Kalervo Kallio
Niilo Kalervo Kallio (28. maaliskuuta 1909 Nivala – 2. marraskuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Kalliota on kuvattu kansainvälistyvän ajan kansainväliseksi taiteilijaksi, joka matkusteli tilaustöitä tehden muun muassa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Afrikassa. Ulkomailla häntä työllistivät muotokuvatilaukset ja kotimaassa suuret muistomerkkihankkeet.
Kallion isä oli presidentti Kyösti Kallio. Kalervo Kallio on Walter Runebergin ohella toinen kuvanveistäjä, joka on tehnyt oman isänsä muistomerkin Helsinkiin.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julkisia veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Vesaisen muistomerkki, (1940, paljastettiin 1950), Ii.
- Lakeuden raivaaja, 1954, Ilkan kenttä, Ilmajoki.
- Leevi Madetojan hautamuistomerkki, 1955, Helsinki.
- Jätkänpatsas, 1955 Rovaniemi.
- Tulevaisuus – Kajaani Osakeyhtiön sodissa kaatuneiden työntekijöiden muistopatsas, 1957, Kajaani.
- Alben W. Barkleyn muistopatsas, 1958, Yhdysvaltain senaatin kokoelma.
- Nuorukainen ja ankkuri, Werner Hacklinin hautamuistomerkki 1958, Reposaaren hautausmaa.
- Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki.
- Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.[1]
- Heikki Nurmion muistomerkki, 1962, Turku.
- Kyösti Kallion muistopatsas, 1962, Helsinki.
- Klemetti-Kuulan patsas 1963, Seinäjoki.
- Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo[2]
- Hiihtäjä, 1965, Haapavesi.
- Keihäänheittäjä, 1966, Porin urheilukeskus.
- Mannerheimin patsas, 1967, Mikkeli.
- Hoitavat kädet, 1969, Oulun hautausmaa[3]
- Suomen ilmailun muistomerkki, Merikotka, 1969, Vaasa.[4]
Sankaripatsaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riihimäki, 1948
- Laihia, Sydänveri, 1952, graniitti
- Kajaani, 1950, Tulevaisuus, Kajaani Oy:n palveluksessa olleiden sankarivainajien muistoksi
- Nurmo, 1951
- Toholampi, 1952
- Peräseinäjoki, Sotaan lähtö , 1953[1]
- Jämijärvi, Tulevaisuudenusko, 1955
- Kemijärvi, Lähtö, 1956
- Ranua, Ei kuolema vaan elämä, 1957
- Turtola, 1957
- Ylistaro, 1957
- Ylitornio, 1958[5]
- Karunki, 1958
- Mikkelin maaseurakunnan sankarihautausmaa, Velvollisuus, 1959
- Nivala, 1960
- Imatrankosken hautausmaa, Imatra, Karjalan Itkuvirsi, 1963
Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kajaani Osakeyhtiön liikemerkin uusin versio, 1957
- Kajaani Osakeyhtiön 50-vuotisjuhlamitali, 1957
- Suomen Vakuutustoiminta 1816–1966 -mitali
- Vakuutusyhtiö Pohjola 1891–1966 -mitali
Valokuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sankarimuistomerkki, 1948, Riihimäki.
Raivaajapatsas, 1949, Urjala.
Katse tulevaisuuteen, Jämijärvi.
Rukoileva äiti, Ylitornion sankaripatsas, 1958.
Santeri Alkion patsas, Laihia, 1958.
Sankarimuistomerkki, 1960, Nivala.
Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, 1960, Nivala.
Lasinpuhaltaja, 1960, Riihimäki
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1961, Peräseinäjoki, Seinäjoki.
Lasinpuhaltaja-patsaan pienoismalli, 1963, Riihimäki.
Kyösti Kallio, 1962, Helsinki.
Uudisraivaajapatsas, 1963, Halikko, Salo.
Päämajapatsas, 1967, Mikkeli.
Suomen ilmailun muistomerkki, 1969, Vaasa.
![Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.[7]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/b/bf/Ragnar_Nordstr%C3%B6min_reliefi_by_Kalervo_Kallio.JPG/292px-Ragnar_Nordstr%C3%B6min_reliefi_by_Kalervo_Kallio.JPG)
Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.[7]
![Reliefi Ragnar Nordströmin muistomerkissä, 2008, Loviisa.[7]](/wiki/Tiedosto:Ragnar_Nordstr%C3%B6min_reliefi_by_Kalervo_Kallio.JPG)
Kyösti ja Kaisa Kallion hautamuistomerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Peräseinäjoen sankarihautausmaa Seinäjoen seurakunta. Viitattu 3.8.2021.
- ↑ Järvinen, Seija: Uudisraivaajapatsas sai laatan. Salon Seudun Sanomat, 26.10.2008, s. 7. Salo: Salon Seudun Sanomat Oy.
- ↑ Hanka, Heikki: Nähtävyyksien Oulu: julkiset veistokset, reliefit, muistomerkit ja monumentit. Oulun taidemuseon julkaisema opas, 1989. Oulu: Kirjapaino Liitto Oy.
- ↑ Merikotka Vaasan Seudun Matkailu Oy. Viitattu 2.8.2017.
- ↑ Ylitornion kirkko Ylitornion kunta. Viitattu 5.8.2017.
- ↑ Antero Tuomisto: Suomalaiset sotamuistomerkit, s. 278–292. Sotilasperinteen seuran julkaisu n:o 1. Espoo: Kustannusosakeyhtiö Suomen Mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4.
- ↑ Ohvo, Pentti: Nordströmille muistopaasi. Kurkijokelainen, 2008, nro 22, s. 8. Loimaa: Kurkijoki-Säätiö sr. ISSN 0782-5668. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 29.3.2020.