Janakkala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Janakkala
Janakkala.vaakuna.svg Janakkala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.janakkala.fi
Sijainti 60°55′20″N, 024°38′50″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Juttilantie 1, 14200 Turenki
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Kokonaispinta-ala 586,07 km²
193:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 547,44 km²
– sisävesi 38,63 km²
Väkiluku 16 715
69:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 30,53 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,3 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 22,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 9,4 % (Huhtikuu 2016) [6]
Kunnanjohtaja Tanja Matikainen[7]
Kunnanvaltuusto 33 paikkaa
  2017–2021[8]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

10
8
5
3
3
3
1

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.

Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.

Nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan h-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.[9]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.

Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.

Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.

Maantieteellinen erikoisuus Janakkalassa on sen jakautuminen kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen (03), kun taas eteläosat kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen (019). Kunnan sisäisiä puheluita varten on olemassa erillinen suuntanumero, jolloin kaukopuhelumaksua ei tarvitse maksaa, kertoo Janakkalan kunnan kotisivut.lähde tarkemmin?

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa on seuraavat 28 kylää:

Kunnan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.

Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä käsin, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.

Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului niin sanottuun Suur-Vanajaan, jonka alue käsitti myös Hausjärven ja Lopen pitäjät sekä pohjoisen osan Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt noin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi.

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen dokumentti on vuodelta 1341. Kyseessä on Bo Joninpojan tuomio, jonka sanotaan olevan kirjoitettu Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa. Hakoisten linnavuori oli myös keskiajan alussa merkittävä tukikohta.

Hautalöytö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Janakkalan miekkamies

Janakkalasta tehtiin syksyllä 2013 löytö, johon kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille.[11] Tomografia- eli viipaleröntgentutkimusten perusteella on arvioitu, että mies olisi kohdannut väkivaltaisen kuoleman. Tutkimukset jatkuvat edelleen.[12]

Kartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanantaan kartanon päärakennus.

Janakkalan maisemaan ja talouteen liittyvät olennaisesti kartanot. Pitäjä on ollut yksi Suomen kartanorikkaimmista kunnista.lähde? Kunnassa ovat muun muassa seuraavat kartanot:

Kartanoiden omistajina ovat olleet monet suomalaiset aatelissuvut ja osittain kartanot ovat heidän omistuksessaan vieläkin. Torpparilaitos muodostui 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla aluksi kartanoiden yhteydessä. Janakkalassa myös talonpojilla on ollut merkittävä osuus kunnan rakentamisessa.

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1860-luvulla säädetyillä kunnallisasetuksilla kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin opetus- ja sosiaalitoimi siirtyivät seurakunnilta vasta perustettujen kuntien tehtäviksi. Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa ajan ja nykyisinkin sen väkiluku on kasvussa. 1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Janakkalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 160
1985
  
14 843
1990
  
15 301
1995
  
15 462
2000
  
15 419
2005
  
15 871
2010
  
16 892
2015
  
16 851
Lähde: Tilastokeskus.[13][14]

Muuttoliikkeen ansiosta Janakkalan väkiluku on ollut kasvussa. Muuttoliikettä on pyritty vauhdittamaan kunnan harjoittamalla tonttipolitiikalla. Kunnan väkiluku on viime vuosina kehittynyt seuraavasti:[15][14]

  • 31.12.2001: 15 401
  • 31.12.2002: 15 483
  • 31.12.2003: 15 517
  • 31.12.2004: 15 661
  • 31.12.2005: 15 871
  • 31.12.2006: 16 114
  • 31.12.2007: 16 405
  • 31.12.2008: 16 589
  • 31.12.2009: 16 795
  • 31.12.2010: 16 892
  • 31.12.2011: 16 960
  • 31.12.2012: 16 921
  • 31.12.2013: 16 843
  • 31.12.2014: 16 842
  • 31.12.2015: 16 851
  • 31.12.2016: 16 718

