valmistui sieltä kansakoulunopettajaksi. Killinen opiskeli vielä myöhemmin ulkomailla kuuromykkäin opetusta vuosien 1879 ja 1911 välillä. Killinen oli kansakoulunopettajana Kokemäellä 1872–1879 ja sen jälkeen Kuopion kuuromykkäin koulun johtajana 1880–1922. Hän toimi myös Kuopion jatko-opiston suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana 1889–1891 ja Kuopion kaupunginvaltuuston sihteerinä 1886–1896. Killinen toimitti Tapio-lehteä vuosina 1880–1882 ja vuosina 1882–1922 hän oli Aistivialliskoulujen lehden päätoimittaja.

Arkeologian harrastajana hän sai toimeksiantoa Muinaisyhdistykseltä, jolloin hän suoritti ainakin kohteiden tarkastuskäyntejä esimerkiksi Kokemäen Käräjämäellä vuonna 1877[1] ja Euran Käräjämäellä vuonna 1878[2].

Killinen oli porvarissäädyn jäsenenä säätyvaltiopäivillä vuosina 1897–1906 ja myöhemmin hän oli nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1914–1917 edustaen Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1914. Killinen toimi myös Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1903–18 ja 20–21,[3] ja Suomen kaupunkiliiton hallituksen varapuheenjohtajana. Killinen oli myös Kuopion Isänmaallisen Seuran perustajajäsen ja hän toimi seuran sihteerinä 20 vuotta (1883-1903) ja museonhoitajana vuosina 1883-1899[4][5]. Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli noin 40 vuotta ja puheenjohtajana 1903–1918 ja uudestaan 1920–1921[6].

Killinen oli naimisissa opettajatar Matilda (Tilta) Josefina Laguksen (1873–1937) kanssa. Heidän tyttärensä oli oopperalaulaja Tellervo Killinen, jonka puoliso oli professori K. S. Laurila[7], ja poika taas muun muassa kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Ilmari Killinen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johan Wilhelm Snellmanin 76na syntymäpäiwänä Kuopiossa 12.5. 1881, runo. A.Haraldin kirjapaino, Kuopio 1881
  • 100 pientä kertomusta kuuromykille. Kielen opetuksen tarpeeksi. Tekijä, Kuopio 1882
  • Puijolla, laulunsekainen näytelmä yhdessä näytöksessä. U.W. Telen & Kumpp., Kuopio 1885 (2. korjattu ja nuoteilla varustettu painos 1904, 3. painos Karisto 1933)
  • Sananjalkoja. Vihkonen runoelmia. Kuopion Uusi kirjapaino 1885
  • Sananjalkoja. II. Vihkonen kertomuksia. Kuopion Uusi, Gust. Bergrothin kirjapaino 1887
  • Runoelma lausuttu Suomalaisen yhteiskoulun hyväksi pidetyissä arpajaisissa Kuopiossa maaliskuun 18. p.1892. Kuopion uusi kirjapaino 1892 (nimellä Kust. Killinen)
  • Armaan lapsuuden ajalta. Kuvakirja lapsille (runojen kirjoittaja). U.W.Telen ja K., Kuopio 1896-1900
  • Herttaiset hetket, lastenkirja (tekstin kirjoittaja). U.W.Telen ja K., Kuopio 1896-1900
  • Kissa Miiri ja pieni hiiri, lastenkirja (tekstin kirjoittaja). U.W.Telen ja K., Kuopio 1896-1900
  • Lapsukaisille kuvia, joista on paljon huvia 1-6. Sanat sovitellut. U.W.Telen ja K., Kuopio 1896-1900
  • Talvisia kuvia. Kuvakirja lapsille (tekstin kirjoittaja). U.W.Telen ja K., Kuopio 1896-1900
  • Pienokaisille. Sanat sov. K. Killinen. U.W.Telen ja K., Kuopio 1897
  • Usko, toivo, rakkaus. Mielen mietelmiä, tunteen tuotelmia talvella 1899, runoja. Kuopion Uusi kirjapaino 1899
  • Elias Lönnrotin 100-vuotisjuhlassa huhtikuun 9 pnä 1902, runoja. Kuopion Uusi Kirjapaino 1902
  • Tervehdysruno Kuopion kansakoulukokoukseen saapuneille 12.6.1902. Kuopion Uusi Kirjapaino 1902
  • Runoelma Juhana Wilhelm Snellmanin 100-wuotisjuhlassa Kuopiossa 12.V.1806 - 12.V.1906. Malmströmin kirjapaino, Kuopio 1906

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muinaisjäännösrekisteri: Käräjämäki Kokemäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.1.2005. Museovirasto. Viitattu 17.7.2012.
  2. Lehtosalo-Hilander Pirkko-Liisa: Viikinkejä Eurassa?, 2001, ss.13-21
  3. ”Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajat vuoteen 1977”, Suomen kaupunkilaitoksen historia: tilasto-osa, s. 201-2. Lähteessä virheellisesti "Y. Tuomiskoski" sekä Emil Andersinin syntymävuosi 1843. Suomen kaupunkiliitto, 1984. ISBN 951-759-292-2.
  4. Lehtinen, Erkki ja Ruuskanen, Esa, 2000. Sitä kuusta kuuleminen. Kuopion Isänmaallisen Seuran historia 1883-2000. Aarni 20. Kuopion Isänmaallisen Seuran toimituksia. RT Print, Pieksämäki, sid. ISBN 951-97124-5-3. 159 ss.
  5. Karttunen, Antero, 2006. Mies, joka ehdotti naisille äänioikeutta. Kustaa Killisen elämänkerta. Minerva Kustannus Oy, Helsinki, nid. ISBN 952-5591-87-5. 240 ss.
  6. Otavan iso tietosanakirja, osa 4 vuodelta 1962, palsta 972
  7. K. S. Laurila KirjastoVirma. Viitattu 16.7.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: