Siirry sisältöön

Janakkala

Wikipediasta
Janakkala

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°55′20″N, 024°38′50″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 165
Hallinnollinen keskus Turenki
Perustettu 1866
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Kokonaispinta-ala 586,07 km²
192:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 547,50 km²
– sisävesi 38,57 km²
Väkiluku 15 867
69:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 28,98 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 58,9 %
– yli 64-v. 25,7 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 95,4 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 4,2 %
Kunnallisvero 8,9 %
192:nneksi suurin 2026 [5]
Työttömyysaste 9,4 % (Huhtikuu 2016) [6]
Kunnanjohtaja Riikka Moilanen
Hallituksen puheenjohtaja Reijo Löytynoja
Kunnanvaltuusto 33 paikkaa
– puheenjohtaja Marko Ahtiainen
  2025–2029[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • JSY1
 • Vihr.
 • KD
 • Vas.
 • PS
1 Janakkalan sitoutumattomien yhteislista
10
7
6
4
2
2
1
1
www.janakkala.fi

Janakkala on Kanta-Hämeen maakunnassa sijaitseva kunta, joka kuuluu Hämeenlinnan seutukuntaan. Sen naapurikuntia ovat etelässä Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki sekä pohjoisen suunnalla Hämeenlinna. Kunta sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Helsingin ja Tampereen yhdistävän valtatie 3:n ja pääradan varrella. Hämeenlinnan keskustaajama sijaitsee kunnan pohjoispuolella.

Janakkalan taajamat ovat Turenki, Tervakoski, Leppäkoski ja kirkonkylä, jonka nimi on Tarinmaa.

Nimestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan nimestä ollaan tutkijoiden keskuudessa hyvin erimielisiä. Eräs yleisimmistä kansanetymologioista esittää nimen tarkoittavan janakalaa eli monnia. Näin viitataan mahdollisesti kunnan vesistöissä olleeseen monnikantaan, ja muun muassa Kernaalanjärvestä saatu suuri monni on nykyisin sijoitettuna Hämeenlinnan lyseon luonnontieteellisiin kokoelmiin.lähde?

Janakkalan kirkkoherra Emanuel Foenander puolestaan arveli 1700-luvun puolivälissä Turun tuomiokapitulille toimittamassaan pitäjäkuvauksessa, että seurakunnan nimi tulee sanasta janhus. Kirkkoherran mukaan sanaa käytettiin vielä monin paikoin ja se tarkoittaa havupuun pihkaa eli tervaa tai puun tervaista paikkaa. Seurakunnan nimi olisi näin Janhackala, joka tarkoittaisi tervaspuun hakkuupaikkaa tai yleensä tervaksien hakkaamispaikkaa. Kirkkoherran mukaan H-kirjain olisi vain pudonnut käytössä pois.lähde?

Uudemman tulkinnan mukaan nimistötutkija Petri Hiltunen arvelee nimen selvittämisen olevan hieman hankalaa. Kuitenkin mikäli kristinuskon tulo Saksaan voidaan ajoittaa noin 300-luvulle, niin todennäköisesti kyseessä on kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Tällöin joku saapuneen ryhmän jäsenistä olisi asettunut Janakkalan alueelle ehkäpä pysyvästi. Kyseisessä kirjoituksessa Hiltunen käsittelee hyvinkin laajasti Hämeen alueen nimistöä.[8]

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan vaakunan on suunnitellut taiteilija Onni Oja vuonna 1950. Vaakunakilpi on jaettu kahteen osaan sakarakorolla, joka muistuttaa linnoituksen harjaa. Koron syvennykset ovat muurin harjan ampuma- ja tähystysaukkoja. Aihe viittaa Hakoisten linnavuoreen. Voidaan kuvitella, että vaakunan irvistävän ilveksen pää on aikoinaan ollut kiinnitettynä linnoituksen punatiilisen muurin seinään varoitukseksi viholliselle. Vaakunan yläosassa pakanuuden nuolet taistelevat uuden uskonnon tunnusmerkkiä, ristiä vastaan.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkala sijaitsee Vanajaveden vesistön yläjuoksulla. Kunnan alueella sijaitseva Kernaalanjärvi toimii alueen keskeisenä vesistöjen kerääjänä ja siihen laskevat vesistöt Lammin, Lopen ja Rengon sekä osin myös Hattulan ja Kalvolan alueilta. Tämä Salpausselän pohjoispuolisen alueen vedet kokoava Kernaalanjärvi laskee Hiidenjokea pitkin Vanajaveteen.lähde?

Toinen maisemaa hallitseva piirre ovat harjumuodostumat. Salpausselän reunamuodostumaan yhtyvät luode–kaakko-suuntaiset harjut lisäävät korkeuseroja alueella. Janakkalaan on syntynyt jopa tieverkostoa harjujen rinteille muotoutuneista poluista. Tunnettuja harjumuodostuman huippuja ovat muun muassa Annakantorni ja Kiianlinna.lähde?

Vanajaveden yläjuoksu on ollut vehmasta viljelysaluetta ja asutettuna varhaisista ajoita lähtien; myös ilmastollisesti se on ollut suotuisaa. Maaperä tasangoilla on hedelmällistä ja hyvää viljanviljelyyn. Laajat peltoalueet ovat olleet omiaan muokkaamaan alueen yhteiskunnallisia rakenteita, josta osoituksena on alueen kartanokulttuuri.lähde?

Janakkala jakautuu kahteen eri suuntanumeroalueeseen. Kunnan pohjoisosa, kuten päätaajama Turenki kuuluu Hämeen teleliikennealueeseen 03, kun taas eteläosat, kuten toinen päätaajama Tervakoski, kuuluvat Uudenmaan teleliikennealueeseen 019.lähde?

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa on ainakin seuraavat kylät:

Kunnan tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilves on Kanta-Hämeelle tyypillinen suuri kissapeto ja Janakkalassa onkin tiheä ilveskanta. Janakkala on valinnut ilveksen nimikkoeläimekseen, koska se on jo pitkään ollut symbolina kunnan vaakunassa.lähde?

Kunnan toinen tunnus on hämeenkylmänkukka (latinaksi Pulsatilla patens tai Anemone patens). Hämeenkylmänkukka on uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi. Se on tyypillinen Kanta-Hämeen alueella ja viihtyy hyvin Janakkalassa maisemaa hallitsevilla hiekkaharjuilla. Kunta on halunnut edistää hämeenkylmänkukan säilymistä valitsemalla sen nimikkokukakseen.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanajaveden laaksossa ja sen yläjuoksulla on ollut asutusta jo esihistoriasta saakka. Kivikautinen asutus oli Hämeessä keskittynyt Vanajaveden ja Hauhon reittien sekä niiden laskujokien ja -järvien varsille. Todennäköisesti tämä asutus on tullut suoraan etelästä, sillä esimerkiksi Vihdin Hiidenvesi oli aikoinaan merenlahti ja sen kautta pääsi helposti myös Salpausselän toiselle puolelle. Kampakeraamisen asutuksen aikana 5000-luvulta eaa. lähtien harjoitettiin metsästystä ja kalastusta, mutta ei välttämättä viljelty maata tai hoidettu karjaa. Nuorakeraaminen kulttuuri (noin 3200–2500 eaa.) toi Hämeeseen ehkä uutta väestöä lähinnä etelästä ja kaakosta.lähde?

Rautakauden aikana asutus oli jo levinnyt hieman laajemmalle, ja ehkä jo tuolloin syntyi maantieyhteys Hämeen ja Varsinais-Suomen rannikon välille. Tätä yhteyttä on myöhemmin alettu kutsua Hämeen Härkätieksi ja sen toinen pää oli aluksi Halikonlahdella. Asukkaiden turvapaikoiksi ovat viimeistään rautakaudella muodostuneet linnavuoret, joista Janakkalan alueella kaksi keskeisintä ovat Hakoisten linnavuori ja Unikonlinna. Myös Hangastenmäki on osoittautunut tutkimuksissa linnavuoreksi[10]. Rautakauden merkittävin esinelöytö on tehty Kernaalan kylästä, josta löytyi muiden esineiden ohessa ainutlaatuinen, seitsemänkertainen rintaketju. Se on ilmeisesti ollut todella varakkaan hämäläistalon emännän omaisuutta.lähde? Poikkeuksellinen löytö oli pronssinen, useista koruista koostunut kokonaisuus[10]. Ketjulaite löytyi vuonna 1958 ja kertoo alueen väestön vauraudesta[10].

Janakkala valikoitui Ruotsin vallan tukikohdaksi Hämeessä 1200-luvun puolivälissä. Otteen säilyminen varmistettiin Hakoisten ja Hangastenmäen linnavuoriparin varustamisella. Hämeenlinnaan laskeva Hiidenjoki oli tärkeä vesireitti. Kernaalanjärven ja Hiidenjoen varressa on hiesuista maata, joka soveltui viljelykseen varhaisilla muokkausvälineillä.[10]

Keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinuskon virallisen tulemisen myötä järjestettiin kristillinen elämä myös Hämeessä. Aluksi Janakkala kuului niin sanottuun Suur-Vanajaan, jonka alue käsitti myös Hausjärven ja Lopen pitäjät sekä pohjoisen osan Nurmijärvestä. V. Kerkkosen mukaan Janakkalan kirkkopitäjä on syntynyt noin vuoden 1300 vaiheilla, mutta hallintopitäjänä Janakkala on huomattavasti tätä nuorempi.lähde?

Varhaisin Janakkalaa koskeva kirjallinen asiakirja on vuodelta 1341. Kyseessä on Bo Joninpojan tuomio, jonka sanotaan olevan kirjoitettu Janakkalassa. Tämän jälkeen pitäjä ja pitäjäläiset esiintyvät yhä useammin asiakirjoissa. Hakoisten linnavuori oli myös keskiajan alussa merkittävä tukikohta.lähde?

Hautalöytö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Janakkalan miekkamies

Janakkalasta tehtiin syksyllä 2013 löytö, johon kuuluu luuranko, kaksi miekkaa ja muuta esineistöä. Miekka on ajoitettu noin vuoden 1100 tienoille.[11] Tomografia- eli viipaleröntgentutkimusten perusteella on arvioitu, että mies olisi kohdannut väkivaltaisen kuoleman. Tutkimukset jatkuvat edelleen.[12]

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1860-luvulla säädetyillä kunnallisasetuksilla kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. Tällöin opetus- ja sosiaalitoimi siirtyivät seurakunnilta vasta perustettujen kuntien tehtäviksi. Janakkala on ollut elinvoimainen kunta koko olemassaolonsa ajan ja nykyisinkin sen väkiluku on kasvussa. 1960-luvulla lakkautetun Vanajan kunnan alueista Janakkalaan liitettiin muun muassa laaja Harvialan alue, joka käsitti pääsääntöisesti Harvialan kartanon maita. 1960-luvun alussa ehdotettiin Janakkalan eteläosien erottamista Tervakosken kunnaksi, mutta tämä ei kuitenkaan toteutunut.[13]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Janakkalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 15 160
1985
  
 14 843
1990
  
 15 301
1995
  
 15 462
2000
  
 15 419
2005
  
 15 871
2010
  
 16 892
2015
  
 16 853
2020
  
 16 395
2025
  
 15 867
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Janakkalan väkiluku kasvoi 1900-luvulla melko voimakkaasti: kunnan väkiluku oli vuonna 1900 6 878 asukasta, vuonna 1924 8 049 asukasta ja vuonna 1950 noin 12 000 asukasta. 1960- ja 1970-luvuilla tapahtui Janakkalan taajamien suurin kasvu, joka kohdistui erityisesti Turenkiin. Väkiluvun kasvu pysähtyi 1970-luvun alussa noin vuoteen 2000 saakka, jolloin se vakiintui noin 15 000 asukkaaseen. 2000-luvulla väkiluku alkoi jälleen kasvaa: huippuvuotena 2011 asukkaita oli 16 960. Tämän jälkeen väkiluku kääntyi kuitenkin laskuun, ja vuonna 2025 Janakkalan väkiluku oli 15 867 asukasta, joka on likimain sama kuin vuonna 2005.[14][15][16] Väkiluvun lasku kohdistui 2000-luvulla etenkin Janakkalan haja-asutusalueisiin: vuonna 2011 haja-asutusalueilla oli 4 191 asukasta, kun vuonna 2024 asukkaita oli vain 3 568. Myös Turengin ja Tervakosken väkiluvut laskivat tämän ajanjakson aikana, mutta lasku oli maltillisempaa.[17][18]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 lopussa Janakkalassa oli 16 123 asukasta, joista 12 315 asui taajamissa, 3 612 haja-asutusalueilla ja 197:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Janakkalan taajama-aste oli 76,4 %.Janakkalan taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[19]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2022)
1.Turenki7 467
2.Tervakoski3 815
3.Hämeenlinnan keskustaajama*462
4.Leppäkoski303
5.Janakkalan kirkonkylä267

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu pääosin Hämeenlinnan kaupungin alueelle.