Janakkalan taajamien väkiluvut vuoden 2012 lopussa olivat seuraavanlaiset:[16]

Yhteensä taajamissa asui vuoden 2012 lopussa 12 584 henkeä[16] ja vuonna 2010 kunnan taajama-aste oli 76,1 prosenttia.[17] Vuoden 2005 lopussa väestöstä oli miehiä 7 815 ja naisia 8 056.lähde? Vuonna 2011 Ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väestöstä oli 1,6 prosenttia.[17]

Väestön ikäjakauma vuonna 2012:[16]

  • 0–14-vuotiaat: 3 108 (18,4 %)
  • 16–64-vuotiaat: 10 475 (61,9 %)
  • yli 65-vuotiaat: 3 338 (19,7 %)

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Paturi ja muut aktiiviset kyläläiset perustivat Janakkalaan Suomen ensimmäinen kunnallisen kansakoulun vuonna 1861. Nykyisin kunnassa on 10 vuosiluokkien 1.–6. koulua, kaksi vuosiluokkien 7.–9. koulua, yksi erityiskoulu ja kaksi lukiota. Kahden melko suuren taajaman (Turenki ja Tervakoski) vuoksi Janakkalassa on pyritty kehittämään molempien keskusten kouluoloja. Seuraavassa on vielä lueteltu kunnan koulut:

1.–6. luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harvialan koulu
  • Heinäjoen koulu
  • Leppäkosken koulu
  • Tanttalan koulu
  • Tarinmaan koulu
  • Tervakosken koulu
  • Turengin koulu
  • Viralan koulu
  • Vähikkälän koulu

7.–9. luokkien opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tervakosken yhteiskoulu
  • Turengin yhteiskoulu

Erityiskoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haukankallion koulu (sisältää kaikki vuosiluokat)

Lukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Janakkalassa oli tutkinnon suorittaneita oli 7 360 henkeä. Tästä keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 4 844 henkeä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 2 516 henkeä.lähde?

Kaksi keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden taajaman olemassaolo näkyy myös muissa yhteiskunnallisissa palveluissa. Kumpaankin taajamaan on luotu identtiset palvelut, joskin Tervakoskella palvelut ovat Turenkia suppeammat.

Varsinainen terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Turengissa, mutta terveysaseman palvelut ovat saatavilla myös Tervakoskella. Molemmissa taajamissa on vanhusten palvelukodit, kirjasto ja päivähoitopalvelut. Vain Tervakoskelta löytyy uimahalli. Kunnan ja valtion virastot sijaitsevat puolestaan vain Turengissa.

Janakkalan kirkko sijaitsee lähes puolivälissä Turenkia ja Tervakoskea Tarinmaan kylässä, mutta seurakunnan hallinto on keskittynyt Turenkiin. Tervakoskella on vanha puinen kappelirakennus ja sen yhteydessä seurakuntatilat.

1996 valmistunut Janakkalan pääkirjasto sijaitsee Turengissa.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkala on perinteisesti ollut melko vasemmistolainen kunta ja SDP on yleensä ollut kunnan suurin puolue. Kunnanvaltuustossa on 43 jäsentä. Vuosina 2013-2016 valtuuston kokoonpano puolueittain on seuraava:[18]

Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja sen paikkajakauma on seuraava:[19]

  • SDP 3
  • Keskusta 2
  • Kokoomus 1
  • Perussuomalaiset 1
  • Kristillisdemokraatit 1
  • Vasemmistoliitto 1

Kunnan talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan taloudessa ovat nähtävissä samat ilmiöt kuin muidenkin kuntien taloudessa ja erityisesti kehittyvien kuntien taloudessa. Janakkalan verotulot eivät vuonna 2005 päätyneet tavoitteeseensa, koska valtio antoi tuloveroon lisää helpotuksia. Toteutettavat investoinnit puolestaan ovat lisänneet kunnan velkaantumisastetta. Vielä vuoden 2003 lopussa Janakkala oli lähes velaton, mutta vuoden 2005 lopussa kunnalla oli noin 12 miljoonaa euroa velkaa. Velkaantumisen arvioitiin kääntyvän laskuun vuonna 2007. Pääsyynä velkaantumisen on ollut laaja investointiohjelma ja kuntayhteistyön ennakoitua suuremmiksi muodostuneet menot.

Yritystoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalassa kunnassa ovat:

Kunnassa erilaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 toimipaikassa. Myös alkutuotannolla on edelleen merkitystä vanhassa maatalouspitäjässä. Aikoinaan Janakkala oli Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyskuntia.[20] Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, joissa toimii yli sata palveluyritystä ja -yrittäjää. Heistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Janakkalassa oli työllistä työvoimaa 6 694 henkeä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 78,0 prosenttia. Kunnassa oli 5 222 työpaikkaa, jotka jakautuivat eri elinkeinoihin seuraavasti:lähde?

  • maa- ja metsätalous 340
  • teollisuus 1 835
  • sähkö- ja vesihuolto 36
  • rakennustoiminta 336
  • kauppa 710
  • liikenne 195
  • rahoitustoiminta 328
  • yhteiskunnalliset palvelut 1 336
  • tuntematon 101

Vuonna 2004 kunnassa oli 714 yritystoimipaikkaa. Vuonna 2002 maatiloja oli 342; näillä oli 13 151 hehtaaria peltoa ja 12 321 hehtaaria metsää.lähde?

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan huomattavat historialliset nähtävyydet ovat keskiaikainen kivikirkko, Hakoisten linnavuori ja Kuumolan kartano. Tunnetun näyttelijä Ida Aalbergin syntymäkoti sijaitsee Leppäkoskella. Kunnan tunnetuimmat matkailukohteet ovat Puuhamaa ja Kalpalinnan hiihtokeskus.

Kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma on kesäisin järjestettävä vanhan musiikin festivaali Janakkalan Barokki. Esimerkiksi kesällä 2017 kolmipäiväinen musiikkijuhla sisältää kuusi eri konserttia tai tapahtumaa lähinnä Pyhän Laurin kirkossa ja Turengin asemalla.[21]

Tunnettuja janakkalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Janakkalasta on kotoisin SinKing-niminen thrash metal -yhtye.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. HÄME Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2016 (.pdf) Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus. 2016. ELY ja TE-keskus. Viitattu 1.2.2017.
  7. Tanja Matikainen on Janakkalan seuraava kunnanjohtaja 9.12.2013. janakkalansanomat.fi. Viitattu 3.11.2014.
  8. Kuntavaalit 2017, Janakkala Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  9. Hämeen Sanomatlähde tarkemmin?
  10. a b c d e f g h i j k l m n o p Kylät; Janakkala-fi
  11. Tuhatvuotiaan miekkamiehen ruumis löytyi pellosta, Yle.fi uutiset 14.11.2013. Viitattu 22.11.2013
  12. Laura Hossi, Markku Karvonen: Tuhatvuotinen miekkamies kohtasi ehkä väkivaltaisen lopun Yle.fi Uutiset 8.1.2014
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  14. a b Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumaneljänneksen mukaan alueittain 2010 - 2017 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 25.6.2017.
  15. Tilastokeskus[vanhentunut linkki]
  16. a b c Janakkalan kunta - Väestö
  17. a b Janakkalan kunta - Tilastot
  18. Janakkalan kunta - valtuuston kuulutus (pdf)
  19. Janakkalan kunta - Kunnanhallituksen työssä korostuu talouden hoito
  20. Ossi. Lehtiö; Kustaa Paturi
  21. https://janakkalanbarokki.fi/

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Peltola, Jarmo: Pääradan ja kolmostien kunta : Janakkalan historia 1866–2014. Janakkalan kunta, 2015. ISBN 978-952-93-5336-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Janakkala.