Riihimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Riihimäki
Riihimäki.vaakuna.svg Riihimäki.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°44′20″N, 024°46′20″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 694
Hallinnollinen keskus Riihimäen keskustaajama
Perustettu 1922
– kaupungiksi 1960
Kokonaispinta-ala 125,55 km²
300:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 121,00 km²
– sisävesi 4,55 km²
Väkiluku 28 815
38:nneksi suurin 31.1.2020 [2]
väestötiheys 238,1 as./km² (31.1.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 16,7 %
– 15–64-v. 63,2 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 4,6 %
Kunnallisvero 20,50 %
218:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Sami Sulkko
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2017–2021[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
 • Ps.
 • Kesk.

11
10
9
5
3
3
2
www.riihimaki.fi

Riihimäki on Etelä-Suomen kaupunki, joka sijaitsee Helsingistä noin 70 kilometriä pohjoiseen ja Hämeenlinnasta 28 kilometriä kaakkoon. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnan eteläosassa. Sen naapurikunnat ovat Janakkala pohjoisessa, Hausjärvi idässä, Hyvinkää etelässä ja Loppi lännessä. Riihimäki perustettiin kauppalana vuonna 1922, ja vuonna 1960 Riihimäestä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uusimuotoisesta kaupungista.

Riihimäen asukasluku on noin 30 000. Se sijaitsee rautatieristeyksessä ja on ollut varuskuntakaupunki autonomian ajoista lähtien. Paikkakunnalla toimi lasitehdas lähes koko 1900-luvun ja nykyään rakennuksessa on Suomen lasimuseo. Kaupungissa on myös metsästysmuseo, taidemuseo. Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus sekä Valion Etelä-Suomen-tuoretuotemeijeri. [7][8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hatlamminsuo on arvokkain yksittäinen luontokohde Riihimäen alueella.

Maisemallisesti Riihimäki on viljely- ja järvimaata.[9] Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu on 30-75 metriä ja alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä merenpinnan yläpuolella.

Riihimäen luontoon sisältyy monipuolisesti metsiä, soita ja vesistöjä. Metsistä kuusivaltaiset, lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä. Lehtojen osuus Riihimäen metsämaista on yli 30%.[10] Lehmusmetsiköitäkin on runsaasti ja myös pähkinäpensaikkoja esiintyy. Kallioista muun muassa harvinainen kivilaji, gabro, esiintyy laajalti kaupungin eteläosissa. .

Soita Riihimäellä on Etelä-Suomen oloihin jopa tavallista enemmän, lähes 10%. Vallitsevien suoyhdistelmätyyppien vyöhyke Riihimäellä ovat kilpikeitaat. Pääosa soista kuuluu kuitenkin viettokeitaisiin ja ainoastaan iso Silmäkeneva kilpikeitaisiin. Suotyypeistä Riihimäellä esiintyy monipuolisesti rämeitä, korpia ja nevoja. Soista luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa, Hausjärven rajan tuntumassa sijaitseva Hatlamminsuo.

Jääkauden jäljistä löytyy Riihimäeltä siirtolohkareita, harjuja, muinaisrantoja sekä suppia.[11] Riihimäen läpi kulkee myös ensimmäinen salpausselkä.[12]

Vesistöjä Riihimäellä on vain noin 500 hehtaaria.[13] Suurimmilta osin Riihimäen alue kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen ja pohjoisimmat osat Kokemäen vesistöalueeseen. Kaupunkia halkoo itä-länsi suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja, jonka alueen päälle kaupungin keskusta sijoittuu. Alueen vedet ohjautuvat pääosin pieniä ojia ja puroja pitkin. Riihimäen järvet sijaitsevat kaikki kaupungin eteläosassa. Suurimmat järvet ovat Hirvijärvi, Paalijärvi sekä Hyvinkäälle ulottuva Suolijärvi. Pienimpiä järviä ovat Vatsianjärvi, Arolammi sekä kaksi Vähäjärveä, joista toinen laskee Paalijärveen ja toinen Hirvijärveen.[14] Vantaanjoki virtaa Riihimäen alueella noin 13 kilometrin matkan.[15] Vantaanjoen sivujokia Riihimäellä ovat Herajoki ja Paalijoki. Pohjoisessa virtaa Kokemäenjoen valuma-alueeseen kuuluva Riihiviidanoja Punkanjokeen ja edelleen Puujokea pitkin pohjoiseen.

Luonnonsuojelualueet ja luontokohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[16]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meren suhteellinen läheisyys leudontaa Riihimäen talvea, mutta toisaalta Tammelan ylänkömaan vaikutus viilentää kesää.[17] Vuoden sademäärä on Riihimäellä keskimäärin 610 mm ja sadepäiviä on noin 110 vuodessa. Pysyvä lumipeite sataa Riihimäelle keskimäärin joulukuussa ja lunta kertyy maaliskuulle 30-35 cm.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakuva Riihimäeltä 1960-luvulla.

Riihimäen alueella sijaitseva Silmäkenevan suo- ja peltoalue oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten järvi, jonka alta Riihimäen alue paljastui maaperän kohoamisen seurauksena.[18] Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja. Riihimäeltä löytyneistä yli 20 kivikautisesta asuinpaikasta varhaisimmat ajoittuvat lähes 9 000 vuoden taakse.[19]

Varhaisimmat pysyvät asukkaat asettuivat Riihimäen seudulle, Ryttylän kylän alueelle arviolta 1200-luvulla. Silmäkenevalta otettujen siitepölynäytteiden perusteella maanviljely olisi lähialueilla alkanut viimeistään 1400-luvulla. Riihimäen kylistä Ryttylä, Kara, Arolampi, Hiivola ja Herajoki mainitaan jo 1500-luvulta peräisin olevissa veroluetteloissa.[18]

Haapahuhdan alueella oli 1700-luvulla Karan ja Ryttylän kartanoiden torppia.[20] Karan maille syntyivät 1780-luvun kuluessa muun muassa Kuulojan, Huhtimon ja Kokon torpat ja 1800-luvun puolella Talteen ja Tienhaaran torpat. Anttilan talonpoikaistalon alainen Juppalan torppa raivattiin 1788. Ryttylän rälssitalon alainen Haapahuhdan torppa perustettiin 1794, josta muodostettin vuonna 1813 itsenäinen tila. 1800-luvun alkuvuosina perustettin myös Uramon ja Sipusaaren torpat sekä Riihiviidan uudistila.

Suomen rautatieverkon ensimmäisen rataosuuden rakentamisen Helsingin ja Hämeenlinnan välille alettua perustettiin radanrakentajia varten alueelle työasema, joka sai nimekseen Riihimäki. Riihimäelle perustettiin myös rautatieasema, joka on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Ensimmäinen asemarakennus Riihimäelle valmistui kuitenkin vasta 1868.[21] Riihimäki oli aluksi Helsinki-Hämeenlinna-radan hiljaisin seisake ja seudulle asettui pieni rautatieläisyhdyskunta ja syntyvä kylä houkutteli myös käsityöläisiä.[22] Riihimäen taajaman ydin muodostui 1900-luvun alkuun saakka rautatieaseman ja Rautatienpuiston ympäristöstä. Asukkaita oli vuoden 1859 lopussa noin 1 200 ja vuoteen 1900 mennessä oli väkiluku kasvanut 2 610 henkeen.[18]

Riihimäen keskustassa sijaitsevan Riihikiven muistolaatan mukaan kaupunki on saanut nimensä nykyisen Rautatienpuiston mäkialueella sijanneiden riihien mukaan.[23]

Asemasta tuli Suomen ensimmäinen risteysasema ja siten tärkeä kauttakulkupaikka, kun sieltä itään johtavan Riihimäki–Pietari-radan ensimmäinen osuus Lahteen avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 1869.[21] Risteysasema teki Riihimäestä Hausjärven kunnan nopeimmin kasvavan taajaman. Jo 1800-luvun loppupuolella Riihimäellä pidettiin käräjät ja veronkannot. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta.

Vuonna 1905 valmistunut kirkko yhdisti lähiseutua ja asemakyläläisiä ja Riihimäestä oli muodostumassa teollisuuspaikkakunta, jonka tärkeimmät teollisuus laitokset olivat saha ja lasitehdas.[22] Vuonna 1907 avattiin kapearaiteinen rautatie Riihimäeltä Lopen Kesijärvelle.[24] Rautatie oli alkujaan hevosvetoinen, mutta muuttui 1911 höyryvetoiseksi. Rata oli toiminnassa vuoteen 1954.

Sotilasstrategisesti tärkeälle rautatiepaikkakunnalle riittävän matkan päähän Suomenlahden rannikosta perustettiin 1910 ratsuväkivaruskunta, jossa toimi Suomen viestijoukkojen keskuspaikka Viestirykmentti vuoden 2014 lakkautukseensa saakka. Samana vuonna 1910 perustettiin myös Riihimäen lasi, joka toimi vuoteen 1990 saakka. Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheessa käytiin Riihimäen taistelu, jonka yhteydessä saksalaiset valtasivat paikkakunnan punaisilta. Sodan päätyttyä perustettiin vankileiri, jonne oli sijoitettuna noin 8 500 punavankia. Heistä yli tuhat kuoli vuoden 1918 syyskuuhun mennessä. Nykyinen Riihimäen vankila on toiminut vuodesta 1929 lähtien.

Riihimäen alueen asukkaat anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa. Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta. Ensimmäinen asemakaava valmistui tammikuussa 1916. Riihimäestä muodostettin taajaväkinen yhteiskunta lopulta vuonna 1919.[22] Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi.

Riihimäki kärsi suuria vaurioita talvisodan pommituksissa, mutta selvisi jatkosodalta ehjänä.[25] Erityisesti Antreasta asutettiin siirtolaisia kauppalaan sodan jälkeen. Sodan jälkeinen rakentaminen ei rajoittunut vain sodan tuhojen korjaamiseen, vaan myös uusia rakennuksia rakennettiin. Kauppalaan rakennettiin 1950-luvulla noin 1 000 uutta asuinrakennusta ja samalla kavoitettiin useita uusia asuinalueita, kuten Hirsimäki, Uramo ja Uhkola.[22][26] 1950-luvun lopussa alkoi myös Riihimäen kautta kulkevan valtatie 3:n (nyk. seututie 130) rakentaminen.

Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alusta[27] ja 1960-luvulta lähtien yhä useampi riihimäkeläinen matkusti töihin paikkakunnan ulkopuolelle.[22] Lähiöitä rakennettiin Otsolaan ja Sipusaareen ja muun muassa Räätykänmäkeen rakennettiin omakotitaloalueita. 1970-luvulla alettiin rakentaa Mattilaan teollisuuskylää ja Peltosaaren uutta asuinlähiötä.[28] Lisäksi rakennettiin kerrostaloja Ilomäkeen sekä Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Pääradan sähköistäminen ulottui Riihimäelle asti 1972. Teollisuustyöväenmäärä laski 1980-luvulle tultaessa kolmanneksellla ja rautatieläistenkin suhteellinen osuus laski. Enemmistö työskenteli palvelualoilla. Riihimäen lasi lopetti toimintansa 1990. Maanteitse liikenneyhteydet Riihimäeltä Helsinkiin ja Tampereelle paranivat, kun 1990-luvulla valmistui moottoritie, nykyinen valtatie 3.