Kaupunki-maaseutu-luokituksessa vuonna 2024 Janakkalan asukkaista 11 322 eli noin 71 prosenttia asui kaupunkialueilla, joista kaikki kaupungin kehysalueella. Maaseutualueella asui 4 499 asukasta eli noin 29 prosenttia janakkalalaisista, joista kaikki kaupungin läheisellä maaseudulla.[20]

Ikä- ja sukupuolijakauma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Janakkalan väestöstä oli miehiä 8 229 ja naisia 8 008.[21] Vuonna 2020 ulkomaan kansalaisten osuus kunnan väestöstä oli 2,3 prosenttia.[22]

Väestön ikäjakauma vuonna 2020:[22][23]

  • 0–14-vuotiaat: 2 631 (16,2 %)
  • 15–64-vuotiaat: 9 581 (59,0 %)
  • yli 65-vuotiaat: 4 025 (24,8 %)

Kieli ja kansalaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2024 lopussa Janakkalassa oli 16 015 asukasta. Heistä 15 277 puhui äidinkielenään suomea ja 64 ruotsia. Vieraista kielistä puhutuin oli viro, jolla oli Janakkalassa 121 puhujaa. Seuraavaksi puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä (63 puhujaa), swahili (57) ja thai (49). Yhteensä vieraskielisiä oli 674.[24]

Vuoden 2024 lopussa 96,9 % Janakkalan asukkaista eli 15 525 oli Suomen kansalaisia. Yleisimmät ulkomaiset kansalaisuudet olivat Viro (111), Kongon demokraattinen tasavalta (53) ja Ukraina (50). Janakkalalaisista samaan aikaan oli Suomessa syntyneitä 15 327. Yleisimmät muut syntymämaat olivat Viro (109), Neuvostoliitto (70) ja Ruotsi (59).[25][26]

Syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa vuosina 2021–2024 kokonaishedelmällisyysluku oli noin 1,63[27]. Syntyneiden lasten määrä on Janakkalassa laskenut merkittävästi: esimerkiksi vuonna 1990 syntyneitä oli Janakkalassa 197, mutta vuonna 2024 syntyneitä oli enää 108. Kyseessä oli matalin syntyneiden lukumäärä ainakin vuoden 1990 jälkeen. Syntyneiden äidin keski-ikä on Janakkalassa ollut nousussa, sillä vuodesta 1990 vuoteen 2024 25–29-vuotiaiden osuus synnyttäneistä naisista laski 37 prosentista 20 prosenttiin ja 30–34-vuotiaat nousivat synnyttäneiden joukossa suurimmaksi ikäryhmäksi kasvattaen osuuttaan 30 prosentista 44 prosenttiin. Vuonna 1990 35 vuotta täyttäneiden synnyttäneiden naisten osuus synnyttäneistä oli vain 14 prosenttia, kun vuonna 2024 se oli 31 prosenttia.[28]

Janakkalassa kuolee keskimäärin hieman alle 200 ihmistä vuosittain. Vuonna 2024 Janakkalassa kuoli 186 henkilöä. Vuonna 2023 kuolleita oli Janakkalassa 239 henkilöä, joka oli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen. Kuolleiden lukumäärä on hieman noussut 1990-luvulta, jolloin se oli keskimäärin noin 156 henkilöä vuodessa. 1990-luvulla kuolleita nollavuotiaita oli Janakkalassa yhdeksän, kun taas vuosina 2015–2024 heitä oli kolme. 95 vuotta täyttäneiden kuolleiden määrä on sitä vastoin kasvanut: esimerkiksi vuonna 1990 Janakkalassa kuoli yksi 95 vuotta täyttänyt, mutta vuonna 2024 heitä oli 16.[29]

