Teisko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teisko
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Tampere
Teisko.vaakuna.svg Location of Tampere in Finland.png

vaakuna

sijainti

Lääni Hämeen lääni
Perustettu 1865
– emäpitäjä Messukylä
Liitetty 1972
– liitoskunnat Tampere
Teisko
– syntynyt kunta Tampere
Pinta-ala  km²
– maa 337,5 km²
Väkiluku 2 937
(1970)
väestötiheys 8,70 as/km²

Teisko oli Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Se liitettiin Tampereeseen vuonna 1972, ja samalla Tampere sai uusia kaupunginosia: Kämmenniemen, Polson, Terälahden ja Velaatan. Teiskon naapurikunnat olivat Kangasala, Kuru, Orivesi, Ruovesi, Tampere (aiemmin Aitolahti) ja Ylöjärvi. Teiskon vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1958.[1] Vuonna 1996 Teiskon alueella oli 2 485 asukasta.

Alkujaan kunta käsitti alueita Näsijärven molemmin puolin, mutta vuonna 1954 Näsijärven länsipuoliset alueet liitettiin Ylöjärveen ja Kuruun. Samaan aikaan Kurun Näsijärven itäpuoliset alueet, muun muassa Kapee, liitettiin Teiskoon. Nykyään entinen Länsi-Teisko on kokonaan osa Ylöjärveä. Teiskon kunnan hallinnollinen keskus oli Kämmenniemi. Nykyisin peruspalvelut ovat keskittyneet Kämmenniemeen ja Terälahteen. Teiskon ja Aitolahden kunnilla oli keskenään paljon toimintaa, kuten yhteinen paikallislehti, joka ilmestyy yhä kerran viikossa torstaisin.

Kunnassa sijaitsee myös Teiskon radio- ja televisioasema (maston korkeus 325 m). Teiskossa on kaksi koulua: yhtenäiskouluna (ylä- ja alakoulu) toimiva Kämmenniemen koulu sekä sen Terälahden toimipiste (alakoulu). Teiskon tärkein liikenneväylä on Tampereen ja Ruoveden välinen seututie 338, joka kulkee kaikkien suurimpien kylien – Kämmenniemen, Terälahden ja Velaatan – kautta. Maisansalossa on SF-Caravan Pirkanmaa ry:n leirintäalue ja sen lähellä toimii Metallityöväen liiton kurssikeskus Murikka-opisto.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teiskon maisemassa vuorottelevat korkeat, usein jyrkkäpiirteiset mäet ja syvät, paikoin rotkomaiset laaksot. Huomattavimman laakson muodostaa Kaitaveden, Paarlahden ja Peräjärven muodostama kanjoni, joka ulottuu lähes 15 kilometriä Näsijärvestä itään. Entisen kunnan koilliskulmassa maasto nousee lähes 200 metrin korkeuteen merenpinnasta ja monet mäkien huiput ylittävätkin sen. Teiskon lukuisista järvistä suurin on Velaatanjärvi, joka laskee Näsijärven Terälahteen. Näsijärven rantaviiva on erittäin rikkonainen lukuisine lahtineen ja saarineen. Perinteisen maaseutuasutuksen rinnalle on 1950-luvulta lähtien noussut varsin suuri määrä kesähuviloita.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teisko oli keskiajalla Lempäälän ja Vesilahden pitäjien talollisten erämaa-aluetta. Vielä 1500-luvulla luettiin eräät Teiskon talot kuuluviksi Lempäälään, josta niiden asukkaat olivat tulleet. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Teiskossa oli 63 taloa. Vuonna 1721 Teiskossa oli 608 asukasta ja vajaat sata vuotta myöhemmin, vuonna 1810, asukasluku oli noussut 2 609:ään. 1900-luvun alussa asukkaita oli 3 950 j vuoteen 1940 mennessä väkiluku oli noussut 4 460:een.[3]

Teisko muodostettiin Messukylän kappeliseurakunnaksi vuonna 1636 ja se itsenäistyi vuonna 1860; käytännössä ero Messukylästä toteutui vasta vuonna 1904.[4] Teiskon puukirkko on vuodelta 1788, ja sen on suunnitellut kuuluisa kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Suomen sodan aikainen sissipäällikkö, vääpeli Jakob Johan Roth asui viimeiset elinvuotensa Teiskossa ja hänen hautansa on Teiskon hautausmaalla. Teiskon ensimmäinen kirkko sijaitsi lähellä Teiskolan kartanoa ja sen paikalla on muistomerkki. Kunnallishallinto alkoi Teiskossa vuonna 1865 ja kunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Padustaipaleen kylässä vuonna 1870. Länsi-Teiskoon saatiin koulu vasta vuonna 1895. Kuntaan perustettiin oma säästöpankki vuonna 1916.[5]

Teiskoon asutettiin viime sotien jälkeen Kaukolan siirtoväkeä.[6]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja teiskolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahoi, Asuntila, Jutila, Kaanaa, Kapeenkylä, Kovero, Kulkkila, Kuoranta, Kuusniemi, Kämmenniemi, Leppälahti, Paavola, Padustaipale, Pohtola, Saarlahti, Savo, Taulakylä, Terälahti, Tuhria, Ukaa, Vattula, Vehokylä, Viitapohja, Värmälä, Velaatta.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Teiskon väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Teiskon väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
3 626
1890
  
4 023
1900
  
4 058
1910
  
4 662
1920
  
4 549
1930
  
4 633
1940
  
4 394
1950
  
4 871
1960
  
3 802
1970
  
2 937
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 152. Otava 1967, Helsinki.
  2. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 233. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  3. Tarmio ym. (toim.), 1978, s. 241.
  4. Otavan iso tietosanakirja, osa 8. Helsinki: Otava, 1964.
  5. Tarmio ym. (toim.), 1978, s. 241.
  6. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  7. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]