Riihimäen rautatieaseman liikenne ja asema rautatieristeyksenä heikkeni jonkin verran Lahden oikoradan valmistuttua 2006.[29] Vuonna 2008 valmistui Riihimäelle, rautatieaseman tuntumaan Liikekeskus Atomi, jossa toimii muun muassa Prisma. Rautatieaseman yhteyteen valmistui 2009 myös matkakeskus.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Riihimäen väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
23 971
1985
  
24 366
1990
  
25 000
1995
  
25 838
2000
  
26 173
2005
  
27 069
2010
  
28 803
2016
  
29 160
Lähde: Tilastokeskus[30]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Riihimäellä oli 29 021 asukasta, joista 27 881 asui taajamissa, 807 haja-asutusalueilla ja 333 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Riihimäen taajama-aste on 97,2 %.[31] Riihimäen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Riihimäen keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 27 881 asukasta.[32] Riihimäen keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Hausjärven ja Lopen kuntien alueelle.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Riihimäellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[33]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Riihimäen alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[34]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen matkakeskus.

Riihimäki on Suomen pääradan varrella ja historiallisen Pietarin radan Suomen-puoleinen päätepiste. Riihimäen rautatieasema on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien pohjoinen pääteasema. Se on edelleenkin tärkeänä risteysasema, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä väheni Lahden oikoradan valmistuttua syyskuussa 2006. Riihimäen kautta kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen valtatie 3 sekä Hollolan ja Tammelan välinen kantatie 54.

Etäisyyksiä Riihimäeltä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen keskustaa vuonna 2006.
Itsenäisyyspäivän kansallinen paraati 2009.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kaksitoista peruskoulua: yhdeksän alakoulua ja kolme yläkoulua. Esiopetusta järjestetään sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Riihimäellä on yksi päivälukio ja yksi aikuislukio. Hyria-kouluyhtiöön kuuluu Riihimäeltä entiset Riihimäen ammattioppilaitos ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen Riihimäen yksikkö. Riihimäellä on myös Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen yksikkö, jonka tiloissa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oyn liikenneopettajakoulutus. Lisäksi kaupungissa on kansalaisopisto, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto.

Koulutoimeen kuuluu myös kaupunginkirjasto ja oppimateriaalikeskus. Riihimäellä on aikuiskoulutuksena vartijaksi pyrkiville kaksivuotinen opintolinja.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisten perusterveydenhuollosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Kanta-Hämeen Keskussairaala Riihimäen yksikkö (Ryks).

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on kuusi museota. Riihimäellä sijaitsevat Suomen lasimuseo ja Suomen Metsästysmuseo. Riihimäen taidemuseon peruskokoelmiin kuuluu muun muassa useita Schjerfbeckin teoksia. Lisäksi kaupungissa toimii ammattiteatterin lisäksi nuorisoteatteri ja harrastajateatteri. Hämeen Reserviläissoittokunta toimii Riihimäellä. Muita kulttuuripalveluita ovat mm. kaupunginkirjasto ja vuosittaiset tapahtumat.

Nuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä toimii seitsemän nuorisotilaa: Monari, Peltsin Clubi, Jukolan nuorisotila, Petsamon nuorisotila, Mäkikujan kerhokeskus, Hämeentornin kerhotila ja seurakuntanuorten Narnia. Lisäksi nuorille aikuisille on Nuorten palvelupiste (Nuppi) joka tarjoaa ohjausta ja tietoa alle 25-vuotiaille riihimäkeläisille. Riihimäen kaupungin nuorisopalvelut järjestää erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Riihimäellä toimii nuorisovaltuusto, jolla on läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksissa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kaupunginvaltuuston päätöksiin ja järjestää nuorille tapahtumia.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat:

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäkeläisiä urheiluseuroja:

Kaupunginosat ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen kaupunginosat:[35]

Kaupunginosa Numero
Harjukylä 1
Herajoki 25
Herala 33
Hirsimäki 11
Huhtimo 16
Jokikylä 5
Juppala 8
Kaunola 24
Kirjaus 19
Koivistonmäki 3
Koivuranta 22
Kumela 14
Kuuloja 23
Mattila 21
Merkos 27
Metsäkorpi 31
Parmala 29
Parooninmäki 9
Patastenmäki 10
Peltokylä 4
Peltosaari 20
Petsamo 7
Pohjankorpi 26
Punkantienristeys 12
Räätykänmäki 17
Sammalisto 32
Suokylä 2
Taipale 28
Tienhaara 18
Uhkola 15
Uramo 13
Vahteristo 30
Vantaa 6