Janakkalaan muuttaa keskimäärin noin 800 ihmistä vuosittain; vuonna 2024 luku oli 802. Keskimäärin Janakkalasta muuttaa pois hieman useampi, esimerkiksi vuonna 2024 Janakkalasta muutti muualle 898 asukasta. Nettomuutto oli Janakkalassa vuosina 2010–2024 viitenä vuotena positiivinen ja kymmenenä vuotena negatiivinen. Koko 2000-lukua tarkasteltaessa Janakkala kuitenkin on muuttovoittoinen kunta, sillä vuosina 2000–2024 Janakkalaan on muuttanut 21 014 ihmistä ja Janakkalasta on muuttanut pois 20 240 ihmistä.[30][31]

Janakkalaan muutettiin vuosina 2000–2024 yhteensä eniten Hämeenlinnasta (7 181). Seuraavaksi eniten ihmisiä muutti Janakkalaan Riihimäeltä (2 336), Helsingistä (1 252) ja Hyvinkäältä (1 013). Janakkalasta muutettiin eniten Hämeenlinnaan (7 289), Riihimäelle (2 188), Helsinkiin (1 175) ja Tampereelle (1 065). Näissä tilastoissa on käytetty jokaiselta vuodelta ajankohdan 1.1.2025 mukaista kuntajakoa.[31]

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan kunta tekee joka neljäs vuosi kuntalaiskyselyn, jolla seurataan kunnan kehitystä ja yleistä ilmapiiriä. Vuoden 2019 kuntalaiskyselystä uutisoitiin, että kuntalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa.[32] Toisaalta yli 30 prosenttia oli täysin tai melko eri mieltä väittämistä ”Kunnassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.” ja ”Kunnan päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä.”[33]

Seurakunnat ja kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Janakkalan Pyhän Laurin kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Janakkalassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Janakkalan seurakunta.[34] Sen kirkkoja ovat Janakkalan Pyhän Laurin kirkko (vuodelta 1520), Tervakosken kirkko (1936), ja Turengin kirkko (1965). Turengin ja Tervakosken kirkkojen yhteydessä sijaitsee seurakuntakeskus, ja myös kirkonkylällä Tarinmaalla on seurakuntatalo.[35]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Janakkalassa toimii Janakkalan helluntaiseurakunta.[36]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Janakkalan alueella toimi Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta, jonka pääkirkko on Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko.[37] Vuoden 2021 alussa tämä ortodoksinen seurakunta liitettiin osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.[38]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa Paturi ja muut aktiiviset kyläläiset perustivat Janakkalaan Suomen ensimmäinen kunnallisen kansakoulun vuonna 1861. Nykyisin kunnassa on yhdeksän vuosiluokkien 1.–6. koulua, kaksi vuosiluokkien 7.–9. koulua, kolme erityiskoulua, yksi lukio kahdessa eri toimipisteessä sekä kahden ammatillisen oppilaitoksen toimipisteet. Näiden lisäksi Vanajaveden opistolla on toimintaa kunnan alueella.[39] Kahden melko suuren taajaman, Turengin ja Tervakosken, vuoksi Janakkalassa on pyritty kehittämään molempien keskusten kouluoloja. Seuraavassa on lueteltu kunnan koulut:[40]

1.–6. luokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäjoen ja Vähikkälän koulut lakkautetaan 1.8.2026 alkaen sekä Tanttalan ja Viralan koulut 1.8.2027 alkaen. Heinäjoen ja Viralan koulujen kohdalla valtuusto teki päätöksen yhden äänen erolla.[41]

Lakkautetut koulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla Janakkalassa on toiminut näiden koulujen lisäksi myös Löyttymäen koulu, joka lakkautettiin vuonna 2013.[42][43] Vielä 1970-luvulla Janakkalassa toimi myös Hallakorven, Lähdekorven ja Ylikylän ala-asteet.[44]

7.–9. luokkien opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityiskoulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatilliset oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipulan ammattiopistolla voi opiskella ajoneuvoalaa, liiketoimintaa, logistiikkaa, maatalousalaa, matkailualaa, metsäalaa, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualaa sekä puutarha-alaa. Näiden lisäksi Kiipulassa järjestetään tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.[45] Ammattiopisto Tavastian Turengin toimipisteellä puolestaan voi opiskella tekniikan ja liikenteen alaa.[47]

Vuonna 2022 Janakkalassa oli 10 039 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanutta, joista toisen asteen koulutusasteella 6 202 henkeä. 3 701:llä 15 vuotta täyttäneellä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa.[48]

Vuonna 1996 valmistunut Janakkalan pääkirjasto sijaitsee Turengissa.

Terveyspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa sijaitsee kaksi terveysasemaa: toinen Turengissa ja toinen Tervakoskella[49]. Janakkalassa sijaitsee myös Janakkalan sairaala[50].

Muut palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalassa sijaitsee nuorisokeskukset sekä Turengissa että Tervakoskella[51]. Tervakoskella on uimahalli[52] ja Janakkalan kunnan omistama elokuvateatteri Kino Tervakoski[53]. Janakkalan pääkirjasto sijaitsee Turengissa, mutta myös Tervakoskella on kirjasto[54].

Sekä Tervakoskella että Turengissa sijaitsee liikuntahalli. Tervakosken liikuntahallin nimi on Delfort Areena, ja se valmistui vuonna 2021. Turengin liikuntahalli on vuodelta 1997. Molempien liikuntahallien yhteydessä on myös kuntosali.[55]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Janakkalan kunnanvaltuusto

Janakkala on perinteisesti ollut melko vasemmistolainen kunta ja SDP on yleensä ollut kunnan suurin puolue. Kunnanvaltuustossa on 33 jäsentä. Kaudella 2025–2029 valtuuston kokoonpano puolueittain on seuraava:[7]

Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja sen paikkajakauma on kaudella 2025–2029 seuraava:[56]

  • SDP 3
  • Keskusta 2
  • Kokoomus 2
  • Vihreät 1
  • Sitoutumattomien yhteislista 1

Yritystoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät työllistäjät Janakkalan kunnassa ovat (luettelossa ne yritykset, joilla vähintään 50 työntekijää):[57]

  • Tervakoski Oy (363 työntekijää)
  • Janavalo Oy (76)
  • Kolmeks Oy (72)
  • Iso-Hiiden Kartano Oy (52)
  • Ekocoil Oy (50)

Kunnassa erilaisia teollisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 toimipaikassa. Myös alkutuotannolla on edelleen merkitystä vanhassa maatalouspitäjässä. Aikoinaan Janakkala oli Suomen edistyksellisimpiä maanviljelyskuntia.[58] Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, joissa toimii yli sata palveluyritystä ja -yrittäjää. Näistä kolmasosa toimii Tervakoskella ja kaksi kolmasosaa Turengissa.lähde?

Työllisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Janakkalassa oli työllistä työvoimaa 6 918 henkeä ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli 71,7 prosenttia[59]. Vuonna 2023 kunnassa oli 4 972 työpaikkaa, joiden yleisimmät toimialat olivat seuraavat:[60]

  • teollisuus (1134)
  • terveys- ja sosiaalipalvelut (874)
  • tukku- ja vähittäiskauppa (607)
  • koulutus (534)
  • hallinto- ja tukipalvelutoiminta (312)
  • rakentaminen (310)
  • alkutuotanto (265)
  • kuljetus ja varastointi (208)
  • majoitus (150)
  • ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (128)

Vuonna 2024 kunnassa oli 1 531 yritysten toimipaikkaa[61]. Käytössä olevaa maatalousmaata Janakkalassa oli vuonna 2024 12 959 hehtaaria 196 tilalla[62].

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtakunnallisesti tunnettu tapahtuma on kesäisin järjestettävä vanhan musiikin festivaali Janakkalan Barokki. Esimerkiksi kesällä 2017 kolmipäiväinen musiikkijuhla sisältää kuusi eri konserttia tai tapahtumaa lähinnä Pyhän Laurin kirkossa ja Turengin asemalla.[63]

Kunta ylläpitää Janakkalassa kahta museota, jotka ovat Laurinmäen torpparimuseo Janakkalan Pyhän Laurin kirkon lähellä ja Ida Aalberg -museo Leppäkoskella. Muita museoita Janakkalassa on muun muassa Janakkalan tietokonemuseo ja Napialan Wanha Koulu, jossa sijaitsee koulumuseo ja Lindblomin vanha kauppa.[64]

Janakkalassa sijaitsee myös Pyhän Laurin kirkko, joka on viimeisin Hämeen keskiaikainen kivikirkko[65] sekä Hakoisten linnavuori[66].

Kartanokulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanantaan kartanon päärakennus.

Janakkalassa on vanhaa kartanokulttuuria. Hakoisten kartano, Harvialan kartano, Hiiden kartano, Hyvikkälän kartano, Irjalan kartano, Kernaalan kartano, Konttilan kartano, Kuumolan kartano, Leppäkosken kartano, Löyttymäen kartano, Monikkalan kartano, Rehakan kartano, Sauvalan kartano, Tervakosken kartano, Toivan kartano, Vanantaan kartano ja Viralan kartano ovat niistä tunnetuimpia. Janakkalassa harrastetaan fasaanijahteja ja Sauvalan kartano tunnetaan fasaanien kasvattajina.[67][68][69]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Janakkalan murre kuuluu Lopen alaryhmään.[70][71]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti, lanttulaatikko, viili ja talkkuna sekä jäätelö.[72]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Janakkalan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Janakkalan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Toivanjoen lintutorni, Unikonlinna, Hakoisten linnavuori, Rahitunlammi–Linnamäki, Haukankallio, Someronvuori sekä Mallinkaistenjärven virkistysalue. Turengin alueella sijaitsee Tunturinvuori.[73]

Janakkalan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Pukalinkallion polut, Laurinmäen luonto- ja kulttuuripolut sekä Suurisuon luontopolku. Turengin alueella sijaitsevat Raimansuo–Kalpalinna-reitti sekä Kiipulan reitit.[73]

Tunnettuja janakkalalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Janakkalasta on kotoisin SinKing-niminen thrash metal -yhtye.[75]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  6. ↑ HÄME Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2016 (.pdf) Elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus. 2016. ELY ja TE-keskus. Viitattu 1.2.2017.
  7. 1 2 Kuntavaalit 2025, Janakkala Oikeusministeriö. Viitattu 15.7.2025.
  8. ↑ Hämeen Sanomatlähde tarkemmin?
  9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Kylät; Janakkala-fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. 1 2 3 4 Arkeologia | Kaunis mutta vaarallinen muinaisesine nousi mullasta Kanta-Hämeessä Helsingin Sanomat. 21.6.2024. Viitattu 20.7.2024.
  11. ↑ Tuhatvuotiaan miekkamiehen ruumis löytyi pellosta, Yle.fi uutiset 14.11.2013. Viitattu 22.11.2013
  12. ↑ Laura Hossi, Markku Karvonen: Tuhatvuotinen miekkamies kohtasi ehkä väkivaltaisen lopun Yle.fi Uutiset 8.1.2014
  13. ↑ https://nakoislehti.hs.fi/0c4eae5b-8f87-4a11-9cf7-a48219d9f863/5?q=
  14. 1 2 Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2025 Tilastokeskus. Viitattu 8.4.2026.
  15. ↑ Suomen Tilastollinen Vuosikirja 1926 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 11.5.2026.
  16. ↑ Peltola, Jarmo: Pääradan ja kolmostien kunta, Janakkalan historia 1866–2014, s. 58–59. Janakkalan kunta. ISBN 978-952-93-5336-1
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 11.5.2026.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2024 Tilastokeskus. Viitattu 11.5.2026.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2023 Tilastokeskus. Viitattu 16.7.2025.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Väestö asuinpaikan kaupunki-maaseutu-luokituksen sekä sukupuolen ja iän mukaan, 2000-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  21. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  22. 1 2 Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  23. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 11.11.2021.
  24. ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  25. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  26. ↑ Syntymävaltio sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  27. ↑ Naisten kokonaishedelmällisyysluku kunnittain, 1990-1993 -- 2021-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  28. ↑ Elävänä syntyneet sukupuolen ja äidin iän (5-v.) mukaan alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  29. ↑ Kuolleet iän (5-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  30. ↑ Kuntien välinen muutto iän (5-v.), sukupuolen ja muuton suunnan mukaan alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  31. 1 2 Kuntien välinen muutto tulo- ja lähtöalueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 9.3.2026.
  32. ↑ Niskanen, Anne-Maria: Janakkalan kuntalaiskysely: Asukkaat varsin tyytyväisiä kotikuntaansa Yle Uutiset. 3.6.2021. Viitattu 11.11.2021.
  33. ↑ Kuntalaiskysely (PDF) Janakkalan kunta. Viitattu 11.11.2021.
  34. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  35. ↑ Kirkot ja tilat Janakkalan seurakunta. Viitattu 6.3.2026.
  36. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  37. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/hameenlinnan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Saila Karpiola: Hämeenlinnan ortodoksien yli 10 vuoden odotus on päättymässä, kun pääkirkon remontti pääsee alkamaan Hämeen Sanomat, hameensanomat.fi. 29.8.2020. Viitattu 10.9.2020.
  39. ↑ Vanajaveden opisto kktavastia.fi. Viitattu 13.4.2024.
  40. ↑ Koulut Janakkalan kunta. Viitattu 16.3.2024.
  41. ↑ Valtuusto päätti lakkauttaa kouluja Janakkalan kunta. Viitattu 27.4.2026.
  42. ↑ Perusopetuksen oppilaitokset Vipunen. Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 28.4.2026.
  43. ↑ Ensin meni koulu, sitten lasten leikkivälineet – kyläläiset pettyivät Yle. Viitattu 28.4.2026.
  44. ↑ [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172679/xtds_ko_1979_2_B_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y Oppilaitosluettelo, osa B Oppilaitokset lääneittäin ja kunnittain 31.12.1978] (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2026.
  45. 1 2 Janakkalan toimipaikka Kiipulan ammattiopisto. Viitattu 13.4.2024.
  46. ↑ Opastekartat ja toimipaikat Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viitattu 13.4.2024.
  47. ↑ Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Tekniikan ja liikenteen ala Turengin toimipiste Fonecta. Viitattu 13.4.2024.
  48. ↑ 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Tilastokeskus. Viitattu 13.4.2024.
  49. ↑ Kiireetön hoito terveysasemilla Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Viitattu 6.3.2026.
  50. ↑ Janakkalan sairaala Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Viitattu 6.2.2026.
  51. ↑ Nuorisopalvelut Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  52. ↑ Tervakosken uimahalli Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  53. ↑ Tietoa kävijälle, Kino Tervakoski Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  54. ↑ Kirjasto Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  55. ↑ Liikunta Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  56. ↑ Luottamushenkilö- ja toimielinhaku (Valitse Kunnanhallitus 1.6.2025-31.5.2029) Janakkalan kunta. Viitattu 15.7.2025.
  57. ↑ Janakkala Finder. Viitattu 28.4.2026.
  58. ↑ Ossi. Lehtiö; Kustaa Paturi
  59. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2026.
  60. ↑ Alueella työssäkäyvät (työpaikat) alueen, toimialan (TOL 2008), sukupuolen ja vuoden mukaan, 2007-2023 Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2026.
  61. ↑ 13wz -- Yritysten toimipaikat kunnittain, 2018-2024 Tilastokeskus. Viitattu 11.5.2026.
  62. ↑ Käytössä oleva maatalousmaa kunnittain Luonnonvarakeskus. Viitattu 11.5.2026.
  63. ↑ https://janakkalanbarokki.fi/
  64. ↑ Museot Janakkalan kunta. Viitattu 6.3.2026.
  65. ↑ Pyhän Laurin kirkko Janakkalan seurakunta. Viitattu 11.5.2026.
  66. ↑ Hakoisten linnavuori Janakkalan kunta. Viitattu 11.5.2026.
  67. ↑ Historia Janakkala. Viitattu 28.9.2025.
  68. ↑ Laura Myllykoski: Heikki Sauvalan kartanon pöydässä istuu säännöllisesti talouden ja politiikan vaikuttajia ja ulkomaisia arvovieraita Hämeen Sanomat. 28.10.2018. Viitattu 28.9.2025.
  69. ↑ Otava, kustannusosakeyhtiö: Sateentekijät: eräänlaiset päiväkirjat 1992−2001. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46968-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.9.2025.
  70. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  71. ↑ Otava, kustannusosakeyhtiö: Sateentekijät: eräänlaiset päiväkirjat 1992−2001. Helsingissä: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46968-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 28.9.2025.
  72. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 68. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  73. 1 2 Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 275–285. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  74. ↑ Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 6.3.2022.
  75. ↑ SinKing Encyclopaedia Metallum. Viitattu 19.11.2025. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Janakkala&oldid=23995773”