Riihimäen alueella sijaitsevat kylät:[36]

Kylä Numero
Arolampi 401
Erkylä 402
Herajoki 403
Hiivola 404
Kara 405
Karhi 406
Kernaala 407
Kormu 408
Kytäjärvi 420
Kytöjärvi 409
Ryttylä 410
Vantaa 411

Tunnettuja riihimäkeläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuurihenkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliitikkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla peruna- ja palvikinkkuviipaleista tehty kinkkuloora sekä jogurtti, jota Suomessa alettiin ensimmäisenä valmistaa Herajoen meijerissä Riihimäellä 1960-luvun lopulla.[40][41]

Ystävyyskaupungit ja yhteistyökunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihimäellä on seuraavat ystävyyskaupungit:[42]

Lisäksi Riihimäellä on seuraavat yhteistyökunnat, joiden kanssa Riihimäellä on johonkin yhteiseen piirteeseen perustuvaa säännöllistä yhteistyötä:[42]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*- 31.1.2020. Tilastokeskus. Viitattu 1.3.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Riihimäki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Logistiikkakeskus ja pääkonttori Würth. Viitattu 8.2.2013.
  8. Nauti suomalaista lähiruokaa Valio. Viitattu 8.2.2013.
  9. Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 - Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (sivu 17), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  10. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Kasvillisuus, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  11. Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 sivu 9, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  12. https://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/luonnonsuojelu/riihimaen-luonnon-yleispiirteet/, kohta Maa- ja kallioperä, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  13. Riihimäen kaupugin ympäristön tila 2017 - Vesistöt (sivu 35), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  14. Riihimäki - Järviwiki, jarviwiki.fi, viitattu 26.4.2020.
  15. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Vedet, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  16. Riihimäki - Ympäristö ja luonto - Luonnonsuojelualueet, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  17. Riihimäki - Riihimäen luonnon yleispiirteet, kohta Ilmasto, riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020
  18. a b c Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (sivu 7), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
  19. Riihimäen historiaa lyhyesti | Riihimäen kaupunginmuseo, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 7.4.2020
  20. Riihimäen kaupunki - Haapahuhdan koulu - Historia riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  21. a b Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1860, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  22. a b c d e Riihimäen kaupunginmuseo - Riihimäen historiaa lyhesti, riihimaenkaupunginmuseo.fi, viitattu 9.5.2020
  23. https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/taide/muistolaattoja/ riihimäkiseura.fi. viitattu 1.11.2019
  24. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1900, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  25. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1940, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  26. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1950, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  27. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1960, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  28. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 1970, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  29. Riihimäen kaupunki - Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä - 2000, riihimaki.fi, viitattu 9.5.2020.
  30. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  31. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  32. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  33. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  34. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  35. Riihimäen kaupunginosat 2015 Riihimäen kaupunki. Viitattu 26.6.2020.
  36. Riihimäen kylät (2011) Riihimäen kaupunki. Viitattu 26.6.2020.
  37. a b c d e f g h Kirjoja Riihimäestä Riihimäen kaupunki. Viitattu 7.2.2013.
  38. Koulukiusatusta pojasta kasvoi esiintymistä rakastava drag-taiteilija Turun Sanomat. Viitattu 1.11.2019.
  39. Kanta-Hämeessä useita miljonäärejä 28.5.2012. Yleisradio. Viitattu 7.2.2013.
  40. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  41. Jogurtti keksittiin vahingossa Etelä-Suomen Sanomat. 24.9.2008. Viitattu 12.12.2018.
  42. a b Ystävyyskaupunkitoiminta Riihimäen kaupunki. Viitattu 18.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]